Miten eliöt lisääntyvät?
Yksi eliöiden yhteinen piirre on lisääntyminen. Eri eliöillä on hyvin erilaisia tapoja lisääntyä eli saada jälkeläisiä.
Yksisoluiset eliöt (esim. bakteerit) ja kasvit lisääntyvät usein kasvullisesti eli suvuttomasti. Silloin ne eivät tuota sukusoluja, joiden avulla lisääntyminen tapahtuu. Uuden yksiöt ovat kopioita emoyksilöstä. Suvuton lisääntyminen on nopeaa. Sen huono puoli on se, ettei jälkeläisiin kehity mitään uusia ominaisuuksia. Jos emokasvi kuolee herkästi kylmässä, niin kuolevat myös jälkeläiset.
Kasvit voivat kasvattaa itsestään kopioita rönsyjen avulla (esim. mansikka) ja juurivesojen avulla (esim. haapa). Tuttu ruokakasvi peruna lisääntyy suvuttomasti tekemällä mukuloita. Mukulasta kasvaa täsmälleen samanlainen perunakasvi kuin emokasvi.
Monet yksisoluiset eliöt lisääntyvät jakautumalla. Ne jakautuvat kahdeksi samanlaiseksi soluksi. Homesienet lisääntyvät itiöiden avulla ja itiöstä kuroutuu eli jakautuu uusia homesienen soluja. Tauteja aiheuttavat loiset (esim. malarialoisia) lisääntyvät monistumalla jonkun toisen eliön elävän solun sisällä.
Suvullisessa lisääntymisessa eliöt tuottavat sukusoluja, joiden avulla ne lisääntyvät. Kasvit valmistavat kukan heteissä siitepölyä. Pölytyksessä siitepöly leviää hyönteisen tai tuulen avulla toisen saman lajin kukan emille ja hedelmöittää munasolun. Hedelmöityksen jälkeen syntyy siemen, josta itää uusi kasvi.
Eläimillä koiraat tuottavat siittiöitä, jotka hedelmöittävät naaraiden tuotaman munasolun ja näin syntyy uusi yksilö. Esim. hyönteisillä ja kaloilla on ulkoinen hedelmöitys, jonka seurauksena kehittyy munia. Nisäkkäillä tapahtuu parittelemalla siitos eli sisäinen hedelmöitys naaraan sisällä. Molemmilla tavoilla hedelmöittyneeseen munasoluun tulee perintötekijöitä sekä koiraalta että naaraalta ja jälkeläisen tulee uusia, ainutlaatuisia ominaisuuksia. Tämä voi auttaa jälkeläistä selviytymään uudenlaisissa olosuhteissa.