Suomessa puhutaan yli 150 eri äidinkieltä. Väestötietojärjestelmässä jokaisella voi olla vain yksi äidinkieli, mutta iso osa Suomessa asuvista on monikielisiä. Suurimmat puhujamäärät suomen ja ruotsin jälkeen on venäjällä, virolla, arabialla, somalilla ja englannilla. 

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Niillä esimerkiksi käydään koulua ja asioidaan viranomaisten kanssa. Suomi on siis pääosin kaksikielinen, mutta poikkeuksen tästä tekee Ahvenanmaa: Ahvenanmaan maakunnalla on kansainväliseen sopimukseen perustuva autonomia (itsehallinto) ja se on yksikielinen (ruotsi). 

Saamelaiskielillä on virallinen asema saamelaisalueella pohjoisessa. Suomessa on puhuttu vuosisatoja myös karjalan kieltä, romanikielta, tataaria, jiddišiä sekä viittomakieltä. Vähemmistökielten asema oli vielä 1970-luvulla Suomessa heikko syrjivän kielipolitiikan takia.

Ruotsin kielen asemasta keskustellaan Suomessa usein. Miksi kaikkien pitää opiskella ruotsia, vaikka vain 5,4 % suomalaisista on ruotsinkielisiä? Tätä kysyvät etenkin koululaiset usein. Syyt ruotsin kielen asemaan ovat historialliset: Suomi oli monta sataa vuotta osa Ruotsia. 

Saadakseen Suomen kansalaisuuden on osattava joko suomea tai ruotsia.