Maailman kielet, Suomen kielellinen tilanne
Maailman kielten asemasta
Maailmassa on noin 7 000 kieltä. Ne eivät ole keskenään tasavertaisessa asemassa. Enemmistökieliä käytetään yhteiskunnassa eri aloilla, esimerkiksi kouluissa, mediassa ja hallinnossa. Vähemmistökieliä puhutaan usein vain kodin piirissä, ja monet vähemmistökielet ovat uhanalaisia. Uhanalaiset kielet ovat kieliä, joiden asema on heikko ja jotka saattavat kadota puhuttuina kielinä.
Kielipolitiikalla tarkoitetaan toimia, joilla vaikutetaan kielten asemaan yhteiskunnassa. Kielipolitiikka vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä oikeuksia kielenpuhujilla on.
Globalisoituva maailma tarvitsee yhteisiä kieliä, mutta valta-asemaan liittyy myös ongelmia. Jos englannin kaltainen iso kieli köyhdyttää kansalliskielen käyttöä viihteen, tieteen ja taiteen kielenä, katoaa samalla myös paikallista kulttuuria.
Mikä on äidinkielesi asema maailmassa?
Suomen kielitilanne
Suomessa puhutaan yli 150 eri äidinkieltä. Väestötietojärjestelmässä jokaisella voi olla vain yksi äidinkieli, mutta iso osa Suomessa asuvista on monikielisiä. Suurimmat puhujamäärät suomen ja ruotsin jälkeen on venäjällä, virolla, arabialla, somalilla ja englannilla.
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Niillä esimerkiksi käydään koulua ja asioidaan viranomaisten kanssa. Suomi on siis pääosin kaksikielinen, mutta poikkeuksen tästä tekee Ahvenanmaa: Ahvenanmaan maakunnalla on kansainväliseen sopimukseen perustuva autonomia (itsehallinto) ja se on yksikielinen (ruotsi).
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Niillä esimerkiksi käydään koulua ja asioidaan viranomaisten kanssa. Suomi on siis pääosin kaksikielinen, mutta poikkeuksen tästä tekee Ahvenanmaa: Ahvenanmaan maakunnalla on kansainväliseen sopimukseen perustuva autonomia (itsehallinto) ja se on yksikielinen (ruotsi).
Saamelaiskielillä on virallinen asema saamelaisalueella pohjoisessa. Suomessa on puhuttu vuosisatoja myös karjalan kieltä, romanikielta, tataaria, jiddišiä sekä viittomakieltä. Vähemmistökielten asema oli vielä 1970-luvulla Suomessa heikko syrjivän kielipolitiikan takia.
Ruotsin kielen asemasta keskustellaan Suomessa usein. Miksi kaikkien pitää opiskella ruotsia, vaikka vain 5,4 % suomalaisista on ruotsinkielisiä? Tätä kysyvät etenkin koululaiset usein. Syyt ruotsin kielen asemaan ovat historialliset: Suomi oli monta sataa vuotta osa Ruotsia.
Saadakseen Suomen kansalaisuuden on osattava joko suomea tai ruotsia.
Ruotsin kielen asemasta keskustellaan Suomessa usein. Miksi kaikkien pitää opiskella ruotsia, vaikka vain 5,4 % suomalaisista on ruotsinkielisiä? Tätä kysyvät etenkin koululaiset usein. Syyt ruotsin kielen asemaan ovat historialliset: Suomi oli monta sataa vuotta osa Ruotsia.
Saadakseen Suomen kansalaisuuden on osattava joko suomea tai ruotsia.