Lapsi ja liikunta
Alle kouluikäisen lapsen liikuntasuositus
Tavoitteena on, että lapsi liikkuu päivittäin kolme tuntia, joka muodostuisi kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Pienen lapsen liikunnalle ei voida määritellä tarkkoja terveyteen perustuvia liikuntasuosituksia. Lapsi ei liiku järkisyistä, vaan liikunnan ilosta, uteliaisuudesta sekä halusta kokeilla taitojaan ja testata rajojaan.
Liikkumisella on monia vaikutuksia:
-
Sydän vahvistuu ja luista tulee kestävämmät
-
Lihaskunto paranee ja saamme notkeutta ja ketteryyttä
-
Energiaa kuluu
-
On helpompi rentoutua, nukahtaa ja se auttaa saamaan hyvää mieltä
-
Saadaan onnistumisen kokemuksia ja tukea terveen itsetunnon kehittymiseen
-
Iloa, naurua ja punaisia poskia
Saako meidän kotona pomppia?
Aikuisen tehtävänä on tarjota lapselle monipuolisia mahdollisuuksia toteuttaa liikkumishaluaan. Myös kotona on mahdollista liikkua ja toteuttaa aktiivisia leikkejä. Meillä saa leikkiä -videoista ideoita tähän. Hyssyttely, varoittelu ja kieltäminen onnistuvat helposti karkottamaan ilon lasten toiminnasta. Kolhut ja pienet vahingot kuuluvat lasten leikkiin ja liikuntaan, niiden avulla opitaan.
Rohkaise arkaa lasta liikkumaan
Kaikki lapset eivät ole luontaisia liikkujia. Varovainen ja arka lapsi löytää liikunnan riemun omassa tahdissaan. Tiedosta lapsesi tapa oppia ja kohdata uusia asioita sekä hyväksy hänen oma vauhtinsa kypsyä, mutta älä jätä liikkumatta. Ole lapsen tukena ja rohkaise häntä kehumalla uusien taitojen kehittymisestä sekä onnistumisesta. Jännittävässä tilanteessa lapsen tulisi voida kokea, että häntä ei jätetä yksin ja hän saa turvaa. Perhe voi liikkua yhdessä, jolloin lapsella on tuvallinen ympäristö onnistua tai epäonnistua.
Arempi lapsi seuraa toimintaa mielellään ensin sivusta ja kokee jo silloin osallistuvansa. Huokuttele lapsi liittymään mukaan, auta osallistumaan ja yrittämään. Usein lapsi oppii näkemällä ja kopioi toisten toimia omassa tahdissaan. Liika painostaminen, tuputtaminen tai vähättely on turhaa. Osoittaa suurta rohkeutta, kun osaa myöntää: ”En uskalla.”
Huomioi alle kouluikäisen lapsen liikunnassa
-
lapsen koko keho ja kaikkien aistien käyttö
-
lapsen aivot kehittyvät yhdessä motoristen taitojen kanssa, oppiminen helpottuu, hermoradat yhdistyvät
-
lapsi liikkuu erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina
-
samojen liikkeiden toistaminen on avain lapsen perusliikuntataitojen oppimiseen
-
yhden liikuntataidon hiominen ei ole vielä tarpeellista, monipuolisuus on valttia!
-
liikkuminen on leikkimielistä omien taitojen kokeilua ja itsensä ylittämistä
Lapsen laittaa liikkeelle:
-
turvallinen hoitomatka, jonka voi kävellä tai pyöräillä
-
innostava liikunta
-
vauhdikkaat leikit
-
iltapäivien leikit kavereiden kanssa, mielikuvitusleikit lähimetsikössä
-
mieluisa liikunnallinen harrastus
-
piha- ja kotityöt, sisarusten kanssa leikkiminen, portaiden käyttö hissin sijaan, koko perheen yhteiset liikunnalliset toimet ja retket
Lepohetki kuuluu jokaiseen päivään
Sopiva määrä lepoa tarvitaan joka päivä. Liikkumattomina hetkinä tapahtuu myönteisiä ja hyödyllisiä asioita, kuten oppimista, lukemista, kirjoittamista, ajattelua, rentoutumista sekä seurustelua ystävien ja perheen kanssa. Aina toisinaan tekee hyvää viettää aikaa ihan vain olemalla ja löhöilemällä. Anna lapsen nauttia levosta, jotta arjen muut toiminnot olisivat aktiivisia. Liikkuminen ja lepo kietoutuvat tiukasti toisiinsa ja ovat riippuvaisia toisistaan.