8.8.2019

Mattisenlahden koulun oppilashuoltosuunnitelma

Sisällys

• Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
• Oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö
• Oppilashuollon palvelujen kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan

• Koulun yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat
• Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt
• Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä
• Yhteistyö oppilaan ohjauksessa ja koulutuksen siirtymävaiheissa
• Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
• Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä
• Järjestyssäännöt
• Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen
• Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus
• Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
• Koulukuljetuksen odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
• Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
• Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

• Yksilöllisen oppilashuollon järjestäminen
• Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi
• Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa
• Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa
• Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä
• Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä
• Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys
• Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojele, erikoissairaanhoito ja poliisi

• Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
• Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa
• Tiedottaminen periaatteista ja menettelytavoista

• Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

 

Mattisenlahden koulun oppilashuoltosuunnitelma

1 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Mattisenlahden koulussa opiskelee 69 oppilasta vuosiluokilla e - 6. Koulussa työskentelee hallinnollinen rehtori, koulun johtaja/luokanopettaja sekä kaksi muuta luokanopettajaa, esiopettaja, kaksi koulunkäynnin ohjaaja (toinen paikalla puolet viikosta) ja erityisopettaja sekä yhdistelmätyöntekijä. Terveydenhoitaja työskentelee koululla noin kerran kuussa ja kuraattori, psykologi sekä perheohjaaja vierailevat koululla tapaamalla oppilaita tarpeen mukaan.

1.1 Oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö

Kouluterveydenhuollon palvelut

Kouluterveydenhuollossa ylläpidetään, edistetään ja tuetaan koululaisten ja kouluympäristön terveyttä. Mattisenlahden koululla käy terveydenhoitaja Raija Kokkonen. Terveydenhoitaja on koululla noin yhden päivän kuukaudessa. Tarkemmat käyntiajat on ilmoitettu Wilmassa ja syystiedotteessa. Terveystarkastukset pyritään tekemään jokaiselle koululaiselle vuosittain. Lisäksi koululla järjestetään koululääkäripäiviä, jotka ovat tarkoitettu 1. ja 5. luokkalaisten laajoja terveystarkastuksia varten. Terveydenhoitaja tukee lasten tervettä kasvua ja kehitystä, arvioi hoidon tarvetta sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin terveydenhuollon piirissä. Sairauksien ja vapaa-ajan tapaturmien hoidon perhe järjestää asuinkunnan terveyskeskuksen kautta.

Psykologipalvelut

Oppilaiden ja lasten tarpeiden mukaan ja havaintoihin sekä kodin kanssa tehtyyn yhteistyöhön nojaten otetaan koululta yhteys Liperin perheneuvolaan, jonka kautta järjestetään tarvittavat koulupsykologipalvelut. Perheneuvolan edustaja kutsutaan tarvittaessa myös yksittäisiin oppilaspalavereihin.

Psykologina Liperin perhekeskuksessa Ylämyllyllä toimiva psykologi osallistuu koulun monialaisiin yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmän palavereihin.

Yksittäisissä oppilasasioissa, joissa haetaan psykologipalvelujen piiriin, perheneuvolaan toimitetaan koulun lähetteenä Wilman asiakirja Pedagoginen arvio, jonka laadinnasta vastaa luokanopettaja tai esiopettaja yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Myös vanhemmat voivat olla suoraan yhteydessä perheneuvolaan, jonne on päivittäin puhelinsoittoaika.

Kuraattoripalvelut

Koulukuraattori työskentelee koululla tarpeen tullen tapaamalla 3.-6.-luokkalaisia sekä osallistumalla mahdollisuuksien mukaan oppilaiden kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tukevaan toimintaan yhteistyössä luokanopettajan kanssa. Kuraattori osallistuu tarpeen mukaan oppilaspalavereihin sekä koko koulun monialaisiin yhteisöllisiin oppilashuoltopalavereihin. Kuraattoriin voi olla yhteydessä puhelimitse sekä Wilman kautta.

1.-2.-luokkalaisten kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa luokanopettajan kanssa yhteistyötä tekee sivistystoimen perheohjaaja. Hän tulee tarpeen mukaan vierailemaan koululle, minkä lisäksi hän työskentelee perheissä. Myös perheohjaaja osallistuu tarpeen mukaan oppilaspalavereihin sekä monialaisiin yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmän palavereihin.

1.2 Oppilashuollon palvelujen kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan

Mattisenlahden koulussa oppilashuoltotyö painottuu ennaltaehkäisevään työhön, mitä edesauttaa vahva yhteisöllisyys ja oppilaan tuntemus. Koulun ajankohtainen kehittämistoiminta nivoutuu kokonaisuudessaan monialaisen yhteistyön muotoihin. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja siihen kutsutaan asian käsittelyyn liittyviä tärkeitä tahoja, mutta niin, että paikalla on opettajakunnan lisäksi myös ohjaaja, kuraattori, psykologi tai perhetyöntekijä ja terveydenhoitaja sekä vanhempien edustaja. Näissä palavereissa ei käsitellä yksittäisiä oppilasasioita, vaan kehitetään koulun toimintaa. Kun taas havaitaan, että yksittäinen oppilas tarvitsee oppilashuollon palveluita, sovitaan henkilö, joka ottaa asian tiimoilta yhteyttä huoltajaan sekä tarvittaville tahoille. Oppilashuollon vastuuhenkilönä toimii erityisopettaja, joka hoitaa palaverikirjaukset. Oppilaan tuen vaikuttavuutta arvioidaan ja tehdään yhteistyötä kodin ja oppilashuollon eri toimijoiden kesken.

2 Koulun yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Koulun yhteisöllisen oppilashuollon tarkoitus on kehittää koulun toimintaa ja saada monialaista näkemystä ja yhdessä pohdittuja ratkaisumalleja koulussa ilmeneviin negatiivisiin ilmiöihin.

• Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

Liperin kyläkoulut, Salokylän ja Mattisenlahden koulut, järjestävät yhteisen tai erillisen monialaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokouksen neljä kertaa lukuvuoden 2020-2021 aikana, 2 krt syyslukukaudella, 2 krt kevätlukukaudella. Koronan vuoksi kokoontumiset tapahtuvat etänä. Ryhmään kuuluvat koulun johtaja Susanna Federley, erityisopettaja Heini Lähteenkorva, terveydenhoitaja Raija Kokkonen, kuraattori ja vanhempien edustaja sekä tarpeen mukaan muu tärkeä taho. Palavereissa käsitellään kouluyhteisöissä esiintyviä ilmiöitä, joihin pyritään yhdessä löytämään ratkaisumalleja tai tekemään jatkosuunnitelmia koko koulun hyvinvointia tukevaksi ja ongelmia ennaltaehkäiseväksi. Kokouksista laaditaan julkiset muistiot, jotka toimitetaan asianosaisille ja laitetaan nähtäville Wilman tiedotteisiin.

Monialaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoukseen laaditaan mahdollisuuksien mukaan esityslista viikkoa ennen kokousta. Esityslistan aiheina on ajankohtaisia tarpeellisia keskusteluaiheita kouluyhteisöistä. Aloitteen aiheista voi tehdä luokanopettaja, ohjaaja, kouluterveydenhuolto, vanhempainneuvosto, kuraattori, perheohjaaja, perhekeskus, koulun johtaja, rehtori tai muu taho. Kokous voidaan pitää myös ilman esityslistaa tarpeen vaatiessa.

2.2 Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä

Kevään yhteisöllisestä monialaisesta oppilashuollon palaverissa on tarkoitus arvioida kulunutta kouluvuotta ja koulujen oppilashuollon toimintaa. Arviointi tapahtuu myös säännöllisesti koko kouluvuoden ajan. Koulut pyrkivät tekemään mahdollisimman monipuolista yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen ja paikallisten järjestöjen kanssa muun muassa koulun tapahtumissa, teemapäivissä, oppilaskuntatoiminnassa, yrittäjyyskasvatusta järjestettäessä sekä kutsuessa eri tahoja koulun yhteisiin tilaisuuksiin tai yhteisökokouksiin. Tavatessa pyritään järjestämään aina keskusteluhetkiä koulun kehittämistoimintaan liittyen. Koulu on aktiivisesti mukana myös erilaisissa hankkeissa, kuten Liikkuva Koulu ja KiVa koulu, joissa päävastuussa ovat koulun ulkopuoliset tahot. Hanketoiminta on aina yksi osa yhteisöllisen monialaisen oppilashuollon toimintaa ja siihen kytketään koko koulun henkilöstö.

2.3 Yhteistyö oppilaan ohjauksessa ja koulutuksen siirtymävaiheissa

Oppilaan ohjauksesta alakoulussa sekä nivelvaiheiden tiedonsiirrossa vastaa luokanopettaja, mutta kyläkoulussa siihen osallistuvat kaikki oppilasta opettavat ja ohjaavat aikuiset. Esiopetuksesta kouluun siirtyvien oppilaiden osalta tuleva luokanopettaja ja erityisopettaja pyrkivät osallistumaan koulupalavereihin, kun kyseessä on tehostetun tai erityisen tuen koulutulokas. Yläkouluun siirryttäessä yläkoulun opinto-ohjaaja, erityisopettaja ja alakoulun luokanopettaja ja erityisopettaja kokoontuvat siirtopalaveriin. Tarvittaessa järjestetään yksilökohtaiset tiedonsiirtopalaverit tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden, joihin kutsutaan oppilaan lisäksi hänen huoltajansa.

2.4 Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksen taustalla on kouluterveydenhuollon laatusuositus, jonka mukaan koululaisilla tulee olla terveellinen, turvallinen ja esteettisesti viihtyisä oppimisympäristö, jossa on huomioitu fyysisten työolojen, kuten sisäilman laadun, kalusteiden, sosiaalitilojen, säilytystilojen ja koulun siivouksen asianmukainen taso. Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tehdään 3 vuoden välein. Tarkastuksen tavoitteina on arvioida koulu ja/ tai luokkatason työskentely ympäristöä ja olosuhteita sekä edistää koulun hyvää psykososiaalista ja fyysistä työympäristöä ja luoda edellytyksiä oppilaiden ja opettajien työlle ja tuloksille. Tarkastus toteutuu yhteistyössä kouluterveydenhuollon, rehtorin, terveystarkastajan, kiinteistön omistajan edustajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi vanhempien ja oppilaiden edustus on tärkeää tarkastusta tehtäessä. Heille tarjotaan mahdollisuutta tuoda tiedossaan olevat kouluyhteisöön ja opiskeluympäristöön liittyvät epäkohdat ja muutostarpeet esiin tiedottamalla tulevasta kouluyhteisön ja opiskeluympäristön tarkastuksesta. Vanhempien ja oppilaiden edustaja voi tarvittaessa osallistua myös tarkastukseen. Tarkastuksesta tehdään raportti, jossa annetaan mahdollisesti suosituksia havaittujen puutteiden/ongelmien korjaamiseksi. Korjaustoimenpiteitä seurataan vuosittain.

2.5 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Kouluterverveydenhoitaja voi toimia terveystiedon opettajan yhteistyökumppanina ja on tukemassa terveystiedon opetusta, mutta terveystiedon opetuksesta vastaa opettaja. Terveystiedon opetuksessa käydään terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita läpi yleisesti ja terveystarkastusten yhteydessä terveydenhoitaja juttelee näistä asioista jokaisen oppilaan kanssa henkilökohtaisesti.

2.6 Järjestyssäännöt

Mattisenlahden koulun järjestyssäännöt koskevat kaikkia koulussa toimivia, ja ne on näkyvillä syystiedotteessa sekä koulun kotisivuilla. Järjestyssäännöt on päivitetty ProKoulu –hankkeen myötä käyttäytymisodotukset –muotoon.

2.7 Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

Luokanopettajan merkitsevät oppilaidensa poissaolot Wilmaan. Huoltajan tulee ilmoittaa sairauspoissaolon syy koulun puhelimeen tai Wilman avulla. Luokanopettajalta on mahdollista anoa tarvittaessa enintään kolmen päivän pituinen muu poissaolo. Pidemmissä poissaoloissa tulee hallinnolliselle rehtorille toimittaa loma-anomus, joka löytyy peda.netin lomakkeista. Huoltaja ja luokanopettaja sopivat yhdessä, kuinka poissaolonaikainen koulutyö tulee hoidetuksi. Erillistä tukiopetusta ei järjestetä automaattisesti.

Koulussamme noudatetaan poissaoloissa seudullista linjausta: https://peda.net/opetussuunnitelma/ops2016/opetussuunnitelmat/jspo/l8ojs/ops 

1. Huoltajan tulee ilmoittaa poissaolosta heti ensimmäisenä poissaolopäivänä luokanopettajalle esim. Wilman kautta. Opettaja on vastuussa poissaolon merkitsemisestä.

2. Heti ensimmäisen huolta herättävän yhden koulupäivän tai toistuvan yksittäisen tunnin poissaolon jälkeen luokanopettaja ottaa yhteyttä oppilaaseen ja tämän huoltajaan ja sopii heidän kanssaan, miten asiassa edetään/asiaa seurataan.

3. Kun huolta herättäviä poissaoloja on enintään 30 oppituntia lukukauden aikana, luokanohjaaja konsultoi oppilashuoltohenkilöstöä ja sopii jatkotoimenpiteistä yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa.

4. Jos oppilaalla on ollut huolta kerättäviä poissaoloja enintään 60 oppituntia lukuvuoden aikana, oppilashuoltohenkilöstö sopii jatkotoimenpiteistä oppilaan ja huoltajien kanssa. selvitetään asiaa huoltajan kanssa. Koululta konsultoidaan lastensuojelua ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus.

Luokanvalvojan tulee seurata oppilaidensa poissaoloja säännöllisesti. Kodin ja koulun yhteistyö korostuvat poissaolojen seurannassa. Sama käytäntö on käytössä myös mahdollisen etäopetusjakson aikana.

2.8 Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Mattisenlahden koulussa painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa, minkä mukaan koulu pyritään pitämään mahdollisimman siistinä ja hyvässä kunnossa, ettei tapaturmia pääsisi syntymään. Lasten käyttäytymistä ja toimintaa ohjataan ja valvotaan. Tapaturmissa hoitoon ohjaus tapahtuu välittömästi tilanteen tullen mahdollisuuksien mukaan terveydenhoitajan avustuksella ja tapahtumat kirjataan. Mikäli terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, jatkohoitoon ohjauksesta huolehtii koulun henkilökunta.

2.9 Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden tuominen koulualueelle on kiellettyä.

2.10 Koulukuljetuksen odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

Koulun aikuiset valvovat yhteisvastuullisesti oppilaiden odotustuntien aikaista toimintaa.

2.11 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Mattisenlahden koulu toteuttaa kiusaamisen vastaista KiVa koulu –mallia soveltuvin osin. Vahva yhteisöllisyys ja oppilaan tuntemus mahdollistavat myös ennakoivat toimintatavat häiriötilanteissa.

2.12 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Koulun turvallisuussuunnitelma on päivitetty ja löytyy opettajainhuoneesta sekä Peda.Netistä.

 

3 Koulun yksilökohtainen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Yksilökohtainen oppilashuolto käsittää yksittäisen oppilasasian asiantuntijaryhmän kokoukset, yhteistyön laajoissa terveystarkastuksissa sekä oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämisen.

3.1 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi

Jos järjestetyistä pedagogisista tai muista koulun tukitoimista huolimatta koulussa ilmenee huoli yksittäisen oppilaan psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen hyvinvoinnin osalta, kutsutaan oppilaan ja/tai hänen huoltajansa suostumuksella koolle monialainen yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä. Ryhmän kokoonpanoon vaikuttaa oppilasasia sekä se, kenen osalta oppilas ja/tai hänen huoltajansa ovat antaneet kirjallisen suostumuksen kokoukseen osallistumisesta. Näistä yksilökohtaisista oppilashuoltopalavereista laaditaan virallinen rekisteri, oppilaan oppilashuollollinen kertomus. Monialaisen yksilökohtaisen oppilashuollon eteneminen on kuvattu kunnan oppilashuoltosuunnitelmaan, joka sisältää myös näiden kokousten muistiopohjan ja lupalomakkeet liitteinään. Kunnan oppilashuoltosuunnitelma on lähetetty opettajille sähköpostitse.

3.2 Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

Laajat terveystarkastukset järjestetään 1. ja 5. luokalla. Tarkastukseen sisältyy lapsen tai nuoren kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimisen ja arvioinnin lisäksi perheen ja vanhempien hyvinvoinnin selvittely. Tarkastuksessa käydään läpi koulunkäyntiin, vapaa-aikaan ja perheeseen liittyviä olosuhteita ja terveystottumuksia sekä tehdään iän ja yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset. Terveystarkastus voidaan toteuttaa yhdessä tapaamisessa terveydenhoitajan ja lääkärin toimiessa työparina tai tarkastus voi muodostua useammasta tapaamisesta. Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan aina oppilaan huoltajat mukaan. Oppilaan kouluhyvinvoinnin arvioimiseen tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Luokanopettaja antaa kouluterveydenhuollolle oman arvionsa oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa vanhempien kirjallisella suostumuksella. Myös koulukuraattori ja koulupsykologi ovat kouluterveydenhuollon tärkeitä yhteistyökumppaneita. Lisäksi esimerkiksi liikunnan opettaja voi osallistua oppilaiden fyysisen toimintakyvyn arviointiin. Tehdyistä kokonaisarvioista ja jatkosuunnitelmista siirretään tietoa muille oppilaan kanssa työskenteleville oppilashuollon toimijoille, opettajalle tai muille tahoille tarvittaessa. Tiedonsiirto tapahtuu aina tietosuojalainsäädännön mukaisesti kirjallisella luvalla ja joissakin tapauksissa lakiin perustuen (esim. perusopetuslaki ja lastensuojelulaki).

3.3 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, lääkityksen tai erityisruokavalion järjestäminen koulussa

Mikäli oppilaalla on perussairaus, joka vaatii/mahdollisesti vaatii hoitoa tai seurantaa koulupäivän aikana, huoltajien on ilmoitettava asiasta koulun henkilökunnalle ja kouluterveydenhuoltoon hyvissä ajoin ennen oppilaan saapumista kouluun. Kodin ja koulun henkilökunnan kanssa sovitaan kuka auttaa lasta koulupäivän aikana lääkitsemisessä ja tarvittaessa muissa sairauden hoitoon liittyvissä toimenpiteissä. Käytäteistä tehdään kirjallinen lääkehoitosuunnitelma, jota säilytetään oppilaskortin välissä. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti. Tarvittaessa lapsen hoitoon osallistuvalle henkilökunnalle järjestetään lisäkoulutusta hoitotoimenpiteiden turvallisen toteuttamisen varmistamiseksi. Lapsen hoitamiseen ja lääkitsemiseen liittyvistä ohjeista ja lääkkeiden toimittamisesta vastaa ensisijassa huoltaja. Myös tarvittaessa otettavat lääkeet tulee olla lapsella mukana koulussa.

Oppilaan sairastuessa koulupäivän aikana asiasta ilmoitetaan huoltajille, jotka huolehtivat jatkohoidosta. Koulutapaturmassa oppilas saa ensiavun koululla koulun aikuisten toimesta. Mikäli jatkohoito terveysasemalla on tarpeellinen, vanhemmat huolehtivat siitä. Koulutapaturmista ilmoitetaan aina vanhemmalle. Vapaa-ajalla sattuneet tapaturmat hoidetaan huoltajien toimesta terveysasemalla.

Erityisruokavalion järjestämisessä arvioidaan allergisen reaktion voimakkuus ja vakavuus. Lievät allergiaoireet ovat yleisiä ja ne katoavat usein itsestään. Näissä tapauksissa ei ole koulussa syytä järjestää erityisruokavaliota. Lievään allergiaan riittää itsehoito ja seuranta. Kun koululaisella on todettu ruoka-allergia, joka aiheuttaa merkittäviä tai hengenvaarallisia oireita, järjestetään koulussa oppilaalle erityisruokavalio. Erityisruokavaliosta tulee vanhempien täyttää erityisruokavalioilmoitus, joka palautetaan koulun keittiöhenkilökunnalle. Tarvittaessa erityisruokavalion tarpeellisuudesta voi keskustella terveydenhoitajan kanssa.

 

3.4 Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

Koulussamme toimii kaksi opettajaa KiVa koulu tiimissä sekä kasvatuskeskustelujen vastuuopettajina; Susanna Federley ja Jaakko Reponen. Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino puuttua rangaistuksen omaisesti oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen tai järjestyssääntöjen rikkomiseen. Huoltajia tiedotetaan kasvatuskeskusteluista. Toteutetusta kasvatuskeskutelusta tehdään aina kirjaus. Tarpeen mukaan toissijaisesti myös jälki-istuntoa voidaan käyttää, mutta jos epäasiallinen käytös on toistuvaa lähdetään myös aina arvioimaan muiden tukitoimien tarpeellisuutta esimerkiksi yhteistyön käynnistämiseksi koulukuraattorin taii perheohjaajan kanssa. Kurinpitorangaistuksen tai opetuksen epäämisen yhteydessä oppilaalle tarjotaan myös aina tarkoituksenmukaisia tukipalveluja kuten kuraattorin, perheohjaajan tai psykologin asiantuntija-apua arvioinnin ja yksilöllisen tuen käynnistämisen tai jatkamiseen osalta. Näiden tukitoimien käynnistämisestä keskustellaan aina myös oppilaan itsensä mutta myös hänen huoltajansa kanssa. Heidän niin halutessaan voidaan koulussa koota myös monialainen yksilökohtainen oppilashuollon asiantuntijaryhmä oppilasasiaa selvittämään.

Kasvatuskeskustelu:

• Ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasialliseen käytökseen.

• On hengeltään postiivinen.
• Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas häiritsee opetusta, rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti
• Koulun opettaja tai rehtori voi määrätä enintään 2 tunniksi

• Suoritetaan osissa tai kerralla mahdollisimman pian tapahtuneesta koulupäivän aikana, ennen tai jälkeen.

• Teko tai laiminlyönti on yksilöitävä yhdessä oppilaan kanssa.

• Kasvatuskeskustelun yhteydessä on selvitettävä tarvittaessa laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot, joilla käyttäytymistä ja oppilaan hyvinvointia voidaan koulussa parantaa.

• Keskusteluun voivat osallistua myös muut oppilaan opetukseen tai oppilashuoltoon osallistuvat henkilöt.
• Keskustelu tulee kirjata, ja siitä on ilmoitettava oppilaan huoltajille. Huoltajille varataan mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Jälki-istunto:

• Käytetään pääsääntöisesti, jos kasvatuskeskustelu on jo käyty.

• Voidaan teettää kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia, jotka ovat kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia, oikeassa suhteessa oppilaan tekoon tai laiminlyöntiin sekä huomioidaan oppilaan ikä- ja kehitystaso.

• Voidaan edelleen velvoittaa istumaan hiljaa
• Jälki-istuntoa ei voida miltään osin järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muiden koulun suunnitelmien mukaisesta opetuksesta.
• Voidaan harjoitella sosiaalisia- ja tunnetaitoja ryhmämuotoisesti
• Työrangaistukset eivät ole mahdollisia

Kirjallinen varoitus:

• Koulun johtaja voi antaa, jos opetuksen järjestäjä niin päättää (määrätty kunnan hallintosäännössä)

• Tulee kuulla sekä oppilasta että huoltajaa ennen varoituksen antamista
• Kuuleminen kirjattava varoituspäätökseen

 

Määräaikainen erottaminen:

• Monijäseninen toimielin päättää

 

 

3.5 Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kutsutaan koolle, kun herää huoli oppilaan fyysisestä, psyykkisestä ja/tai sosiaalisesta hyvinvoinnista. Ryhmän koollekutsumisesta sopii se henkilö, joka on asiaa jo huoltajien kanssa aiemmin käsitellyt.

Mikäli lapsi, huoltajat ja huolen tunnistaja yhdessä haluavat järjestää monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisen, ilmoittaa huolen tunnistaja toiveen ryhmän järjestämisestä koulun oppilas/opiskelijahuollon vastuuhenkilölle erityisopettajalle. Joko huolen tunnistaja tai oppilashuollon vastuuhenkilö kutsuu huoltajien/oppilaan kirjallisen luvan (liitteet 1-3) mukaisesti muut asiantuntijatahot paikalle monialaiseen asiantuntijaryhmään. Asiantuntijaryhmälle on varattu aikaa maanantaiaamuisin. Tähän ajankohtaan pyritään keskittämään kaikki oppilashuollon palaverit, mutta riippuen asiantuntijaryhmän jäsenistä, ei aina tämä päivä sovellu palavereihin, jolloin selvitetään muu sopiva ajankohta tilannekohtaisesti.

3.6 Oppilashuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan oppilashuollon kertomuksiin (liite). Kirjauksia laativat asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö tai muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Oppilashuollon kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi. Oppilashuoltokertomukset säilytetään toistaiseksi oppilashuollon vastuuhenkilön Heini Lähteenkorvan kokoamassa kansiossa, joka sisältää kertomuksen sekä tarvittavat suostumukset. Kansio säilytetään koulussa lukittussa kaapissa. Jos asiantuntijaryhmän koollekutsuja tai kirjaaja on jokin muu asiantuntijaryhmän jäsen kuin oppilashuollon vastuuhenkilö, toimittaa tämä suostumukset ja kertomukset erityisopettajalle palaverin jälkeen. Hän huolehtii ne asianmukaisesti kansioon. Oppilashuoltokertomus on yksilöllinen ja jatkuva.

3.7 Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi

Koulu pyrkii kytkemään toimintaansa kulloinkin tarkoituksen mukaisesti eri tahoja oppilaiden elämänpiiristä. Jos oppilaan huoltaja jakaa tiedon yhteistyöstä lastensuojelun kanssa, osallistuu myös koulu tähän yhteistyöhön. Jos oppilasasia ei etene toivotulla tavalla lapsen edun mukaisesti pedagogisin tai oppilashuollon keinoin, voidaan ensisijaisesti yhteistyössä huoltajien kanssa konsultoida lastensuojelua tai pyytää heidät yhteistyöhön. Myös erikoissairaanhoidon piiriin hakeutumisen taustalla on laaja perusterveydenhuollon tukipolku ja osaltaan hakeutuminen erikoissairaanhoidon piiriin tapahtuu Liperin perheneuvolan kautta vaatien kuitenkin aina terveyskeskuslääkärin lähetteen.

Koulupoliisi pyydetään vierailemaan koululla säännöllisesti jakamaan oppilaille tietoa. Lisäksi poliisiin otetaan yhteyttä sillon, kun tilanne koulussa liittyy johonkin äkilliseen uhkaan, oppilaan vastarintaan tai välittömään vaaraan tai epäillään rikoksesta.

4 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Oppilashuollon toteuttaminen on esitelty koulun lukuvuositiedotteessa, johon huoltajat velvoitettiin tutustumaan. Lisäksi toiminta esiteltiin koulun yhteisessä vanhempainillassa sekä vanhempainneuvoston kokouksessa. Oppilasasioissa oppilashuollon lyhyet yleisesittely on aina osa toiminnan aloittamista.

4.1 Osallisuus yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa

Oppilaiden osallisuutta on vahvistettu koulua koskevia uudistuksia tehdessä ja päätöksenteossa. Tämä tapahtuu pääasiassa oppilaskunnan toiminnan kautta. Jos käsiteltävä asia koskettaa oppilasta tai oppilaita itseään, kutsutaan hänet paikalle myös käsittelytilaisuuteen. Myös vanhempainneuvoston edustaja kutsutaan yhteisöllisiin kokouksiin. Vanhempainneuvoston kokouksissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja näiden kokousten muistiot liitetään Wilman tiedotteisiin. Vanhempainneuvostolta tiedustellaan myös aiheita monialaisiin yhteisöllisiin oppilashuoltopalavereihin. Lisäksi toteutetaan arviointikyselyitä, joilla lisätään osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä kehitetään koulun toimintaa kokonaisuudessaan.

4.2 Tiedottaminen periaatteista ja menettelytavoista

Tiedottaminen tapahtuu koulun omassa lukuvuosi tiedotteessa, joka jaetaan kaikkien oppilaiden kotiin. Muut tiedotteet tulevat Wilmaan. Wilman lisäksi muita tiedotuskanavia ovat vanhempainillat, -vartit ja koulupalaverit sekä vanhempainneuvoston kokoukset. Koulun kotisivut ovat käytössä.

4.3 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Tämä suunnitelma ohjaa koulumme oppilashuollon toteuttamista. Keväällä arvioidaan mennyttä lukuvuotta monipuolisesti. Tämä suunnitelma päivitetään vähintään vuosittain tai aina tarpeen mukaan.