IHN Suomessa 2017-2018
Johdanto
Kalojen IHN-tauti on tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio (Infectious haematopoietic necrosis). Kyseessä on helposti leviävä lohikalojen tauti, jonka aiheuttaja on rhabdovirus.
Taudin oireita ovat muun muassa:
Tautiin ei ole lääkettä, eikä rokotetta.
Taudille herkkiä lajeja ovat lohi ja kirjolohi. Taudin levittäjälajeja ovat särkikalat, kuha, taimen, nieriä, hauki, ankerias.
Tauti voi jäädä endeemiseksi jos leviää luonnonkaloissa. Virus selviää vedessä riippuen lämpötilasta maksimissaan viikkoja. Desinfiointiaineet (Virkon S, Parvocide) toimivat hyvin virukseen, myös UV-sädetys, sauna ja kuuma höyry tehoaa virukseen.
IHN-taudin esiintyminen
Taudin esiintymisalueita ovat mm. Pohjois-Amerikka, Väli-Amerikka, Aasia, Venäjä ja Eurooppa. Vuonna 1987 tauti saapui Eurooppaan (Ranska, Italia). Tautia ei ole koskaan todettu pohjoismaissa tai Brittein saarilla.
Kartta: ADNS 2012-2017
IHN Suomessa 2017-2018
1) 30.11.2017 merialueen ruokakalalaitos, Ii
2) 8.12.2017 toinen merialueen ruokakalalaitos, Ii
3.) 11.12.2017 Emokala- ja poikaslaitos, Tervo
4.) 28.12.2017 Onkilammikko, Tervo
Sisävesialueen vyöhyke pienennettiin 29.12.2017. Negatiiviset tulokset vyöhykkeen muista pp. Kalojen hävitys alkoi 21.12.2017. Ei luonnonvaraisia herkkiä lajeja alueella.
5.) 5.1.2018, Kirjolohilampi, Kaavi
6.) 19.1.2018, Onkilammikko, Nurmes
Tilanne keväällä 2018
Rajoitukset
Kalojen hävittäminen
Yhteensä kalaa hävitettiin 232 000 kg:
Tervo 21.12.2017 – 14.2.2018:
Ii 27.-30.1.2018:
Onkilammet:
Taudin alkuperän selvittäminen
IHN vapauden menetys
EU lainsäädännön mukainen luokittelu liittyen kauppaan. Koko maassa IHN-vapaus (luokka I) vuodesta 2005 alkaen. IHN osalta kalaa ja sukusoluja saa viedä koko EU:n alueelle. Tuotaessa kalaa ja sukusoluja saadaan vaatia IHN-vapautta
--> Koko maan vapaus menetetään
Osa maata luokkaan II seurantaohjelma (kalaa ei saa siirtää vapaalle alueelle, tuonnissa saa vaatia IHN-vapautta). Hakemus komissiossa. Seurantaohjelma 2 tai 4 vuotta --> Tarkastuksin ja näytteenotoin osoitettava vapaus uudelleen.
Lähde ja lisää aiheesta:
Kuukka-Anttila_IHN Suomessa.pdf
Taudin oireita ovat muun muassa:
- ”Hermostuneisuus”
- Tumma väri
- Pullistuneet silmät
- Vaaleat kidukset
- Kierreuinti
- Pistemäiset verenvuodot mm. silmien ympärillä, iholla, lihaksissa, elimissä
Tautiin ei ole lääkettä, eikä rokotetta.
Taudille herkkiä lajeja ovat lohi ja kirjolohi. Taudin levittäjälajeja ovat särkikalat, kuha, taimen, nieriä, hauki, ankerias.
Tauti voi jäädä endeemiseksi jos leviää luonnonkaloissa. Virus selviää vedessä riippuen lämpötilasta maksimissaan viikkoja. Desinfiointiaineet (Virkon S, Parvocide) toimivat hyvin virukseen, myös UV-sädetys, sauna ja kuuma höyry tehoaa virukseen.
IHN-taudin esiintyminen
Taudin esiintymisalueita ovat mm. Pohjois-Amerikka, Väli-Amerikka, Aasia, Venäjä ja Eurooppa. Vuonna 1987 tauti saapui Eurooppaan (Ranska, Italia). Tautia ei ole koskaan todettu pohjoismaissa tai Brittein saarilla.
Kartta: ADNS 2012-2017
IHN Suomessa 2017-2018
1) 30.11.2017 merialueen ruokakalalaitos, Ii
- Seurantanäytteistä
- Ei oireita kaloissa
- Rajoitusvyöhyke 30.11.2017
- Kontaktien tutkiminen
- 1/4 POS – tapaus 2
2) 8.12.2017 toinen merialueen ruokakalalaitos, Ii
- Kontaktien tutkiminen
- 1/2 POS tapaus 3
3.) 11.12.2017 Emokala- ja poikaslaitos, Tervo
- Omistaja LUKE
- Satoja siirtoja
- Rajoitusvyöhyke ensin koko Kymijoen vesistöön 11.12.2017
4.) 28.12.2017 Onkilammikko, Tervo
- Sijainti 1 km alavirtaan LUKEsta
- Myös kalastuspaikka
Sisävesialueen vyöhyke pienennettiin 29.12.2017. Negatiiviset tulokset vyöhykkeen muista pp. Kalojen hävitys alkoi 21.12.2017. Ei luonnonvaraisia herkkiä lajeja alueella.
5.) 5.1.2018, Kirjolohilampi, Kaavi
- Yksityinen kirjolohilampi
- Vyöhyke perustettu 8.1.2018
- Kalat syöty
- Näyte pakastetusta kalasta
6.) 19.1.2018, Onkilammikko, Nurmes
- Onkilammikko
- Myös kalastuslammet
- Vyöhyke perustettu 22.1.2018
Tilanne keväällä 2018
- 6 positiivista pitopaikkaa, 4 vyöhykettä
- Tutkittu tähän mennessä kaikkiaan 53 kontaktia
- Perämereltä luonnonkaloja (pos KL, epäilyttävä PCR hauesta)
- Tutkimatta edelleen pitoipaikkoja, joista kalaa ei saatu kiinni ja istutuspaikkoja
- Positiivisten pitopaikkojen kalat tapettu 14.2.2018
- Saneeraussuunnittelu menossa odotettava kevättä
- Tehostettu seuranta
- Luonnonkalojen tutkimus
- Ylisiirtokielto Perämerellä
- Istutukset
- Desinfiointiohje kalastajille
Rajoitukset
- Herkät lajit: lohi ja kirjolohi
- Levittäjälajit: ruutana, karppi, Leuciscus-suvun lajit, särki, sorva, suutari, piikkimonnit, kuha, kampela, turska,
jokirapu, täplärapu - Siirto pois rajoitusalueelta kielletty
- Siirto rajoitusalueelle ja –alueella kielletty
- Herkkien lajien istutus rajoitusalueelle kielletty
- Aluehallintoviraston poikkeuslupamahdollisuus
Kalojen hävittäminen
Yhteensä kalaa hävitettiin 232 000 kg:
Tervo 21.12.2017 – 14.2.2018:
- Perkuuseen 53 394 kg
- Honkajoelle biokaasulaitokselle 96 562 kg
Ii 27.-30.1.2018:
- Honkajoelle biokaasulaitokselle 80 000 kg
Onkilammet:
- Tervo teuraaksi 1595 kg
- Kaavi – ei kalaa
- Nurmes, haudattu 1250 kg
Taudin alkuperän selvittäminen
- Kala- ja mätisiirrot
- Venäjälle tehdyt kalakuljetukset
- Istutukset
- Rehu
- Kalan syötit Tervon onkilammikossa
- Vierailut ym.
IHN vapauden menetys
EU lainsäädännön mukainen luokittelu liittyen kauppaan. Koko maassa IHN-vapaus (luokka I) vuodesta 2005 alkaen. IHN osalta kalaa ja sukusoluja saa viedä koko EU:n alueelle. Tuotaessa kalaa ja sukusoluja saadaan vaatia IHN-vapautta
--> Koko maan vapaus menetetään
Osa maata luokkaan II seurantaohjelma (kalaa ei saa siirtää vapaalle alueelle, tuonnissa saa vaatia IHN-vapautta). Hakemus komissiossa. Seurantaohjelma 2 tai 4 vuotta --> Tarkastuksin ja näytteenotoin osoitettava vapaus uudelleen.
Lähde ja lisää aiheesta:
Kuukka-Anttila_IHN Suomessa.pdf