IHN Ahvenanmaalla 2021
Johdanto
IHN - tarttuva vertamuodostavan kudoksen kuolio
Kyseessä on lakisääteisesti vastustettava, C-luokan eläintauteihin luokiteltu tauti. Taudinaiheuttaja on Rhabdovirus (RNA-virus). Luetteloidut alttiit lajit: kirjolohi, lohi, nieriä, harmaanieriä ja puronieriä (Suomessa esiintyvistä lajeista).
Useita tautia levittäviä lajeja ovat mm. särkikalat, kuha, hauki ja ravut. Tartunta voi jäädä pysyvästi esiintyväksi, jos leviää luonnonkaloihin. IHN aiheuttaa oireita, kun veden lämpötila on 10–15 astetta: hermosto-oireet käytöksessä, tumma väri, pullistuneet silmät, verenvuodot vatsaontelossa ja iholla.
Virus on herkästi hajoava vaipallinen virus --> herkkä korkeille lämpötiloille, voi säilyä viikkoja +15°C asteisessa vedessä, tunteja +32°C asteisessa, ja yli 55°C asteessa alle minuutin. Virus on herkkä yleisimmille desinfektioaineille (Virkon S, Parvocide), sekä myös UV-valolle.
Kuolleisuus tavanomaisesti suurinta alle 2 kuukauden ikäisillä kaloilla, kun veden lämpötila on 10-15°C. Poikasten kuolleisuus voi olla jopa 100 %, isommilla kaloilla harvoin yli 20-30 %. Inkubaatioaika 1-3 viikkoa laitoksella (talvella jopa 3 kk). Tautiin ei ole olemassa lääkettä eikä toimivaa rokotetta.
Taudin levinneisyys
Tautia esiintyy Pohjois- ja Väli-Amerikassa, Aasiassa, monissa Euroopan maissa ja Venäjällä --> ei koskaan vielä Brittein saarilla, Norjassa, Islannissa ja Ruotsissa.
Suomessa todennäköisesti venäläistä alkuperää ollut epidemia talvella 2017- 2018 (genotyyppi U). Tanskassa toukokuussa 2021, eurooppalainen virustyyppi (genotyyppi E).
IHN-tauti Ahvenanmaalle 2021
Toukokuussa 2021 Tanskan viranomaisilta saatiin tieto, että tartuntapitopaikan kaloja on siirretty kevään aikana Suomeen. Tarkastus ja näytteenotto suoritettiin vastaanottaneissa pitopaikoissa --> löydettiin IHN. Ei ilmoitettuja oireita tai kohonnutta kuolleisuutta kaloilla. Viranomaisen näytteenotossa nähtiin joitain kymmeniä poikkeavasti uivia
kaloja ja silmämääräisessä tarkastelussa näissä kaloissa nähtiin myös ulkoisia oireita.
Taudin oireita: Hermosto-oireet käytöksessä, tumma väri, pullistuneet silmät, verenvuodot vatsaontelossa ja iholla.
Tartunnan leviäminen
Tartunta levisi Tanskasta tuoneista 2 pitopaikasta kolmeen muuhun pitopaikkaan.
• Kalasiirrot Ahvenanmaalla
• Villit kalat
• Hylkeet, linnut
• Tartunta veden välityksellä
• Muu vene- yms. liikenne
IHN 2017 vs. IHN 2021
Vuonna 2017 Suomessa todetut IHN tapaukset olivat genotyyppiä U ja vuonna 2021 Ahvenanmaalla todetut tapaukset olivat genotyyppiä E.
Viranomaistoimet 2021
Suojavyöhykkeet
Kalojen lopetus ja hävitys
Kalojen lopetuspäätös annettiin 17.6.2021, lopetus toteuttiin 7.7 - 6.8.2021. Lopetus tapahtui sumppuveneessä hiilidioksidivedessä (pH merivedessä ≈5). Lopetettujen kirjolohien kokonaismäärä noin 500 000 kg. Osa kirjolohista teurastettiin. Lopetuspäätös ei koskenut siikoja tartuntapitopaikassa. Lopetukset ja kuljetukset Honkajoelle kolmena päivänä viikossa --> Noin 37 000 kg lopetettua kalaa per kuljetus. Kuljetuskaluston pesu ja desinfiointi ennen joka lähtöä.
Pitopaikkojen saneeraus
Saneerauspäätös annettiin 3.8.2021, työ aloitettiin elokuun lopulla 2021. Toimijat itse toteuttavat myös saneeraustyön viranomaisvalvonnan alla. Toimijoiden kanssa tehtiin saneeraussuunnitelma. Kalusto ja materiaali, jossa on tartuntavaara pestään, kuivataan ja desinfioidaan. Verkkokassien kehikoita ei pestä kokonaisuudessaan. Pidennetty tyhjänäoloaika, 16 viikkoa joista 8 viikkoa samanaikaisesti kaikissa pitopaikoissa. Työn arvioitu kesto on 31 päivää. Saneeraustyön takaraja 31.10.2021.
Seuranta
Rajoitusvyöhykkeellä olevien villien kalojen pyynti ja IHN-tutkimus:
• Ruokavirasto suunnitellut näytteenoton
• Näytteenottoon kuuluvat sekä alttiita lajeja että kantajalajeja
• Suositeltava veden lämpötila näytteenotossa 14 astetta tai alle
Seurantaohjelma pitopaikoissa kun uudet kalat otettu --> Tarkastuksin ja näytteenotoin osoitettava IHN-vapaus uudelleen. Ahvenanmaalla seurantaohjelma kestää 2 tai 4 vuotta.
Tilanne keväällä 2022
IHN-Ahvenanmaalla_KTP2022_HKA-1.pdf
IHN-Ahvenanmaalla-2021_KS.pdf
Kyseessä on lakisääteisesti vastustettava, C-luokan eläintauteihin luokiteltu tauti. Taudinaiheuttaja on Rhabdovirus (RNA-virus). Luetteloidut alttiit lajit: kirjolohi, lohi, nieriä, harmaanieriä ja puronieriä (Suomessa esiintyvistä lajeista).
Useita tautia levittäviä lajeja ovat mm. särkikalat, kuha, hauki ja ravut. Tartunta voi jäädä pysyvästi esiintyväksi, jos leviää luonnonkaloihin. IHN aiheuttaa oireita, kun veden lämpötila on 10–15 astetta: hermosto-oireet käytöksessä, tumma väri, pullistuneet silmät, verenvuodot vatsaontelossa ja iholla.
Virus on herkästi hajoava vaipallinen virus --> herkkä korkeille lämpötiloille, voi säilyä viikkoja +15°C asteisessa vedessä, tunteja +32°C asteisessa, ja yli 55°C asteessa alle minuutin. Virus on herkkä yleisimmille desinfektioaineille (Virkon S, Parvocide), sekä myös UV-valolle.
Kuolleisuus tavanomaisesti suurinta alle 2 kuukauden ikäisillä kaloilla, kun veden lämpötila on 10-15°C. Poikasten kuolleisuus voi olla jopa 100 %, isommilla kaloilla harvoin yli 20-30 %. Inkubaatioaika 1-3 viikkoa laitoksella (talvella jopa 3 kk). Tautiin ei ole olemassa lääkettä eikä toimivaa rokotetta.
Taudin levinneisyys
Tautia esiintyy Pohjois- ja Väli-Amerikassa, Aasiassa, monissa Euroopan maissa ja Venäjällä --> ei koskaan vielä Brittein saarilla, Norjassa, Islannissa ja Ruotsissa.
Suomessa todennäköisesti venäläistä alkuperää ollut epidemia talvella 2017- 2018 (genotyyppi U). Tanskassa toukokuussa 2021, eurooppalainen virustyyppi (genotyyppi E).
IHN-tauti Ahvenanmaalle 2021
Toukokuussa 2021 Tanskan viranomaisilta saatiin tieto, että tartuntapitopaikan kaloja on siirretty kevään aikana Suomeen. Tarkastus ja näytteenotto suoritettiin vastaanottaneissa pitopaikoissa --> löydettiin IHN. Ei ilmoitettuja oireita tai kohonnutta kuolleisuutta kaloilla. Viranomaisen näytteenotossa nähtiin joitain kymmeniä poikkeavasti uivia
kaloja ja silmämääräisessä tarkastelussa näissä kaloissa nähtiin myös ulkoisia oireita.
Taudin oireita: Hermosto-oireet käytöksessä, tumma väri, pullistuneet silmät, verenvuodot vatsaontelossa ja iholla.
Tartunnan leviäminen
Tartunta levisi Tanskasta tuoneista 2 pitopaikasta kolmeen muuhun pitopaikkaan.
• Kalasiirrot Ahvenanmaalla
• Villit kalat
• Hylkeet, linnut
• Tartunta veden välityksellä
• Muu vene- yms. liikenne
IHN 2017 vs. IHN 2021
Vuonna 2017 Suomessa todetut IHN tapaukset olivat genotyyppiä U ja vuonna 2021 Ahvenanmaalla todetut tapaukset olivat genotyyppiä E.
Viranomaistoimet 2021
- Rajoittavat määräykset pitopaikoille
- Epidemiologinen selvitys
- Kontaktien tarkastus ja tutkiminen
- Rajoitusvyöhykkeet ja niiden aluetta koskevat määräykset
- Ilmoitukset Suomessa, EU:ssa ja Oie:lle
- Tartuntapitopaikkojen IHN-taudille alttiin kalat määrättiin lopetettavaksi tai teurastettavaksi
- Määräys tartunnan hävittämiseksi (kaluston ja välineistön pesu ja desinfiointi)
- Kesannointi
- Hävittämisohjelma
Suojavyöhykkeet
Kalojen lopetus ja hävitys
Kalojen lopetuspäätös annettiin 17.6.2021, lopetus toteuttiin 7.7 - 6.8.2021. Lopetus tapahtui sumppuveneessä hiilidioksidivedessä (pH merivedessä ≈5). Lopetettujen kirjolohien kokonaismäärä noin 500 000 kg. Osa kirjolohista teurastettiin. Lopetuspäätös ei koskenut siikoja tartuntapitopaikassa. Lopetukset ja kuljetukset Honkajoelle kolmena päivänä viikossa --> Noin 37 000 kg lopetettua kalaa per kuljetus. Kuljetuskaluston pesu ja desinfiointi ennen joka lähtöä.
Pitopaikkojen saneeraus
Saneerauspäätös annettiin 3.8.2021, työ aloitettiin elokuun lopulla 2021. Toimijat itse toteuttavat myös saneeraustyön viranomaisvalvonnan alla. Toimijoiden kanssa tehtiin saneeraussuunnitelma. Kalusto ja materiaali, jossa on tartuntavaara pestään, kuivataan ja desinfioidaan. Verkkokassien kehikoita ei pestä kokonaisuudessaan. Pidennetty tyhjänäoloaika, 16 viikkoa joista 8 viikkoa samanaikaisesti kaikissa pitopaikoissa. Työn arvioitu kesto on 31 päivää. Saneeraustyön takaraja 31.10.2021.
Seuranta
Rajoitusvyöhykkeellä olevien villien kalojen pyynti ja IHN-tutkimus:
• Ruokavirasto suunnitellut näytteenoton
• Näytteenottoon kuuluvat sekä alttiita lajeja että kantajalajeja
• Suositeltava veden lämpötila näytteenotossa 14 astetta tai alle
Seurantaohjelma pitopaikoissa kun uudet kalat otettu --> Tarkastuksin ja näytteenotoin osoitettava IHN-vapaus uudelleen. Ahvenanmaalla seurantaohjelma kestää 2 tai 4 vuotta.
Tilanne keväällä 2022
- Saneeraustyöt on lopuillaan
- Kirjolohen kasvatus alkaa uudestaan keväällä 2022
- Rajoitusvyöhykkeen alueella aloitetaan 2-vuotinen seuranta IHN-vapaan aseman palauttamiseksi
- Luonnonvaraisia kaloja tutkitaan
- Korvausasiat käsittelyssä
IHN-Ahvenanmaalla_KTP2022_HKA-1.pdf
IHN-Ahvenanmaalla-2021_KS.pdf