3. Veden kiertokulku

Vesi kiertää maapallolla jatkuvasti. Auringon lämpöenergia ja painovoima pitävät yllä veden kiertokulkua. Maapallon vesistä 97% on merissä. Merivirrat kuljettavat ja sekoittavat vesiä niin, että kaikkien valtamerten suolapitoisuus on sama. Suola on liuennut meriin kallioperästä pitkien aikojen kuluessa.

Auringon lämmössä valtamerien pinnasta haihtuu runsaasti vettä, joka on makeaa, eli suolatonta. Haihtuva vesi nousee korkealle ilmakehään ja jäähtyessään muodostaa pilviä.

Tuulet kuljettavat pilviä myös maa-alueiden yläpuolelle. Kun lämpötila laskee, pilvien vesi tiivistyy sateeksi. Painovoiman ansiosta pisarat putoavat alas.

Satava vesi kertyy maaston painanteisiin ja näin syntyy suolattomia jokia ja järviä, eli pintavesiä. Osa sateesta imeytyy maaperään muodostaen pohjavettä.  Sadeveden epäpuhtaudet jäävät maaperän kerroksiin ja pohjavesi on tästä syystä puhdasta. Kylmillä alueilla pilvistä sataa lunta, joka kerrostuu lumikinoksiksi tai jäätiköiksi. Sulamisvedet sekä pinta- ja pohjavedet valuvat lopulta painovoiman ansiosta takaisin mereen. 

Veden kiertokulku on tärkeää elämälle. Paikoin maapallolla ei ole riittävästi puhdasta vettä. Ilmastonmuutos kasvattaa veteen liittyviä ongelmia esimerkiksi kuivuuden ja tulvien muodossa. Ympäristönsuojelulla voidaan ratkaista veteen liittyviä ongelmia.