Pääsiäisen jälkeen seuraava arjen katkaiseva juhla keväällä on vappu. Sitä vietetään 1.5. Vappu on kansainvälinen työväen juhlapäivä. Vielä viime vuosisadan puolen välin jälkeen Suomessa oli laajoja vappumarsseja, joissa laulettiin vanhoja työväenlauluja kuten ”Työn orjat sorron yöstä nouskaa, maan ääriin kuuluu kutsumus”. Punaliput olivat marsseilla näkyvästi esillä. Nyt kun sisällissodasta on kulunut jo sata vuotta ja uusien sukupolvien myötä arvet alkavat olla umpeutuneet, ovat vappumarssitkin typistyneet hyvin pieniksi. Tästä huolimatta työväki juhlii tapahtumaa monissa paikoissa näkyvästi ja pitää puheita jäsenilleen. Myös presidentti pitää Suomessa puheen kansalaisille vappuna.

Vaikka työväkeä ei enää punalippujen kanssa ole näkyvästi kaduilla, täyttyvät kadut vappuna muista syistä. Valkolakkiset ylioppilaat juhlivat tapahtumaa monesti kaduilla ja toreilla. Tästä syystä vuosia päässä pidetyt valkolakit eivät aina ole enää niin valkoisia. Helsingissä opiskelijat varustavat yleensä myös Havis Amanda-patsaan ylioppilaslakilla.

Kaduilla on vappuna muutenkin porukkaa paljon, sillä vapputorit ja – tivolit vetävät hyvin väkeä tähän juhlaan. Hattara maistuu ja vappunaamarit ovat monilla tuliaisina ilmapallojen lisäksi.