Helmikuussa ystävyyttä ja runoja
Jos lunta vain piisaa, kuuluu suomalaiseen talveen hiihto, luistelu ja laskettelu ja erityisesti laskiaispullat. Laskiaisen nimi tulee siitä, kuinka kirkossa laskeudutaan paastoaikaan seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Sitä on kristillisissä maissa vietetty jo 600-luvulta alkaen. Suomessa laskiaista vietetään hernekeiton, mäenlaskun ja laskiaispullien kera perinteisesti laskiaistiistaina, mutta joissakin maissa se on sunnuntaina, osassa jopa maanantaina. Laskiaistiistain jälkeinen tuhkakeskiviikko käynnistää 40 päivän paaston etenkin ortodoksikristityillä.
Osalle herkuttelu kuitenkin jatkuu edelleen. Toinen talveen kuuluva leivonnainen onkin runebergintorttu. Sitä nautiskellaan kansallisrunoilijamme kunniaksi. Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta kansallisrunoiljamme Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) kunniaksi. Päivää alettiin viettää Runebergin täytettyä 50 vuotta. Runeberg on tehnyt monia tunnettuja runoja ja teoksia, joiden avulla hän oli luomassa suomalaisille kansallista identiteettiä. Tunnetuin teos lienee Vänrikki Ståhlin tarinat vuodelta 1848–1860. Sen alkuosasta, Maamme-runosta, Fredrik Pacius sävelsi myöhemmin Maamme-laulun. Vuonna 2022 laulu soi etenkin jääkiekon arvokioissa, kun Suomi voitti sekä olympiakultaa että kotikisoissa MM-kultaa.
Runeberg nousi kansallissankariksi jo omana elinaikanaan. Runebergin päivää vietetään myös nimellä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin päivä sekä vastaavalla ruotsalaisella nimellä svenska litteratursällskapet suomenruotsalaisuuden vaalimiseksi Runebergin kotikielen mukaan. Kirjailijan ammattinsa lisäksi Runeberg työskenteli opettajana, toimittajana ja professorina.

Ystäviä muistetaan 14.2. olevana ystävänpäivänä. Tämä perinne on muodostunut yhä tärkeämmäksi maassamme, kun koululaiset antavat kortteja toisilleen ja monissa perheissä syödään ystävänpäiväleivoksia. Tätä juhlaa Euroopassa on vietetty jo pitkään nimellä Valentine's day.
Kalavelanpäivä 28.2.muistuttaa meitä pitkästä historiastamme, kun Elias Lönnrotin kokoamat runot ja lausahdukset muinaissuomalaisista uskomuksista kajahtelevat koulujen käytävillä.
”Mieleni minun tekevi
aivoni ajattelevi
lähteä laulamahan,
sanaani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puheet putoelevat,
kielelleni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat”
