2. HYPEKÄYRÄ

Hypekäyrä on konsultointiyritys Gartnerin kehittämä työkalu, jolla ennustetaan eri alojen teknologiakehitystä arvioimalla kehitysten näkyvyyden muutosta ajan suhteen. Hypekäyrä koostuu 5 tarkasteluvaiheesta:

• Käynnistysvaihe
• Odotusten huippu
• Realismi iskee
• Ymmärrys kasvaa
• Tuotanto alkaa

3. HYPESYKLI

Käynnistysvaiheessa tutkijat ja keksijät visioivat ideoita, jonka pohjalta haetaan startup-rahoitusta. Alkurahoituksen pohjalta kehitetään prototyyppi (1. sukupolven tuote), josta innovaattorit eli 2,5 % käyttäjistä kiinnostuvat. Innovaattoreiden testaaminen luo pientä pöhinää, jota massamedia alkaa toiminnallaan kasvattamaan.

Massamedian avulla saavutetaan näkyvyyden ja odotusten huippu, joka saa aikaiset omaksujat sekä muutoksen vastustajat kiinnostumaan. Ajan kuluessa alkaa jyrkkä kiinnostuksen lasku, josta selviävät vain parhaat tuotteet ja kovimmat yritykset. Voimakkaan lisärahoituksen turvin saadaan lisää vääntöä tuotekehitykseen, markkinointiin, myyntiin ja koulutukseen, joiden myötä saadaan 5 % potentiaalisista ostajista käyttämään tuotetta.

5 % massalle julkaistaan 2. sukupolven tuote, jonka pohjalta se alkaa siirtymään aitoihin käytänteisiin. Seuraavaksi vuorossa on 3. version tekeminen ja rahanteko voi alkaa.

4. SYKLIN PITUUS

Hypekäyrä-työkalu ennustaa innovaation saapumista ison käyttäjäkunnan käyttöön seuraavilla ajanjaksoilla:

• alle 2 vuotta
• 2-5 vuotta
• 5-10 vuotta
• yli 10 vuotta

Lisäksi mallissa on kategoria: kiinnostus lopahtaa ennen tuotantovaihetta.

5. WLAN 802.11n | alle 2 vuotta

WLAN on wireless local area network eli langaton lähiverkkotekniikka. Tässä Gartnerin 2014 vuoden ennustus on kohtuullisen tarkka (802.11n 600 Mbps alle 2 vuotta).

Seuraavan 2 vuoden aikana suomalaiset koulut tulevat kehittymään erittäin voimakkaasti langattomien verkkojen suhteen. Sektorille on syntynyt myös uusia mielenkiintoisia ratkaisuja, kuten esim. Nettiniilot ja Mobie OnEdu Offline.

6. Luennon tallennustyökalut | alle 2 vuotta

Luennon tallennustyökaluilla ei tarkoiteta pelkästään ruudunkaappaustyökaluja, vaan kokonaisvaltaista oppitunnin streemausta tai tallennetta. Kokonaisuuteen sisältyy muun muassa esityskoneen ruutukaappaus, videokuvaa ja ääntä esiintyjistä sekä yleisöstä. Suuret mahdollisuudet etäopetuksen laadun parantamisessa. Suomessa alan pioneeriyritys on iClass Finland Education Network Oy.

7. Avoimet oppimateriaalivarastot | alle 2 vuotta

Avoimia oppimateriaalivarastoja sekä avointa teknologiaa, mikä mahdollistaa niiden käytön. Näitä on jossain määrin puuhattu aina. Lähivuosina nämä ratkaisut siirtyvät suuren yleisön käyttöön. Kaiken mahdollistaa CC BY -lisenssi. Ilman sitä materiaaleja eivät voi hyödyntää kaupalliset tahot, kuten vaikka kustantajat. Meitä kustantajiahan tarvitaan aina, kun halutaan saada aikaan todellisia muutoksia alalla. Kustantajat tapaavat vuosittain kymmeniä tuhansia opettajia ja pystyvät luovimaan muutosvastarinnan läpi.

Lista hyvistä portaaleista.

8. Sosiaaliset henkilökohtaiset oppimisympäristöt | alle 2 vuotta

PLE-ajattelun mahdollistavat oppimisympäristöt, jossa henkilökohtainen oppimisverkosto (PLN) voi vuorovaikuttaa oppijan kanssa hänen haluamallaan tavalla. Nämä ovat olleet Suomessa jo vuosia. Esimerkiksi Peda.net on tällainen ympäristö.

9. E-kirjat | 2-5 vuotta ja Adaptiiviset e-kirjat | 5-10 vuotta

Perinteiset e-kirjat, kuten e-Opin Edustore- ja iBooks-tuotteet yleistyvät seuraavan 2-5 vuoden aikana suurten käyttäjäryhmien pariin.

Seuraava e-kirjojen sukupolvi ovat adaptiiviset e-kirjat, jotka mahdollistavat henkilökohtaiset oppimispolut. Kirja ehdottaa tehtävät tason mukaan. Jos teos on muokattava, saa muokkaaja sisältöehdotuksia aineistoonsa liitettäväksi. Kirja mittaa etenemisnopeutta sekä lukunopeutta ja informoi, koska nykyisellä tahdilla tavoitteet saavutetaan. Kannustusta ja tulee suoriutumisen mukaan ja pelilliset elementit ovat keskeinen osa kirjaa. Adaptiivinen kirja on osa PLE:tä ja sen sisällä voi kommunikoida myös PLN:n kanssa.

Tämmöisiä Suomessa ei vielä ole. Monet sovellukset kuten Worddive tai Kobon lukusovellus sisältävät piirteitä, jotka voitaisiin yhdistää Pedan muokattavuuteen ja rakentaa päälle vaikka Evernoten tyyppisiä sisällönehdotustyökalua, niin se olisi hyvä alku.

10. Turvakanavat ja massaviestisysteemit | 2-5 vuotta

Itseni yllätti Gartnerin mallin näkökulma massaviestimiseen ja turvallisuuteen. Mutta kun tarkemmin ajattelee, niin kriisitilanteessa on keskeistä eheä, nopea ja luotettava tiedotus ja tiedotukseen yhdistetyt turvallisuusprosessit.

Yleistyminen vie 2-5 vuotta, mutta Mobie on edelläkävijänä julkaissut turvakanava-ominaisuuden Onedun sisällä jo vuonna 2014. Turvakanavasta uutisoitiin laajasti myös massamediassa.

11. BYOD | 2-5 vuotta

Tuo oma laite on ainut malli, joka on järkevä oppimisteknologian käyttöön. Keskitetyt tablet-hankinnat ja muut hankevetoiset projektit ovat toki aina alku, mutta eivät kestävä ratkaisu. Windows-tabletin Officella saa jo alle 80 €. Android-tabletin 70 €.

12. Pelillistäminen | 5-10 vuotta

Pelillistäminen on seuraava todella iso asia oppimisessa. Pelillistäminen on paljon muuta kuin badge-työkaluja LMS:n sisällä. Pelillistäminen antaa keinoja kannustaa oppijoita, saada oppijat yrittämään sekä ajattelemaan ongelmaa uudella tavalla. Pelillistäminen tukee ongelmanratkaisua, jossa ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua vaan useita. Useiden ratkaisujen mallia pitäisi kouluissa toteuttaa enemmän, sillä se simuloi työelämän ongelmaratkaisun tarpeita.

13. MOOC | Kuihtuu pois

Massiiviset avoimet verkkokurssit eivät ole Suomessa ottaneet tuulta alle. Meillä on Mooc.fi-palvelu, jossa voi suorittaa ohjelmointia ja ne ovat suoraan hyödynnettävissä opintoihin. Mooc.fi-kehittämistyön takana on vahvaa ohjelmoinnin oppimisen tutkimusta, joka on mahdollistanut MOOC-ajattelun sovittamisen tarpeiden mukaan.

MOOC:ssa olisi paljon mahdollisuuksia esimerkiksi korkeakouluopetuksen resurssien näkökulmasta. Opiskelijat voisivat esimerkiksi katsoa teoriat MIT:n luentoina ja kotiyliopistossa keskityttäisiin sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ongelmanratkaisun harjoitteluun. Helpommin pohdittu kuin tehty.

Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna, alalla on muutamia suuria kaupallisia toimijoita.

14. Big data | 5-10 vuotta

Big data on jo yrityspuolella käytössä, opetuspuolella se on markkinointikeinona. Big data -ajattelu vie organisaatiot tilanteeseen, jossa käyttäjien toiminnan seuraamisesta syntyy valtavat määrät laadullista ja määrällistä dataa, jota voidaan käyttää päätöksen teon tukena.

Kustantajan edustajana olisin kiinnostunut sen tuomista mahdollisuuksista kirjojen kehittämisessä. Saisimme tietoa, miten kirjoja käytetään ja millaista toimintaa ne synnyttävät. Big datassa olennaista on BYOD-mallin mukaiset omat laitteet, eli kirjoja käytettäisiin eri tilanteissa erilaisilla laitteilla. Käyttäjät olisivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

15. Opetustabletit | 5-10 vuotta

5-10 vuoden sisällä alalla yleistyy opetustabletit, jotka ovat räätälöity oppimisen tarpeille. Niissä on sisällä oppikirjat ja oppimisympäristöt sekä kaikki instituution tarvitsemat ohjelmistot.

Tästä edelläkävijä voidaan maintia Mobie Oy Kuopiosta. He ovat rakentaneet oman tablet-malliston, jossa on sisällä Onedu ja e-Opin oppikirjat. Mobien visiönäärisyys tablet-asiassa on hurjaa.

16. Alumnius ja avoimen lähdekoodin oppilashallinta -järjestelmä | 5-10 vuotta

Seuraavan 10 vuoden aikana syntyy avoimia opiskelijoiden hallintajärjestelmiä, jotka mahdollistavat:

a) opiskelijoiden palvelemisen ja sitouttamisen instituutioon jo opiskeluaikana sekä

b) alumni-identiteetin synnyttämisen opintojen jälkeen.

Alumnius on voimavara, jota Suomessa ei osata hyödyntää juuri lainkaan. Yliopistot ovat satoja vuosia vanhoja instituutioita. Niiden läpi menee käsittämättömän paljon ihmisiä, jotka työllistyvät yhteiskuntaan eri paikoille. Heille pitää olla muodostunut identiteetti, joka saa heidät ajamaan koti-instituution asioita seuraavat 80 elin vuotta. yhteisön kasvattaminen on yliopistoprofessorin tärkein tehtävä. Tärkeämpää kuin hänen oma tutkimustyönsä. Ilman jatkuvuutta traditiot kuihtuvat pois.

17. Software as a Service (SaaS) | 2-10 vuotta

Toisaalta koulut tarvitset muutaman vuoden ajan offline-ratkaisuja, mutta kehitys vie oppimisen väistämättä pilveen. Nopeat yhteydet takaavat tulevaisuudessa saumattoman pilviratkaisujen käytön. Monet sovellukset, kuten vaikka oppilashallinta ja oppimisympäristöt ovat olleet pilvessä jo pitkään. Seuraavaksi sinne siirtyvät perusohjelmistot.

18. Kvanttitietokoneet | yli 10 vuotta

Kvanttitietokoneet käsittelevät laskutoimituksia uudella tavalla ja laskentateho kasvaa. Tämä mahdollistaa big datan tehokkaamman hyödyntämisen ja vaikka yliopisto-opintojen kursseilla aitojen tutkimusongelmien ratkaisun.

Kyllä teholle sitten käyttöä keksitään.

19. Mashware | 5-10 vuotta

Mashup on verkkosivusto, joka yhdistelee sisältöä Web 2.0 -ajattelun hengessä. Mashware on oppimissisältökokonaisuus, joka tekee samaa oppimisnäkökulmasta katsottuna. 5-10 vuoden päästä yleistyvät ns. mashbooksit, jotka sisältävät oppimisympäristön ja oppikirjan. Niiden räätälöinti PLE/PLN-ajattelun näkökulmasta on rajatonta. e-Opin Peda.net-kirjojen näkökulmasta ne ovat jo täällä. Muut talot seuraavat perästä 5-10 vuoden sisällä.

20. Yhteenveto

Gartnerin hypetyökalu on lyhyen tarkastelun jälkeen yllättävän käyttökelpoinen. Hinta on kova, joten kannattaa vain hakea verkosta itse käyrä ja selitykset muista lähteistä. Itse paperikin on käyttökelpoinen, jos sellaisen jostain saa. Tässä on linkki 2013 dokumenttiin.

Voiko tätä käyttää koulujen TVT-suunnittelussa? Ilman muuta voi.

Siitä saa hyviä ajatuksia ja sen antiin voi peilata omia mietteitä. Käyrä esittää hyvin kattavan analyysin ajan kehityksestä, ja jos vertaa eri vuosien käyriä toisiinsa, saa hyvän kuvan alan kehittymisestä.


​

Viittausohje: Pernaa, J. (2015). Hypekäyrä TVT-suunnittelussa. AJATUKSIA, 17.4.2015. https://peda.net/id/4e6b4b4ae. Luettu PP.KK.VVVV.