Innostuminen on pääasia!

Tulevien kemian opettajien käsityksiä ammatillisesti relevanteista oppimisaktiviteeteista

Yliopisto-opetuksen tulisi perustua uusimpaan tutkimustietoon (Helsingin yliopisto, 2021). Tällä varmistetaan tieteellinen ajankohtaisuus. Kemian opetuksessa tämä on haastavaa, sillä ala etenee nopeasti kahdella rintamalla – kemiassa ja sen opetuksessa. Tässä tutkimuksessa pohdimme näistä jälkimmäistä eli opetusta.

Yliopisto-opettajan työssä tutkimustietoa seurataan tieteellisten julkaisujen lisäksi konferenssien avulla. Tämä artikkeli on julkaistu tiedekasvatuksen suurimman konferenssin – ESERAn artikkelikokoelmassa. Tieteelliseltä tasoltaan konferenssijulkaistut eivät edusta tieteellistä huippua, mutta ne vertaisarvioidaan ja sen vuoksi julkaisuluokka on A4. Kemian opetuksen alalla konferenssijulkaisut ovat tärkeitä, mutta niiden löydettävyys on hankalaa. Niitä ei indeksoida laajasti tietokantoihin.

Helsingin yliopistossa kaikki opettavat ja tutkivat. Tämä artikkeli edustaa kurssien kehittämiseen liittyvää tutkimusta. Kartoitimme siinä kursseilla käytettyjen aktiviteettien koettua ammatillista relevanssia. Tavoitteena on ymmärtää opiskelijoiden tarpeita paremmin, jotta kursseja voidaan kehittää mielekkäämmiksi ja siten tehokkaammiksi.

Olemme Kemian opettajankoulutusyksikössä käyttäneet edellä mainittua Stuckey ym. (2013) relevanssimallia erittäin paljon. Malli mahdollistaa relevanssin kokemusten tarkastelun henkilökohtaisella, ammatillisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Malli on saanut osakseen jonkin verran kritiikkiä. Esimerkiksi oheinen luokittelu on koettu suppeaksi ja naiviksi. Mielestäni malli kuitenkin ajaa asiansa. Se on työkalu, mikä mahdollistaa kokemusten luokittelun.  Voisimme käyttää myös muita malleja, mutta Stuckeyn ym. malli on selkeä ja viittausten pohjalta laajasti käyttöönotettu.

Menetelmät

Tutkimuskohteena olivat tulevien kemian aineenopettajien käsitykset (N=72), joita kerättiin verkkokyselyllä kolmen vuoden ajan (2017–2019). Aineistonkeruu kesti useita vuosia, sillä aktiivisia kemian opettajaopiskelijoita on vuosittain noin 10–20 (kemia 1. ja 2. aineena yhteensä). Ilmiötä haluttiin tarkastella jatkuvan laadullisen reflektion lisäksi myös määrällisesti. Laadullisessa mittakaavassa opiskelijoiden kanssa keskustellaan jatkuvasti – kursseilla suullisesti ja kurssipalautteiden välityksellä kirjallisesti, mutta yksittäisten palautteiden kautta on vaikeaa tehdä koko yhteisöä edustavia kehittämispäätöksiä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tuottamaan laaja yleiskuva, joten tilastolliseksi lähestymistavaksi valittiin kuvaileva tilastollinen tarkastelu.

Tulokset

Aineiston perusteella tulevat kemian aineenopettajat kokevat ammatillisen kehittymisen näkökulmasta relevanteimmiksi opetusharjoitukset luokassa ja laboratoriossa, keskustelut kurssitovereiden kanssa sekä kokeellisten töiden suunnittelun. Alla ruutukaappaus tulostaulukosta. Kiinnitä huomiota keskiarvon lisäksi hajontaan, joka esitetään keskihajonnalla ja frekvenssitaulukolla. Vastausprosentti kertoo luotettavuudesta esimerkiksi sen, että miten kattavasti kyseiseen osioon on vastattu.



Ruutukaappaus tuloksista.

 

Pohdinta

Tulokset ovat loogisia. Opetustaitoja kehittävät aktiviteetit edustavat ammattia itseään. Keskustelut mahdollistavat sekä oman ajattelun kriittisen kehittämisen että sosiaalisen kanssakäymisen kurssitovereiden kanssa. Kokeellisten töiden kehittäminen koetaan tärkeäksi, sillä samalla oma ajattelu kehittyy ja kehittämistyö auttaa asettumaan oppilaiden asemaan. Suosituimmat aktiviteetit aktivoivat monipuolisesti korkeamman tason ajattelutaitoja (Krathwohl, 2002), mikä on kiinnostava havainto.

Lopuksi peilaan tutkimuksesta opittua yliopisto-opetuksen laatukriteereihin – oman ammatillisen kehittymisen hengessä. Helsingin yliopistossa opetus 1) perustuu tutkittuun tietoon, 2) tähtää oppimiseen ja 3) yliopistoa kokonaisuutena tarkastellaan tieteellisenä oppimisyhteisönä (Helsingin yliopisto, 2021). Tämäntyyppinen tutkimus mahdollistaa kaikkien näiden kolmen laatukriteerin toteutumisen.

  • Tutkimuksen avulla voidaan tehdä tietoon pohjautuvia kehittämispäätöksiä. Lisäksi tutkimuksen tekeminen ja artikkelien kirjoittaminen mahdollistaa opettajalle oman osaamisen päivittämisen.
  • Tulosten pohjalta kursseja voidaan hienosäätää siten, että opetus tähtää oppimiseen optimaalisesti huomioiden opiskelijoiden tarpeet.
  • Opiskelijat osallistuvat tutkimukseen ja saavat samalla esimerkin siitä, miten tieteellinen yhteisö toimii. Kun tutkimusta esitellään osana uudistuksia tai tulosten pohjalta argumentoidaan tehtyjä valintoja, tämä koettaneen laadukkaana opetuksen kehittämisenä.

 

Kokoteksti: Pernaa, J., & Aksela, M. (2021). Future Chemistry Teachers’ Perceptions of Vocationally Relevant Learning Methods. Teoksessa O. Levrini & G. Tasquier (toim.), Electronic Proceedings of the ESERA 2019 Conference. The beauty and pleasure of understanding: Engaging with contemporary challenges through science education, Osa 13 (toim. Maria Evagorou & María Ruth Jimenez Liso) (ss. 1426–1435). ALMA MATER STUDIORUM – Bolognan yliopisto. https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/future-chemistry-teachers-perceptions-of-vocationally-relevant-le-2

 

Lähteet

Helsingin yliopisto. (2021, February 26). Opetuksen laatu ja kehittäminen. https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/opetus/opetuksen-laatu-ja-kehittaminen

Krathwohl, D. R. (2002). A Revision of Bloom’s Taxonomy: An Overview. Theory Into Practice, 41(4), 212–218. https://doi.org/10.1207/s15430421tip4104_2

Stuckey, M., Hofstein, A., Mamlok-Naaman, R., & Eilks, I. (2013). The meaning of ‘relevance’ in science education and its implications for the science curriculum. Studies in Science Education, 49(1), 1–34. https://doi.org/10.1080/03057267.2013.802463

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä