2017 (4)

ESERA 2017 -talousanalyysi (1.11)

European Science Education Research Association (ESERA) järjestää joka toinen vuosi mittavan tiedeopetuksen tutkimuskonferenssin, jota kutsutaan tuttavallisesti ESERAKSI. Vuoden 2017 ESERA järjestettiin Dublinissa. Tänä vuonna konferenssin pääteemat ovat tutkimus, käytänteet ja yhteistyö.

ESERA on erittäin korkeatasoinen tiedeopetuksen tutkimuskonferenssi, jonne osallistuu noin 1 500 tutkijaa. Paperien ja postereiden saaminen konferenssiohjelmaan on vaikeaa. Tutkimusryhmämme sai ESERAAN tänä vuonna useamman esityksen, mikä on erinomainen suoritus. Lisää tutkimuksesta täältä.

ESERA ja rahat

ESERA on konferenssi, jossa kaikki ylijäänyt raha jää järjestävälle yliopistolle – tällä kertaa siis Dublinin yliopistolle. Konferenssi on kallis. Viikon tapahtuma maksaa 235–645 € riippuen rekisteröitymispäivästä ja omasta statuksesta. Tohtoriopiskelijoille tapahtuma on esim. halvempi kuin yliopistonlehtoreille. Oletetaan, että osallistuja maksavat keskimäärin 350 €, mikä toisi rahaa sisälle noin 525 000 €.

Tuloutusmalli on melko absurdi, koska se kannustaa järjestämään tapahtuman mahdollisimman halvalla. Esimerkiksi Dublinissa söimme joka päivä lounaaksi sipsipussin, kolmioleivän, hedelmän, karkkipatukan ja mehun. Ne tarjoiltiin ruskeassa paperipussissa ilman lautasia. Lounas on maksanut alle euron / osallistuja. Ymmärrän kyllä liiketoimintaa. Jos on paikka tehdä rahaa, niin kyllähän se pitää tehdä. Konferenssivieraissa sipsipussit ja karkkipatukat aiheuttivat hieman närää.

Tapahtuma järjestettiin vuonna 2015 Helsingissä, jossa ruokakuluissa ei säästelty. Tämä on järkevää sen vuoksi, että hyvin ravitut tutkijat pystyvät ajattelemaan ja keskustelemaan. Näin he saavat enemmän irti tapahtumasta, mikä edistää samalla tiedettä.

Dublinissa siis keinoteltiin voiton maksimoiminen sekä osallistujien hyvinvoinnin että tieteen kustannuksella. Suomessa ravintoasioilla ei leikitä, mikä näkyy esimerkiksi maailman parhaana kouluruokailuna. Mainittakoon myös, että kouluruokailumme on tärkeä tekijä koululaitoksemme menestyksen takana. Kaikki lapset saavat ravitsevan lounaan ja jaksavat painaa pitkän päivän opintoja.

Media-battle 2017 - Mediapäivän sessio Sivistys-lavalla (14.11)

  • Väittely-battle Mediapäivässä.
  • Johannes Pernaa (e-Oppi) & Anna-Reetta Sipilä (Edukustannus) vs. Magdalena Lindberg (Otava) & Mika Perttola (Sanoma Pro)
  • Tulos: hävisimme Anna-Reetan kanssa 4–2. Tappio kirpaisee – olen erittäin kilpailuhenkinen.



Konsepti

Käydäänpä läpi tämän "leikkimielisen" kilpailun säännöt ja teemat. Kyseessä oli väittelykilpailu. Pareille annettiin väittämät, joita he kannattavat/puolustavat. Toisen parin tehtävänä on väittää vastaan. Jokaisen aiheen lopuksi kysytään yleisöltä kumpi voitti. Idea on, että omaa henkilökohtaista mielipidettä ei paljasteta, ja välistä joutuu väittämään omaa mielipidettä vastaan.

Puolustettavat teemat

Magdalena Lindberg ja Mika Perttola
  1. Pelaamalla oppii parhaiten
  2. Valjasta loppukäyttäjä tuottajaksi -materiaali mahdollisimman muokattavaksi
  3. Pitäydy tekstissä – vältä kalliita audiovisuaalisia kikkailuja
Johannes Pernaa ja Anna-Reetta Sipilä
  1. Materiaalin päivitysnopeus on paras kilpailuvaltti
  2. Oppimisen Spotify on tulevaisuuden hitti
  3. Materiaalin mukautuvuus kunkin oppilaan taitotasoon on kaikkein tärkein kilpailutekijä
Voitimme Anna-Reetan kanssa vahvennetut teemat. Pelillisyyden hävisimme niukasti. Siinä kilpailijat väittivät hyvin ja yleisö äänesti sensaatiohakuisesti.

Ajatuksia

Tappiosta huolimatta session hyödyllisyyttä täytyy pystyä analysoimaan. Kilpailu oli kokemuksena opettavainen, sillä siihen valmistautuminen pakotti reflektoimaan kustannusalaa sekä futuristisista että taantumuksellisista näkökulmista. Asetelma pakotti epämukavuusalueelle.

Voisiko sama toimia myös tieteessä? Voisiko kärjistävä battle olla konferenssissa ohjelmanumero? Riittäisikö tutkijoiden huumorintaju analysoida tiedettä epätavanomaisesta näkökulmasta, vai jäisikö tarinan opetus kielimuurin taakse, ja se voitaisiin kokea totena? Tämä pitää ottaa pohdintaan, jos istun joskus konferenssin suunnitteluryhmässä. Uskoisin battle-tyyppisen ohjelmanumeron sopivan esim. kansainvälisen konferenssin iltajuhlaan, sillä viihdyttävä se ainakin on.

Täydennyskoulutusohjelma kustannustoimittajalle (9.6)

Suoritin juuri 30 op opinnot täydentääkseni osaamistani kustannustoimittajana. Opintoihin sisältyi 25 op laajuiset suomen kielen opinnot ja 5 op kurssi suomennetun tietokirjallisuuden historiasta. Soveltuiko tämä paketti oppimateriaalien parissa työskentelevälle kustannustoimittajalle?

Osittain. Arviolta noin 50 % soveltui hyvin tai erinomaisesti, mutta ajan voisi käyttää paljon paremmin valitsemalla täydellisesti sopivat opinnot.

Kustannustoimittajan perusopinnot 30 op

Suomen kielen opinnot menivät kustannustoimittajan näkökulmasta tarpeettoman syvälle kielen rakenteisiin ja kielitutkimukseen. Kustannustoimittajan työssä fokus on pragmaattisempi. Jos tekisin opinnot uudestaan, niin rakentaisin ne seuraavasti:
  • 3 op liiketalous ja markkinointi (esim. kirjaprojektin budjettilaadinta, kannattavuuslaskenta ja kirjan markkinointi)
  • 5 op kielioppia ja tekstinhuoltoa (Tätä teemaa voi fiilistellä hieman syvemminkin. Varsinkin tekstinhuolto-osuuden pitäisi sisältää tekstin koherenssin ja koheesion suunnittelua ja kirjoittamista. Oppikirjailijat ovat pääosin aineenopettajia, joiden ydinosaamista ovat ainesisältö ja pedagogiikka, ei luettavan tekstin tuottaminen. Tietokirja on sanataideteos, aivan kuten kaunokirjallisuuden teos. Sen tuottaminen vaatii paljon kielellistä asiantuntemusta.Tietokirjan lukemisen pitää tarjota lukuelämyksiä.)
  • 5 op tieto- ja viestintätekniikka opetusalalla (Digitalisaatio etenee hitaasti, mutta varmasti (ks. esitys Pernaa, 2016). Oppimateriaalialalla toimijan on tunnettava TVT:n mahdollisuudet oppimisen tukena ja eri teknologiaratkaisujen haasteet ja mahdollisuudet. Asiakasrajapinnan ja oppikirjailijoiden kanssa täytyy keskustella eri mahdollisuuksista oppimateriaalin elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Valmistuksessa etsitään parhaat ratkaisut, jotka sopivat yhteen valitun teknologian ja vallalla olevan pedagogisen näkemyksen kanssa. Asiakkaalle tuote myydään ratkaisumyyntinä tiettyyn tarpeeseen. Jokaisella kunnalla ja koululla on omat pedagogisteknologiset kuviot.)
  • 5 op toimitettavien oppiaineiden opetuksen tutkimukseen perehtymistä (Tarvitaan tiedot, taidot, verkostot ja resurssit pysyä ajan tasalla omien oppiaineiden pedagogisten virtausten kehittymisessä. Kurssi on tutkimuspainotteinen. Se sisältää teoriaa, alan toimijoiden ja tutkijoiden toimintaan perehtymistä, opettajanäkökulman päivittämisen ja näistä tuotetun synteesin. Kurssi kehittää omaa asiantuntijuutta.)
  • 5 op kirjallisuus- ja kustannusalan historiaa (Kustannusalan historia käsittää puolet kurssista, ja kirjallisuushistorian voi valita oman toimissektorin sisältä. Historia täytyy tuntea, että pystyy ymmärtämään nykytilannetta ja tekemään ennusteita tulevaisuudesta. Suositeltavia kirjoja: Suomennetun tietokirjallisuuden historia, Paras tawara maailmassa (kustannusalan näkökulman syventämiseen) ja Hengen paloa & painettua sanaa (Otavan historia erityistapauksena)).
  • 5 op projektihallintakurssi (Sovelletaan opittua toteuttamalla kirjaprojekti uusilla taidoilla. Kurssi suoritetaan opintojen loppupuolella. Projektihallinnassahan ei ole ajatuksen tasolla mitään ongelmaa, mutta todellisuudessa ne ovat sotkuisia kaaokseen pyrkiviä otuksia, joiden ohjaaminen tarvitsee aikaa, kaikkien sitoutumista ja kunnon työkaluja. Tämä kurssi voi kohdistua myös oman talon prosessikehitykseen.)
  • 2 op Minä kustannustoimittajana ja suomen kielen asiantuntijana (Metatason kurssi, jossa arvioidaan omaa kehittymistä jokaisen kurssin aikana ja jälkeen. Reflektiota alaan, sen kehittymiseen ja omaan osaamiseen. Alalla tarkoitan kustannusalaa ja suomen kieltä. Kustannusalla työskentelevien olisi hyvä pohtia kustantamoiden vastuuta suomen kielen instituutioina. Mikä on suomen kielen nykytila, miten se kehittyy ja mikä on kustantamoiden rooli ja vastuu?

Kuka kouluttaa?

Kuvailemaani kurssikokonaisuutta ei ole olemassa, ellei jokin taho inspiroidu tästä tekstistä ja suunnittele kustannusalalle täydennyskoulutusohjelmaa sen pohjalta. Mutta tällä hetkellä ei ole, joten opinnot pitää kerätä eri lähteistä.

Kyse aikuiskoulutuksesta elinikäisen oppimisen hengessä, joten omaksi iloksi kokonaisuuden voi kerätä helposti. Jos taas haluaa pitää sapattivuoden vaikkapa aikuiskoulutustuen avulla, niin palat on koottava avointen korkeakoulujen kurssivalikoimista.

5 op historiakurssin voi suorittaa UTA:n käännöstieteen laitokselle. Kurssissa on verkkotentti, joten kysymykset voivat sopia omiin oppimistavoitteisiin tai sitten eivät. Omat tavoitteet on pidettävä mielessä lukutyön aikana, jolloin lopputentti on pelkkä muodollisuus

Talous- ja markkinointiopinnot kannattaa suorittaa johonkin ammattikorkeakouluun. Yliopistossa on tarjolla 5 op markkinointia ja 5 op laskentatoimea. Oman kokemukseni mukaan ammattikorkeakoulut pystyvät tarjoamaan enemmän joustoa tässä asiassa.

Tieto- ja viestintätekniikka -koulutuksia on tarjolla esim. opettajille. Niihin voi ilmoittautua ja yrittää erikseen sovitella kustannusalalle sopivaa eriyttävää kurssia.

Projektikurssin voi sovitella mihin korkeakouluun tahansa. Kielioppi ja tekstinhuolto löytyy Jyväskylän avoimesta yliopistosta. Myös Minä kustannustoimittajana -kurssi löytyy Jyväskylän avoimen yliopiston suomen kielen opinnoista. JYU:ssa sen nimi on Kohti äidinkielen opettajuutta (2 op). Ei täysin vastaava kurssitavoitteiltaan, mutta toimii hyvin esitettyyn tarkoitukseen, kunhan vain työskentelee omien oppimistavoitteiden mukaisesti.

Ei muuta kuin omaa osaamista päivittämään.

Pamfletti – kiistakirjoitus (10.1)




Ostin Into Kustannuksesta kolme pamflettia. Ne olivat Maarit Korhosen koulu-aiheiset pamfletit:

  • Koulun vika? (2012)
  • Herää, koulu! (2014)
  • kun koulu ei tajua (2016).
Odotin innolla, että mikäköhän tämä tällainen pamfletti on. No se oli pieni kirjanen – minulle täysin uusi tekstilaji.

Laajuus

Koulu vika? -pamfletin laajuus on yli sata sivua, joten julkaisumuoto on aika osuva. Ei sitä blotekstiksikään voi survoa. Into Kustannuksesta kirjat saa e-kirjana tai printtinä. Ostin yhden e-kirjana ja muut painettuna. Perustelin päätökset hinnalla. Varasto pitää saada tyhjäksi, joten vanhemmat olivat tarjouksessa.

Kiistakirjoitus

Pamfletti on kiistakirjoitus. Kärkäs ajatuskokoelma ajankohtaisesta ilmiöstä. Mielestäni aika rohkea osa Into Kustannusta. Vaikka ne pitäisi lukea ilmestymisaikana, vaikuttaa vanhemmatkin Korhosen pamfletit kestävän hyvin aikaa. Ne ovat aika humoristia ja vauhdikkaita, ei niinkään kärkkäitä.

Voin sanoa, että minusta tuli pamflettien ystävä kertaheitolla.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä