13.10 MASENNUS 

Nellan mieliala jatkoi laskuaan ja hän eristäytyi enemmän huoneeseensa. Eristäytyvään persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet voimistuivat. Nella alkoi ottaa koulusta paljon poissaoloja ja läheiset huolestuivat hänestä. Yhtenä päivänä Nellan täytyi mennä kouluun, koska hänellä oli tärkeä koe. Koulussa heillä oli liikuntaa ja luokkakaverit huomasivat Nellan käsivarsissa viiltelyjälkiä, kun Nella vaihtoi liikuntavaatteita päälle.  

Luokkakaverit juttelivat Nellan kanssa ja Nella ei halunnut kertoa asiasta kenellekään aikuiselle. Nellan kaverit ohjasivat Nellan opiskeluterveydenhuoltoon ja hän jäi juttelemaan terveydenhoitajan kanssa. Siellä tehtiin BDI eli masennuskysely, josta Nella sai 33 pistettä. Pisteasteikon mukaan vaikea masennus on 30 pisteen tai sen yläpuolella.  

Terveydenhoitaja ohjasi Nellan välittömästi koululääkärille, josta hän sai lähetteen nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Siellä arvioidaan Nellan vointia ja tehdään hoitosuunnitelma.  

Hoito käynnistyy poliklinikalla tutkimuksilla tai hoidolla poliklinikan akuutti-, hoito- tai kriisityöryhmässä. Nellan hoito suoritettiin kriisityöryhmässä, jonne tullaan lääkärin lähetteen kautta. Kriisijakso on tavoitteellinen interventio eli toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön terveydentilaan ja käyttäytymiseen.  

Jakson pituus on kuusi käyntiä, joista kotikäynti on osa kriisihoitojaksoa. Kriisihoitojakso edellyttää yhteistyötä vanhempien kanssa. 

 

BDI on Beckin depressioasteikko. Siitä on tehty BDI kysely, joka on tarkoitettu heille, jotka epäilevät olevansa masentuneita ja pohtivat olisiko syytä hakea apua. BDI pistemäärän pohjalta ei voi tehdä kliinistä masennusdiagnoosia.  

BDI diagnoosissa on pisteasteikot, jotka kertovat masentuneisuuden vakavuuden: 

0–12 pistettä: normaali 

13–18 pistettä: lievä masennus 

19–29: keskivaikea tai vaikea masennus 

30 pistettä tai yli: vaikea masennus 

16.11 NOOAN KORVATULEHDUS 

Nooalla alkaa illalla koskemaan oikeaan korvaan, korva punoittaa ja sieltä vuotaa eritettä. Myös Nooan kuulo oikeassa korvassa on huono, koska korva on niin kipeä ja hieman myös turvonnut. Nooalla on ollut vuoden sisään jo muutaman kerran korvatulehdus, joten perhe arvelee, että hänelle on taas iskenyt korvatulehdus. Perhe päättää viedä Nooan lääkäriin tarkistettavaksi. Tällä kertaa kipu oli kuitenkin ilmennyt nopeasti illalla, muina kertoina kipu on jatkunut monia päiviä ja pahentunut päivä päivältä. 

 

Äiti vie Nooan lääkäriin ja siellä tutkitaan korvat. Lääkäri toteaa Nooalle välikorvantulehduksen, joka on bakteerien ja virusten aiheuttama tauti, joka ilmenee yleensä flunssan jälkitautina. Hänelle määrätään antibioottikuurin viiden päivän ajaksi. Kivun lievitykseen voi käyttää särkylääkettä, esimerkiksi parasetamolia, kuten Pamol F valmistetta. Ensisijaisesti hoidossa käytettävä antibiootti on amoksilliini- ja kvavulaanihappo. Amorion Comp- valmiste on näitä vaikuttavia aineita sisältävä antibiootti, joka tuhoaa tulehduksia aiheuttavia bakteereita 

 

Korvatulehduksen lääkkeettömiin hoitokeinoihin kuuluu erityisesti lääkärin suorittama korvakäytävän puhdistus. Korvakäytävän puhdistus voidaan tehdä, kun tärykalvo on ehjä. Korvakäytävää voidaan huuhdella keittosuola-sprii-liuoksella, säännöllisesti usean päivän ajan. Tämän lääkkeettömän keinon lisäksi korvatulehdusta rauhoitellaan antibiooteilla, sekä kortisoneilla. 

 

16.11 MIKON ALKOHOLIONGELMA PAHENEE 

Perheelle selviää, että Mikko on juonut paljon alkoholia viime aikoina muulta perheeltä salaa. Tämä johtaa siihen, että Mikko on heräillyt jo parin yön ajan pistävään kipuun. Kipu on vyömäistä eikä Mikko pysty nukkumaan tai vaihtamaan asentoa. Kipu on pahentunut parin viime päivän aikana, ja kipu on nyt vihlovaa vatsasta selkään, joten lopulta Mikko päättää soittaa itselleen ambulanssin. Mikko viedään sairaalaan tutkimuksiin, jossa huomataan, että Mikolla ilmenee paljon keltaisuutta  

Mikkoa aletaan hoitamaan ensisijaisesti Peijaksen sairaalassa nestehoidolla. Nestehoidossa juodaan suun kautta 5 litraa nestettä, jonka jälkeen nesteytetään suonensisäisesti. Nestehoidon lisäksi käytetään kipulääkettä tarpeen mukaan. Lievä tulehdustila paranee noin viikossa. 

Akuutin haimatulehduksen aiheutti Mikolle runsas alkoholin käyttö, joten sen lopettaminen olisi tarpeellista ja erityisen tärkeää. A-klinikan hoitojakso ei ollut riittävä hoitokeino, joten lääkäri määrää Mikolle antabus-lääkityksen, jota käytetään alkoholismin hoidossa. Lääke on poretabletti, joka pysäyttää alkoholin palamisen vaiheen elimistöön, jolloin henkilölle tulee voimakkaita oireita. Oireisiin kuuluu mm. Pahoinvointi, sydämen tykytys ja hengityksen kiihtyminen, nämä ovat niin voimakkaita, ettei alkoholia uskalla ottaa. Jo pieni määrä alkoholia aiheuttaa epämiellyttävän olon. 

Haimatulehdusta olisi voinut estää vähentämällä runsasta alkoholin käyttöä. Mikolle oli vaikeaa luopua alkoholin käytöstä ja raitistua, joten tämä ei onnistunut ja hän sairastui haimatulehdukseen. Koska Mikko sairastui haimatulehdukseen, voi normaali alkoholin määrä lisätä uusintatulehduksen riskiä.  

 

JATKOHOITO 

 Lääkäristä Mikko saa antabuslääkityksen, jota hänen täytyy noudattaa, jotta alkoholin käyttö vähenee ja riski sairastua uudestaan pienenee. Lääkityksen vaikutukset alkavat näkymään, niin alkoholin käytön vähentymisenä ja sivuoireina. Sivuoireina Mikolle on tullut: pahoinvointia ja hengityksen kiihtymistä. Lääkitys on siis tehonnut ja Mikon alkoholismi on paranemaan päin. 

Mikko käy kontrollikäynneillä lääkärissä, jossa tarkistetaan määrätty lääkitys ja otetaan mahdollisesti  verikokeita, jossa voidaan seurata CPR, eli tulehdusarvoja. Mikon vointia seurataan säännöllisesti ja pyritään ehkäisemään tulehduksen uusiutumista. 

16.11 NELLAN MIGREENI 

Nella on huomannut omaavansa jatkuvan päänsäryn. Hänellä on päänsäryn yhteydessä ilmennyt muitakin oireita, kuten huimaus ja tasapainohäiriöt. Nella hakeutui terveydenhoitajalle joka kehotti Nellaa menemään lääkäriin. Nella epäili että hänellä saattaisi olla migreeni, jonka on aikaisemmin laukaissut voimakas stressi ja paljon muuttunut elämäntilanne perheessä. Nellalla migreenin oireita ovat sahalaitakuvion näkeminen ja voimakas päänsärky. Lääkäri diagnosoi hänelle aurallisenmigreenin. Nella sai migreenin oireiden hoitoon aluksi ohjeistusta lääkkeettömiin hoitokeinoihin ja jos lääkkeettömät hoitokeinot ei toimi, hän saa lääkäriltä reseptin kyseisen migreenin hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin.  

Muita migreeniin liittyviä oireita, joita Nellalla on ollut on tasapainohäiriöt, huimaus, väsymys, hikoilu, palelu, verenpaineen ja pulssin muutokset, ärtymys ja keskittymisvaikeudet. 

Lääkkeettömiä hoitokeinoja on viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo ja nukkuminen, ruudun tuijottamisen välttäminen sekä kylmä kääre. Lääkkeellisessä hoidossa voi käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkettä esim. Panadolia.  

Lääkkeetön hoitokeino on aina ensisijainen hoitokeino, mutta mikäli lääkkeetön hoitokeino ei tehoa oireisiin on migreeniin saatavissa reseptilääkettä.  Reseptilääkkeet määrää aina lääkäri.