1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä[1]. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Siinä täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ottaa opetussuunnitelmaa laatiessaan huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.

Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten

  • mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma
  • esiopetuksen opetussuunnitelma
  • mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
  • mahdollinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
  • lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma[2]
  • yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma[3]
  • mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut opetuksen järjestäjän tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten[4]. Paikallinen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille saman opetuksen järjestäjän kouluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman koulun yhteisiä ja/tai koulukohtaisia osioita. Päätökset laatimistavasta tekee opetuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät voivat sopia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista opetussuunnitelmalinjauksista.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon, että opetus voi olla pääosin ainejakoista tai se voidaan toteuttaa eheytettynä. Eheytettyä opetusta käytettäessä myös opetussuunnitelma voidaan laatia vuosiluokkakokonaisuuksien osalta eheytettynä.

Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan[5]. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Perusopetusasetus velvoittaa tiedottamaan oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.[6]

Yhteistyö opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman laadinnassa edistää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lisää opetuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Osallistumismahdollisuuksista huolehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa on. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun[7]. On tärkeää, että myös huoltajat voivat osallistua opetussuunnitelmatyöhön, lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa[8]. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta[9]. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

[1] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

[2] Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § ja oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 12 §

[3] Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 §

[4] Perusopetuslaki 15 § 1 mom.

[5] Perusopetuslaki 16 a §, 17 § ja 17 a § (642/2010)

[6] Perusopetusasetus 9 §

[7] Perusopetuslaki 47 a § 1 mom. (1267/2013)

[8] Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

[9] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

Reisjärven paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Reisjärven perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu kuntakohtaisena yhteistyössä esiopetuksesta peruskoulun yläkouluun ja lukio opetukseen saakka. Opetussuunnitelma työ on tehty yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa. Oppilashuollolla on ollut työryhmä, joka on työstänyt oppilashuollon toimintamallia Reisjärvelle. Toimintamallin kehittämistyö jatkuu edelleen. Työryhmään ovat kuuluneet koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, erityisopettaja/jia ja yläkoulun opinto-ohjaaja.

Oppiainetyöryhmät muodostettiin eri asteiden opettajista koostuvaksi. Oppimisen- ja koulunkäynti osiota ovat työstäneet kolmessa ryhmässä eri asteiden opetushenkilökunta ja avustajat keskittyen nivelvaiheissa nousseisiin tarpeisiin, mahdollisuuksiin ja kehittämiskohteisiin.

Opetussuunnitelma noudattaa pääsääntöisesti valtakunnallisen opetussuunnitelman rakennetta. Opetussuunnitelma julkaistaa sähköisesti Reisjärven sivistystoimen Pedanet sivuilla sekä koulujen kotisivuilla. Lisäksi opetussuunnitelmasta on kouluilla painettu versio käytettävissä Reisjärven paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut - osalta.

Opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä on järjestetty Veso-päiviä sekä koulutuspäiviä, joihin osallistuivat esiopetuksen ja perusopetuksen opetushenkilökunta avustajineen sekä oppilashuollon henkilökunta. Aineryhmät muodostuivat kattavasti eri asteiden opetushenkilökunnasta mukaan lukien esiopetuksen ja yläkoulu-lukion yhteiset opettajat.

Opetussuunnitelman yleistä osaa työstettäessä aineryhmittäin nostettiin esille toimintakulttuuria ohjaavien periaatteiden kautta paikalliset tarpeet, mahdollisuudet, kehittämisen kohteet ja mahdolliseet yhteistyökumppanit. Opettajilta kouluittain ja huoltajilta kartoitettujen näkemysten pohjalta nousi esiin tyytyväisyyden kohteet sekä kehittämiskohteet, jotka on koottu taulukkoon. Yhteenveto esitellään tarkemmin luvussa 2.2 Perusopetuksen arvoperusta.

Perusopetuksen alakouluista Leppälahti ja Kalaja järjestävät opetuksen yhdysluokkaopetuksena vuosiluokittain etenevänä. Alakouluista Niemenkertano järjestää yksisarjaisena opetuksen vuosiluokittain etenevänä. Yläkoulun opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä pääosin ainejakoisena opetuksena.

Reisjärven kunnan koululautakunta on 21.9.2015 päättänyt perusopetuksen tuntijaon, josta käy ilmi yhteisten oppiaineiden, taide-ja taitoaineiden valinnaisten sekä oppilaille valinnaisten aineiden paikallinen jako. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan lukuvuosittain. Samoin tarkennukset tehdään lukuvuosittain koulujen lukuvuosisuunnitelmiin. Opetussuunnitelma on laadittu suomenkielellä .

Paikallisen opetussuunnitelman rakenne

  • Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet
  • Reisjärven paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut
  • Koulujen lukuvuosisuunnitelmat
  • Opetuksen hyvät käytännöt, tuki ja ohjaus
  • Mahdolliset liitteet ja linkit