Marja-Liisa Vorne ja Merja Kittelä ovat koonneet tähän tietoa ja kuvia kudekuviollisista kansanomaisista raanuista.

KUDEKUVIOLLISET RAANUT

Raanunkudonta kehittyi jo 1600-luvulla Länsi-Suomessa ruotsalaisena kulttuurilainana. Kudekuviollisiksi raanuiksi kutsutaan erilaisia palttinapohjaisia kudekuviollisia tekstiilejä, joita käytettiin aikoinaan mm. sängyn katteena, vällynpäällisenä, reki- ja kehtopeittona, pöytäliinoina, kerrossängyssä edusverhona. 1800-luvun loppupuolelle asti loimena on käytetty pääasiassa valkaisematonta pellavaa, mutta 1900-luvulla yhä useammin myös valkoista puuvillalankaa. Kuviokuteena on käytetty kertaamatonta tai kerrattua villalankaa. Väreinä kuviokuteessa on usein punainen ja vihreä, mutta myös musta, ruskea ja harmaa. Teollistuminen 1800-luvulla toi lankoihin myös synteettiset värit, joista erityisesti väkevä violetti oli kankureiden mieleen.

Kudekuviolliset raanut voidaan jakaa suora- ja vinokuvioisiin raanuihin. Suorakuvioiset eli tapettiraanut jaetaan edelleen suoraraitaisiin ja suoraruutuisiin raanuihin. Vinokuviolliset raanut jaetaan silmikkoraanuihin ja rengasraanuihin.

SUORAKUVIOISET RAANUT

1.Suoraraitaiset eli vakoraanut

Vakoraanut ovat kudekuviollisista raanuista yksinkertaisimpia. 1-osaisesta aiheesta muodostuu kuviokuteesta vain pitkittäisraitoja. Vaihtelua peitteisiin on saatu kuviokuteista muodostuvilla erilevyisillä ja erivärisillä raitaryhmillä.

2. Suoraruutuiset raanut

Suoraruutuisissa raanuissa on suuria ruutukuvioita, jotka muodostuvat yksittäisistä neliöistä, neliöryhmistä tai suorakaidesarjoista. Tavallisessa suoraruutuisessa raanussa kuviokude on vallitsevana kankaan pinnalla. Vuorottaisesti kudevaltaisessa raanussa ruuturyhmät ovat vuoroin kudevaltaisia ja vuoroin pohjasidosvaltaisia.

 Suoraruutuisen raanun kudontaa Myrskylässä.


VINOKUVIOLLISET RAANUT

1. Silmikkoraanut

Kuviokude muodostaa pieniä, verkkomaisesti kulmistaan toisiinsa liittyviä vinoneliöitä. Vinoneliöiden lisäksi kuvioinnissa käytetään usein pitkittäisiä ja poikittaisia sidosraitoja eli hihnasraitoja. Reunoja kiertää usein erillinen reunuskuvio.

Koristeellisuutta on lisätty myös kuviopisteiden rajoja noudattelevilla pujotuskuvioilla, joiden aiheena oli tavallisesti risti, tähti, kannuksenpyörä tms. geometrinen kuvio.

Silmikkoraanu, Museovirasto

2. Rengasraanut

Kuviokuteesta muodostuu kankaan pintaan vinoneliökuvio, jossa on sisäkkäisiä rengasryhmiä. Koristeellisuuden lisäämiseksi peitteisiin on sommiteltu erilaisia pujotuskuvioita, jotka seuraavat rengasryhmien rajoja. Perinteisiä kuvioiden sijoittelutapoja ovat mm. keskusta pujotuskuvioinen, kauttaaltaan pujotetussa keskustassa pieniä yksittäisiä pujotuskuvioita tai suuria pujotettuja pintoja.

Rengasraanujen kansankielisiä nimityksiä ovat väsköötti, väskytinvaate, Etelä-Pohjanmaalla rinkinen raanu sekä Könnin rinkinen. Myös luumutäkki-nimitys on ollut käytössä.

Rengasraanu eli rinkinen raanu, Museovirasto



Rengasraanu, Museovirasto


JUOKSUPUJOTUSPEITTEET

 

1. Hämäläinen juoksupujotus eli noukkapujotus

- pohja kuderipsiä

- muhkeat kuviot

- värit usein kasvivärejä tai niitä jäljitteleviä

- pitkiä kudenastoja

Kuvapeitto Nastolasta. Lähes samanlainen peitto on taltioitu myös Jaalasta. 





























Samanlaisella pohjapujotuksella voidaan tehdä myös yksittäisiä kuvioita.

2. Pohjalainen juoksupujotus eli plättiroitti

- pohja palttinaa

- kuvioilla omat sormiot

- keskuskuvio ja reunakuviot

- vanhimmissa raanuissa vihreät kuviot, uudemmissa punaiset

- kuviot muodostuvat neliöistä

- tyylitellyt kasviaiheet

- ei pitkiä nastoja

- nurjapuoli päällä kudottaessa

- iskuhapsuja reunoissa

3. Karjalais-kymenlaaksolainen juoksupujotus

- pohja kuderipsiä

- vippeläraitoja

- kuvioaiheet vinoneliöitä, siroja

- kuvioista pujotellaan vain ääriviivat

Ohessa nastolalaisen Aune Heikkisen piirros Karjalan raanun kutomiseksi.  Vippeläraidoitusten väleissä on rivi pujoteltuja kuvioita.

Lähteet:
Vanhoja kauniita käsitöitä, Tyyni Vahter ja Aino Nissinen-Linnove, 1955
Kansanomaisia peitteitä ja kuvatäkkejä 15.5. -19.9.1988, näyttelyjulkaisu Laura Korpitammisen käsityömuseo Lappeenranta
Helena Ponkala, opetusmoniste, 1987
Päivi Palokangas, opetusmoniste, 1987