Toisinaan heterotsygootissa yksilössä geenin alleelit ilmenevät yhtä vahvasti. Tätä ilmiötä kutsutaan yhteisvallitsevuudeksi eli kodominanssiksi. Esimerkiksi ihmisen veriryhmiin vaikuttaa kaksi dominoivaa alleelia: I^A, joka tuottaa A-veriryhmän sekä I^B, joka tuottaa B-veriryhmän. Alleelit muokkaavat punasolun pinnalla olevia pintaproteiineja kukin omalla tavallaan. Yksilö, joka on heterotsygoottinen (I^AI^B), ilmentää punasolujen pinnalla sekä A- että B-veriryhmälle tyypillisiä pintaproteiineja. Tällaisen yksilön veriryhmä (fenotyyppi) on AB.

Yhteisvallitsevuuden erottaa välimuotoisesta periytymisestä se, että yksilön fenotyyppi ei ole alleelien välimuoto, vaan molemmat alleelit ilmenevät yhtä vahvoina. Veriryhmän tapauksessa punasolujen pinnalla veriryhmän tuottava pintarakenne ei siis ole A- ja B-alleelien tuottamien rakenteiden välimuoto, vaan punasolujen pinnalla on sekä A- että B-alleelin tuottamaa pintarakennetta.