Kulttuuri
Alpha omega tour 2015
Cheek (Jare Henrik Tiihonen) teki paluunsa vuoden mittaisen taukonsa jälkeen 22.8.2015 Blockfesteillä. Paluukeikalle tarjolla olleet liput myytiin loppuun välittömästi. Lähes samalla tavalla liput myytiin loppuun lähes kaikkiin Cheekin uuden jäähallikiertueen kaupunkeihin. Alpha omega -kiertuetta nimitetään kaikkien aikojen jäähallikiertueeksi. Tämä suuri kiertue kiertää tammi-helmikuun aikana 14 kaupunkia ja se käsittää 15 jäähallikeikkaa (Helsingissä on kaksi keikkaa). Alpha omega -konserteissa Cheek esiintyy suurine taustayhtyeineen ja erikoistehosteineen ja lavakokonaisuuksineen, jotka ovat tehty tilaustyönä vain tätä kiertuetta varten.
Kiertueaikataulu:
08.01.2016 Helsinki, Jäähalli
09.01.2016 Turku, HK Areena
15.01.2016 Rauma, Kivikylän areena
16.01.2016 Vaasa, Vaasa Arena
22.01.2016 Lappeenranta, Lappeenrannan jäähalli
23.01.2016 Joensuu, Joensuun jäähalli
29.01.2016 Hämeenlinna, Ritari-areena
30.01.2016 Mikkeli, Mikkelin jäähalli
05.02.2016 Jyväskylä, Synergia-areena
06.02.2016 Lahti, Isku Areena
12.02.2016 Kuopio, Kuopion jäähalli
13.02.2016 Tampere, Hakametsän jäähalli
19.02.2016 Rovaniemi, Lappi-Areena
20.02.2016 Oulu, Oulun Energia-areena
26.2 Helsinki, Hartwall areena
Antti Tuisku: En kommentoi
Antti Tuiskun toukokuussa julkaistua albumia En kommentoi on kutsuttu jopa vuoden 2015 parhaaksi suomalaiseksi pop-albumiksi. Albumi on kuitenkin jakanut mielipiteitä. En kommentoi on saanut hehkutusta myös muiltakin kuin Antti Tuiskun faneilta.
Levy on täynnä itsevarmoja kappaleita jotka saavat tanssijalan vipattamaan. Peto on irti -kappale kertoo Tuiskun mukaan vapautuneesta elämänmenosta ja asenteesta, jossa muiden mielipiteistä ei välitetä. Positiiviset kommentit ovat kuitenkin artistille tärkeitä. En kommentoi- kappaleen toistuva ”en kommentoi” saa laulamaan mukana jo ensimmäisellä kerralla. Kaiken lisäksi hokema jää soimaan päähän. Hiton pelkuri- kappaletta voi tulkita monella tavalla. Kappaleen on tulkittu kuvastavan Tuiskun seksuaalista suuntautumista. Joidenkin mielestä kappale on taas suunnattu artistin faneille.
Antti Tuiskun kesä on ollut kiireinen ja täynnä keikkoja. Keikkojen yleisössä on ollut paljon lapsia, Tuiskun tanssiliikkeet eivät ole kuitenkaan olleet pienille soveliaita. Banaani on ollut aika isossa osassa Tuiskun eroottisissa tanssiliikkeissä. Tuiskun liikkeiden merkityksen tulkinta jää katsojan itse pääteltäväksi.
Elokuva-arvostelu
VAROITUS: TEKSTI SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA!
Syksyllä 2015 ilmestynyt Teppo Airaksisen ohjaama Napapiirin sankarit 2 on mukaansatempaava vauhdikas komedia, jossa Inari (Pamela Tola) ja Marjukka (Miia Nuutila) lähtevät bilettämään Inarin eksän hotellille ja pojat jäävät hoitamaan Inarin ja Jannen (Jussi Vatanen) lasta.
Muutamalta muuttujalta ja parilta räjähdykseltä ei vältytä kun Janne hukkaa hänen lapsensa sekakäyttäjän syliin.
Elokuva oli huvittava, mikäli huumorintaju mätsäsi elokuvan kanssa yhteen. Elokuvassa nähtiin sekä vanhoja että uusia kasvoja. Inarin ja Jannen lisäksi vanhoja tuttuja olivat mm. Räihänen, Marjukka ja Pikku-Mikko. Uusia tuttavuuksia olivat mm. Jannen ja Inarin lapsi Lumi(Aura), Kämäräinen ja Sekis. Jäin kuitenkin ihmettelemään uuden elokuvan myötä, että missä Kapu oli?
Elokuva jakaa mielipiteitä, mutta kokonaisuudessaan elokuva oli hyvä.
Kouluarvosana-asteikolla elokuva saa arvosanan 7+.
Kätilö
Elokuva esitettiin Savukosken opastuskeskuksessa 13.9 ja hintana oli 8 € ja sen ensi-ilta oli ollut 4.9. Elokuva kertoo naisesta nimeltä Helena (Krista Kosonen), joka toimi eräänlaisena kätilönä Lapin sodan kynnyksellä. Helena haluaa pois keskeltä lapsimurhia ja juonittelua, siihen sopiva tilaisuus koittaakin kun saksalais-suomalainen upseeri Johannes (Lauri Tilkanen) lähtee Neuvostoliiton puolella olevalle saksalaisten johtamalle Titovkan vankileirille. Helena pestautuu leirille sairaanhoitajaksi ja siitä alkaakin Johanneksen ja Helenan omalaatuinen, mutta suureleinen rakkaustarina.
Elokuva kuvasi oman näkemykseni mukaan hyvin sen ajan mahdollisia “rakkaustarinoita” ja sitä mitä tapahtui monissa paikoissa kun rauha solmittiin. Vaikkakin paikka paikoin elokuva oli sekava ja takaumat sekoittivat juonta entistä enemmän, elokuva kuitenkin onnistui liittämään Johanneksen ja Helenan tarinat yhteen. Kuitenkin suurimman huomion sai Helena, joka muuttuikin yllättävän paljon elokuvan aikana. Kätilön ohjannut Antti J. Jokinen onnistui hyvin tuomaan tärkeitä piirteitä Katja Ketun romaanista elokuvaan, vaikka tässäkin tapauksessa tapahtumat muuttuivat huomattavasti. Loppujen lopuksi elokuva kannattaa katsoa, jos alkoi yhtään kiinnostamaan onhan elokuvaa jo ylistetty vuoden parhaaksi kotimaiseksi elokuvaksi.
Kätyrit
Itse ilkimys -elokuvista tutuksi tulleet kätyrit saivat oman elokuvansa tänä vuonna. Coffinin ja Kyde Baldan ohjaama elokuva kertoo tarinan kuinka kätyrit päätyivät Grun palvelukseen. Elokuvassa käydään läpi kätyrien matkaa halki historian aivan alkuihmisten ajasta asti.
Kätyrien matkaan keskitytään tarkemmin vuoteen 1968 ja siitä eteenpäin. Kätyrit ovat yrittäneet etsiä itselleen pomoa koko olemassaolonsa ajan mutta ovat onnistuneet hävittämään heidät kaikkia. Nyt vuonna 1968 kätyrit suuntaavaat konnamessuille Orlandoon ja löytävät sieltä heille uuden pomon Scarletin. Tarina seuraa kätyrien sähläilyjä Scarletin kanssa ja kuinka he onnistuivat suututtamaan hänet ja lopulta löytämään tiensä Grun hoiviin.
Elokuva oli viihdyttävä, mutta vitsit toistuivat samankaltaisina useaan kertaan, joten niille ei enää elokuvan lopussa jaksanut nauraa. Kokonaisuudessaan elokuva oli hauska toistuvista kohdistaan huolimatta.
Uuden vuoden perinteitä
Ympäri maailmaa vietetään uutta vuotta monin erilaisin tavoin eikä uusi vuosi koitakaan joka paikassa aivan samaan aikaan. Yksi yleisimmästä tavoista Suomessa on tinan valaminen, joka on tuttu jo 1700-luvulta. Sulatetun tinan kaataminen kylmään veteen ja siitä syntyneen möykyn tutkiminen kertovat esimerkiksi tuoko ensi vuosi tullessaan rahaa, mainetta ja vieraita. Raketit ovat nykypäivän tapa toivottaa uusi vuosi tervetulleeksi, mutta niihin liittyy paljon riskitekijöitä eikä niitä kuka vaan saa käsiinsä. Rakettikauppa on nykyään miljoonabisnestä ja joka vuosi kehitetään entistä hienompia ja suurempia raketteja. Uuden vuoden lupaukset myös kuuluvat monien perinteisiin. Yleisempiä ja jokavuotisia ovat mm. kuntoilun aloittaminen ja se perinteinen tipaton tammikuu.
Oudoimpia uudenvuoden perinteitä
Etelä-Afrikassa heitellään vanhoja kodinkoneita ikkunoista. Tanskassa ihmiset heittelevät vanhoja astioita ystävien ja tuttujen oviin sekä hyppivät alas tuoleilta hyvän onnen saamikseksi. Ecuadorilaisen perinteen mukaan uutena vuonna poltetaan paperilla täytettyjä variksenpelättimiä ja kasoittain vanhoja valokuvia. Filippiineillä suositaan siihen aikaan pyöreitä asioista, sillä kuvastaa vaurautta. Muutamissa maissa kuten Suomessa on tapana käydä hautausmaalla ja muistaa kuolleita läheisiä. Tapoja riittää monissa maissa hyvin erilaisia toinen toistaan oudompia.Ylös ja ulos
Kivitunturi on Savukoskella sijaitseva vaellusreitti, itse Kivitunturin maisemissa.
Se sijaitsee n.15 km Savukosken ydinkeskustasta. Reitti alkaa entiseltä hiihtomajalta ja valittavana on kaksi reittivaihtoehtoa, joko 6 km tai 9 km. Reitit kulkevat muutaman kilometrin samaa matkaa, kunnes siitä reitistä erkanee n. 4 km pituinen Sotsonportin lisäkierros lisää haastavuutta ja pituutta haluaville. Perusreitti on haastavuudeltaan keskivaikea ja Sotsonportinreitti vaativa. Reitit sisältävät useat portaat sekä ylös että alas sekä useamman kilometrin pitkospuita.
Kummatkin reitit kulkevat Äitipetäjänlammen kautta, jossa on laavu, tulipaikka sekä ulkokäymälä. Äitipetäjänlammen lähettyvillä sijaitsee useampi petäjä, mutta mikä niistä on äitipetäjä? Pirunkuru on myös yksi merkittävä nähtävyys Kivitunturin ympäristössä, se ylitetään riippusiltaa pitkin. Reitillä nähdään monipuolisesti tunturimaisemia, avarasta metsämaisemasta puuttomaan rakkaan. Yleisesti sanottuna Kivitunturin kävelyreitti on loistava mahdollisuus kokea aitoa Lapin luonto.
