YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO

Yhteisöllisellä oppilashuollolla tarkoitetaan tässä laissa toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppi-laitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki oppilashuollon toimijat (OHL 4 §).

Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän tapaamiset sovitaan syyslukukauden alussa. Samalla laaditaan lukuvuoden toimintasuunnitelma, johon kirjataan kunkin tapaamisen aihepiirit. Aihepiirien lisäksi kokoontumisissa käsitellään muita ajankohtaisia asioita.

Oppilaanohjaus

Oppilaanohjaajan tavoite on tukea, auttaa ja ohjata oppilaita siten, että jokainen oppilas selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa. Lisäksi oppilaanohjaaja ohjaa oppilaita niin, että he osaavat etsiä tietoja ja taitoja ja tulevat tietoisiksi omista vahvuuksistaan ja kehittämisen kohteista, ja että he tätä kautta pystyvät tekemään ammatinvalintaan ja jatkokoulutukseen liittyviä tietoisia, harkittuja ratkaisuja. Oppilaanohjaajan lisäksi jokaisen opettajan tehtävä on ohjata ja tukea oppilaan opiskelua ja ennaltaehkäistä oppimiseen liittyvien ongelmien syntyä. Ohjaustyö jatkuu koko perusopetuksen ajan: kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä perusopetuksen ajan. Yhteistyö jatkuu oppilaan siirtyessä toiselle asteelle jatko-opintoihin.

Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia, ja jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle perusopintojen jälkeen. Oppilas voi saada henkilökohtaista ohjausta opiskeluun, ajankäyttöön tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Oppilaanohjaaja voi myös järjestää ylimääräisiä vierailuja ja tutustumisia kiinnostaville aloille. Tätä kautta pyritään motivoimaan oppilasta opiskeluun.

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Kiusaamisella tarkoitetaan koulussa toistuvasti ja tahallisesti tapahtuvaa pahan mielen aiheuttamista tietylle oppilaalle. Kiusaaminen vaikuttaa negatiivisesti kiusatun hyvinvointiin. Kiusaamisen muoto sinänsä voi vaihdella (fyysistä tai sanallista kiusaamista, syrjintää, uhkailua jne.), ja sitä tapahtuu usein myös ryhmässä. Periaatteena kouluissa on, että kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ei hyväksytä. Jokaisen koulun henkilökuntaan kuuluvan velvollisuus on puuttua kaikkiin havaitsemiinsa kiusaamis-, häirintä-ja väkivaltatilanteisiin.

KiVa koulu -ohjelma

Pyhännän koulu on mukana valtakunnallisessa KiVa koulu -ohjelmassa (KiVa = Kiusaamista Vastaan), joka on opetusministeriön rahoituksella Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Ohjelmalla pyritään vähentämään kiusaamista, lisäämään empatiaa, edistämään positiivista luokkailmapiiriä ja oppimismotivaatiota. Ohjelma sisältää mm. opettajien koulutusta, oppitunteja oppilaille sekä menettelyohjeet kiusaamistapausten selvittämiseen. Ohjelma sisältää myös vuosittain tehtävän tilannekartoituksen, jonka avulla koulut pystyvät arvioimaan ja kehittämään kiusaamisen vastaista työskentelyään. KiVa koulu -ohjelmasta löytyy lisätietoa Internet-sivuilta osoitteessa www.kivakoulu.fi.

KiVa koulu -ohjelmaa esitellään yhteisissä tilaisuuksissa: henkilöstölle syksyn opettajakokouksissa ja oppilaille yhteisissä tilaisuuksissa, aamunavauksissa, KiVa koulu -tunneilla (luokat 1-6) ja KiVa koulu -teematunneilla (luokat 7–9). Kiusaamistilanteissa menetellään KiVa koulu –ohjelman toimintaohjeiden mukaan. Käytössä ovat tarvittaessa myös kurinpitokeinot ja koulun toimintamalli kurinpitotilanteissa. Tarvittaessa kiusaajaa ja kiusattua sekä heidän perheitään ohjataan kasvatus-ja perheneuvolan tuen piiriin.

KiVa koulu -ohjelman mukainen kiusaamistilanteisiin puuttuminen lyhyesti:

1. Seulonta: Onko kysymys kiusaamisesta?

2. Keskustelu kiusatun oppilaan kanssa.

3. Yksilökeskustelut kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa.

4. Yhteiskeskustelu kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa.

5. Luokanopettajan / luokanvalvojan keskustelu muutaman luokkatoverin kanssa (tarvittaessa).

6. Yhteydenotto huoltajiin (luokat 1-6).

7. Seurantakeskustelut

8. Sanktiot (tarvittaessa):

- yhteydenotto huoltajiin (yläkoulu), jos kiusaaminen ei ole seurantajaksolla loppunut

- kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden huoltajat kutsutaan koululle

- kurinpidolliset keinot

- rikosoikeudelliset toimenpiteet.

Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Rikostapausta epäiltäessä koulu ottaa yhteyttä poliisiin ja keskustelee menettelytavoista tapauskohtaisesti. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkauksen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä pykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja.

Häirintä voi olla epäasiallista kohtelua ja puhetta, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottua fyysistä kosketusta. Oppilaiden välillä tapahtuva häirintä selvitetään saman toimintamallin mukaan kuin kiusaamistapaukset. Jos koulussa herää epäilys, että oppilaaseen kohdistuu häirintää koulun aikuisen taholta, tulee asiasta ilmoittaa viipymättä rehtorille tai muulle oppilashuoltoryhmän jäsenelle.

Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä. Pyhännän koululla on toimintamalli kurinpitotoimissa, väkivaltatilanteissa ja kiusaamistapauksissa toimimiseen. Kiusaamistapauksissa käytetään kuitenkin ensisijaisesti KiVa-koulu mallia.

Asianosaisten huoltajiin ollaan yhteydessä kiusaamis-, häirintä- tai väkivaltatilanteen tullessa ilmi. Huoltajien kanssa pyritään yhteistyöhön, jotta kiusaaminen, häirintä ja väkivalta saadaan loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja väkivallalta esitellään koulun lukuvuositiedotteessa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä kouluterveydenhuollon, perustuvaosaston, kasvatus-ja perheneuvolan ja poliisin kanssa.

Tämän suunnitelman seuranta ja arviointi tapahtuvat oppilashuoltoryhmässä.

Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Pyhännän koululla on pelastussuunnitelma ja toimintasuunnitelma kriisitilanteiden varalle. Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain ja se käsitellään vuosittain opettajankokouksessa. Kriisisuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Suunnitelmissa kuvataan seuraavia asioita:

o kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa

o johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa

o sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet

o psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen

o suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille

o toimintavalmiuksien harjoittelu sekä suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

Muita yhteisöllisen oppilashuollon käytänteitä

Pyhännällä on tehty terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset. Toiminnasta vastaa Terveyspiiri Helmi yhdessä kunnan teknisen osaston kanssa.

Pyhännän TH Oy vastaa koulun kiinteistön ja pihan hoidosta. Liikunta-alueiden hoito kuuluu sivistysosastolle ja käytännössä sitä valvoo vapaa-aikaohjaaja joko työllistettyjen tekemänä tai ostopalvelulla tehtyjen sopimusten kautta. Koulun henkilökunta seuraa kouluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Pelastussuunnitelmassa on erikseen mainittu tietyille alueille vastuuopettajat. Yhteistyötä tehdään myös pelastuslaitoksen kanssa.

Rehtori vastaa turvallisuuskoulutusten järjestämisestä, turvallisuuskansion päivityksestä ja poistumisharjoitusten järjestämisestä. Pyhännän koululla vietetään viikolla 35 turvallisuusviikkoa, jolloin pelastuslaitos ja poliisi valistavat oppilaita ja henkilökuntaa turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Pyhännän koululla on koulukuljetusohjeistus, johon on kirjattu mm. odotusta ja koulukyytien järjestämistä koskevat säännöt ja ohjeet.

Lievät tapaturmat hoidetaan koululla. Mikäli kouluterveydenhoitaja on koululla, hän antaa ensiavun ja ohjaa hoitoon. Muutoin koulun henkilökuntaa ottaa yhteyttä Helmen yhteispäivystykseen ja toimii ohjeiden mukaisella tavalla. Pääsääntöisesti oppilaat lähetetään hoitoon taksilla vastaanottavaan terveyskeskukseen. Tapaturmista ilmoitetaan huoltajalle välittömästi. Kouluterveydenhoitaja vastaa koulun ensiapuvälineistön ylläpidosta. Ensiapuvalmiudesta huolehditaan täydennyskoulutuksin. Ensiaputaitoiset henkilökunnan jäsenet kirjataan pelastussuunnitelmaan.

Kouluterveydenhoitaja pitää terveyskasvatustunteja ja mm. 5-6 lk:n tytöille oppitunnin murrosikään liittyen.

Tupakointi, päihteiden ja alkoholin käyttö sekä tupakointivälineiden, päihteiden, alkoholin ja energiajuomien tuominen kouluun on kielletty koulun järjestyssäännöissä. Koulussa tupakointiin, päihteiden ja alkoholin käyttöön puututaan kurinpitotoimin sekä ollaan kodin lisäksi yhteydessä tarvittaviin viranomaisiin (kouluterveydenhoitaja, lastensuojelu, poliisi). Kouluterveydenhoitaja keskustelee päihteiden käyttöön liittyvistä asioista oppilaiden kanssa terveystarkastuksissa.

Keskusteluilla pyritään ennaltaehkäisemään päihdekokeiluja ja päihteidenkäytön aloittamista. Myös mahdolliseen jo alkaneeseen päihteiden käyttöön puututaan keskustelemalla oppilaan kanssa ja miettimällä yhdessä jatkotoimia. Koulussa järjestetään tupakoinnin alkoholin ja päihteiden käytön vastaista valistusta eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä sekä erilaisilla valistusteema päivillä.

Koululla on järjestyssäännöt, joita päivitetään tarvittaessa ja jotka sivistyslautakunta hyväksyy. Järjestyssääntöjen laadinnassa kuullaan oppilaskuntaa ja huoltajia. Lisäksi koululla on opettajille ohjeistus kurinpitokäytänteistä.