Aatelisto
-suurtilojen omistus ja niihin liittyvä maanviljely
-kartanotalous, -kulttuuri  ja -asuminen
-rikkaita
-Ruotsista
-1800-luvulla alkoi sijoittaa teollisuuteen
-aatelisto oli jaettu kolmeen luokkaan, mutta aatelin luokkajako lakkautettiin vuonna 1869
-aateliston etuoikeuksia karsittiin 1800-luvun lopulla (esim. yksinoikeus korkeimpiin virkoihin)
-poliitikkoja, yliopistomiehiä ja liikemiehiä "aateloitiin" 1900-luvulle asti
-Ruotsista Suomeen tulleet aatelisarvot periytyvät pääsääntöisesti miespuolisen aatelisen jokaiselle lapselle, mutta naispuolisten aatelisten arvot eivät periydy heidän jälkeläisilleen.


Papisto
-Hoiti kirkolliset toimitukset ja lukutaidolliset kuulustelut
-Toiseksi ylin sääty
-Elintaso korkea, Ruoka riitti kaikille ja kirkko vaurastui kirkollisveron myötä
- Vaikuttaa yhteiskunnassa uskonnon ja yhteisesti tunnustetun arvojärjestelmän kautta
-Oli sääty-yhteiskunnassa yksi valtiolliseen elämään osallistuneista valtiosäädyistä (pappissääty)




Tehdastyöläiset
- Herääminen ja säännöllinen töihinmeno äärimmäisen raskasta
- Pitkät työpäivät
- Altistuminen erilaisille myrkyille tehtaissa
- Huono palkkataso


Talonpojat
- Alin sääty
- Pääasiassa köyhiä
- Maanviljelijä, joka viljeli omistamaansa tai vuokraamaansa maata ja sai siitä pääasiallisen toimeentulonsa
- Talonpoikien lisäksi maaseudulla asui torppareita, lampuoteja, palkollisia ja loisia




Helsinki
-Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812
-1827 Turusta yliopisto Helsinkiin
-1812 asukkaita 4000, 1840 asukkaita 20 000 ja 100 000 asukkaan raja meni rikki 1900-luvun alkuun mennessä
-Teollistumisen ja elinkeinojen harjoittamisen vapautumisen myötä Helsinki kasvoi voimakkaasti 1800-luvun lopussa
-Helsingin keskustaa suunniteltiin keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi
-Helsingistä Suomen pääkaupunki 1917
-Punakaartilaiset ottivat Helsingin haltuun sisällissodassa - Senaatti joutui evakkoon Vaasaan
-Toisen maailmansodan aikana Helsingissä suurpommitukset


Tampere
- Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, Tampereella oli alle tuhat asukasta
- Teollistumisen myötä Tampere kasvoi nopeasti: vuonna 1870 asukkaita oli noin 7 000 ja vuonna 1900 jo 36 000
- Paljon työläisiä
- Tampereen kehittyminen Suomen ensimmäiseksi teollisuuskaupungiksi alkoi 1820-luvulla
- 1850-luvulta alkaen Tampereella alkoi kehittyä varsinaista suurteollisuutta
- 1800-luvun lopulla Tampereelle perustettiin maan ensimmäinen työväenopisto




Viipuri
- Viipuri liitettiin Suomen suurruhtinaskuntaan vuonna 1812
- Vuonna 1839 perustettiin Viipurin hovioikeus Suomen kolmanneksi hovioikeudeksi.
- Viipurin kaupunginhallinto ja siviilielämä oli  saksalaisten johtamaa vaikka heitä oli v. 1812 kaupungin siviiliasukkaista vain 12 %, ruotsinkielisiä 14 % suomenkielisiä 44 % ja loput 30 % lienee ollut venäjänkielisiä. 
- väkiluku ei kasvanut ja suuri osa Itä-Suomea kävi kauppaa Pietarissa Laatokan kautta Viipurin ohitse. Vasta v. 1856 valmistunut Saimaan kanava muutti Viipurin taloudellisen merkityksen.
- Kaupungin laventuminen oli selvästi voimistunut 1860-luvulta alkaen, kun varsinaista kaupunkia ympäröineet vallit purettiin.
- Vuonna 1870 Viipuri oli yhdistetty toisaalta Pietariin, toisaalta Helsinkiin.
- Vuonna 1894    valmistui Karjalan rata Sortavalan kautta Joensuuhun.


Äänekoski
- Teollisuustoiminta alkoi 1800-luvun lopulla
- Konginkankaan kirkon rakentaminen 1864-1866
- Keski-Suomen opistossa koulutusta järjestetty vuodesta 1894
- 1898 rakennettu suojeltu rautatieasema Suolahteen
- Hiskinmökki, Äänekosken vanhin puutalo rakennettu 1800-luvulla