Opinto-opas

Opiskelu lukiossa

Opiskeluun tarvitaan ammattitaitoa. Sitä kutsutaan opiskelutekniikaksi. Lukiossa opiskelutekniikkaan kuuluvat ainakin seuraavat seikat:

*Työrauha ja viihtyisä työympäristö. Ne ovat jokaisen kouluyhteisön jäsenen oikeus; ja niiden ylläpitäminen on jokaisen velvollisuus.

*Määrätietoisuus, joka tarkoittaa oman elämänuran suunnittelua ja opiskelun toteuttamista sen mukaisesti. Lukio-opiskelun tulokset, joita mitataan kurssiarvosanoilla ja ylioppilaskokeiden arvosanoilla, merkitsevät oman elämänurasi ja tulevaisuutesi kannalta hyvin paljon.

*Omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus. Ei kukaan, ei edes opettaja "hirmuisella auktoriteetillaan" voi pakottaa SINUA opiskelemaan. Siihen kykenee vain oma oivallus ja motivaatio.

*Älyllinen uteliaisuus ja halu tietää ja osata. Lukio-opiskelu on usein varsin teoreettista, mutta se ei silti saisi olla ulkokohtaista päähän pänttäämistä. Jokaista oppiainetta voidaan käsitellä ja hallita luovasti. Kuitenkin tämä luovuus edellyttää aina sitkeyttä, määrätietoisuutta ja kovaa työtä.


Opiskelu lukiossa on toisenlaista kuin peruskoulussa. Läksyt lisääntyvät ja koealueet laajenevat. Kurssit ovat tiiviitä ja opetuksessa edetään nopeasti. Kokeet keskitetään pääsääntöisesti päättöviikkoihin ja niihin kannattaa valmistautua ajoissa. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvaa.

Ennakoi tilanne ja auta itseäsi esimerkiksi näin:

Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, väitä tarvittaessa vastaan ja kysy epäselvissä kohdissa.

Suunnittele myös kotona tapahtuvalle työskentelylle aikataulu.

Käy koulussa säännöllisesti. Vältä myöhästymistä ja aiheettomia poissaoloja.

Löydä SINULLE sopivimmat oppimisen tavat.

Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo perustan mielenterveydellesi, keskittymiskyvyllesi ja opiskelullesi.

Ota rohkeasti yhteys ryhmänohjaajaan, opinto-ohjaajaan ja rehtoreihin. He auttavat ja ohjaavat kaikissa opiskeluusi liittyvissä kysymyksissä.

Näillä keinoilla lisäät itsellesi lukiolaisen ammattitaitoa ja säästät aikaasi ja voimiasi. Ehdit myös virkistyä, levätä, harrastaa, ulkoilla, seurustella...

Tuskin mikään kuitenkaan merkitsee lukio-opiskelullesi niin paljon kuin koko porukan myönteinen ja aktiivinen henki MEIDÄN LUKIOMME, MEIDÄN RYHMÄMME. Sinä luot tätä henkeä omalta osaltasi. Sopu, toisen auttaminen, työrauha ja toisen mielipiteen kunnioittaminen - mutta myös hauskan pitäminen - luovat oikean meidän lukion hengen.

 

Lukio-opintojen rakenne

Äänekosken lukiossa lukuvuosi on jaettu kuuteen opiskelujaksoon. Lukio-opinnot on jaettu kursseihin. Kurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joilla on omat tavoitteet ja sisällöt (=> kurssiopas). Yhden kurssin kesto on keskimäärin 38 tuntia, ja jokainen kurssi arvioidaan erikseen.

Lukio-opintoinnot rakentuvat: 

* pakollisista kursseista (valtakunnallisia)

* syventävistä kursseista (valtakunnallisia, yhteisiin opintoihin välittömästi liittyviä valinnaisia jatkokursseja)

* koulukohtaisista kursseista (mm. yo-kokeeseen kertaavat kurssit ja teemaopinnot)

Pakollisten kurssien (47-51) lisäksi opiskelijan tulee valita opinto-ohjelmaansa syventäviä kursseja vähintään 10 ja lisäksi vielä muita kursseja niin paljon, että lukion oppimäärän kursseja on yhteensä vähintään 75 kurssia

MUUTOKSET KURSSEIHIN ON PÄÄSÄÄNTÖISESTI TEHTÄVÄ VIIMEISTÄÄN VIIKKOA ENNEN SEN JAKSON VAIHTUMISPÄIVÄÄ, JOLLOIN KYSEINEN KURSSI ALKAISI.

Huom. Matematiikan tason vaihtoon tarvitaan aina huoltajan suostumus. Muutosesitys tehdään kirjallisesti lomakkeella.

Muutosta tehtäessä on syytä huomioida sen vaikutus koko lukuvuoden opintoihin. 

Opiskeluaika on 2-4 lukuvuotta. Erityisestä syystä voi opiskelija anoa rehtorilta lupaa opiskella viidennen lukuvuoden.

Jaksossa on opiskeltava vähintään kolme kurssia. Rehtori voi myöntää perustellusta syystä opintojen tilapäisen keskeytyksen (taukojakso, vaihto-oppilasvuosi tms.).

Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukiokursseja myös itsenäisesti. Asiasta on sovittava asianomaisen aineen opettajan kanssa sekä täytettävä ilmoittautumislomake. Itsenäiseen kurssiin sisältyy monipuolisia tehtäviä, kuten tutkielma, harjoituksia, erilaisia kotitehtäviä ja mahdollisesti myös kurssin kattava koe. Itsenäinen kurssi vastaa työmäärältään normaalia kurssin suorittamista. Kaikkia kursseja, varsinkaan taito- ja taideaineiden kursseja, ei voi suorittaa tenttimällä.

Oppimäärään voi sisältyä myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja, joiden voidaan katsoa soveltuvan lukion opetussuunnitelmaan. Muissa oppilaitoksissa suoritettujen opintojen hyväksymisestä osaksi lukio-opintoja päättää rehtori.

Keskeneräinen kurssi (jaksoarvioinnissa merkintä X) on suoritettava viimeistään kahden seuraavan jakson aikana.

Arviointi

ARVIOINNISSA NOUDATETTAVIA YLEISIÄ PERIAATTEITA

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. (Lukiolaki 17§)

Kurssin arviointi

Jokainen kurssi arvioidaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista riippumatta. Kurssin päättyessä asianomainen opettaja arvioi opiskelijan tiedot ja taidot. Kurssiarvioinnissa otetaan kokeiden ohella huomioon myös opiskelijoiden antamat muut näytöt (mm. tutkielmat, esitelmät, raportit, projektityöt, tehtävien suorittaminen, osallistuminen tuntityöskentelyyn). Kurssi voidaan perustelluista syistä arvioida myös ilman koetta. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Muita kurssin arviointitapoja ovat koulukohtaisista kursseista annettava suoritusmerkintä (S) ja keskeytyneestä kurssista tuleva merkintä X.

On huomattava, että jos kurssi on suoritettu itsenäisesti tai kyseessä on koulukohtainen kurssi, suoritus kirjataan opiskelijan kokonaiskurssimäärään vain silloin, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (vähintään numero 5 tai S).

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.


Arviointiedellytysten täyttyminen

Kurssiarvioinnin antamiseksi kurssin opettajalla on oltava riittävästi opiskelijan antamia näyttöjä (kurssin vaatimat näytöt sovitaan kurssin alussa). Esim. poissaolot voivat johtaa kurssin keskeytymiseen, ja aiheettomat poissaolot saattavat alentaa kurssin arvosanaa. Myös hylätty arvosana edellyttää, että kaikki kurssiin kuuluvat työt on tehty. Muutoin kurssin merkinnäksi tulee X (= kurssin suorittaminen kesken). 


Kokeenpalautus

Kokeiden palauttamisesta sovitaan kurssikohtaisesti.

 

Hylätyn kurssin suorittaminen

Opiskelijalla, joka on saanut hylätyn kurssiarvosanan tai joka on ollut hyväksyttävästä syystä poissa niin, ettei hänen tietojaan ja taitojaan ole voitu arvioida, on oikeus suorittaa kurssi uudelleen. Hän voi ao. opettajan kanssa sovittuaan tehdä sen neljällä eri tavalla:

- Opiskelija valitsee opinto-ohjelmaansa uudelleen kyseisen kurssin, kun se on tarjolla.

- Opetukseen osallistumatta opiskelija suorittaa kurssikokeen silloin, kun sama kurssi on tarjolla.

- Opiskelija suorittaa kurssin uusintakuulustelussa. Tähän hänellä on oikeus vain yhden kerran.

- Suorittamalla kurssi itsenäisesti
 

Hyväksytyn kurssin uusiminen

Opiskelijalla on oikeus kerran uusia jokainen hyväksytty kurssisuoritus. Uusiminen edellyttää sitovaa kirjallista ilmoittautumista. Hän voi suorittaa uusimisen ao. opettajan kanssa neuvoteltuaan:

- Osallistumalla opetukseen, kun kurssi on tarjolla

- Osallistumalla kurssikokeeseen, kun kurssi on tarjolla ja tekemällä kurssiin liittyvät muut työt opettajan ohjeiden mukaan

- Uusintakuulustelussa ja tekemällä kurssiin liittyvät muut työt opettajan ohjeiden mukaan (hyväksytyn kurssin uusintakuulustelupäiviä on lukuvuoden aikana kaksi).

Opiskelijan kurssiarvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi .


Uusintakuulustelut

Opiskelijalla on edellä kerrotuin perustein oikeus osallistua uusintakuulusteluihin, joita järjestetään 4 kertaa lukuvuoden aikana. Hyväksyttyjä kursseja voi uusia kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Osallistuminen uusintakuulusteluun edellyttää kirjallista ilmoittautumista. Ilmoittautuminen on sitova ja yhdellä uusintakerralla voi ilmoittautua enintään kahteen kokeeseen. Aiheettomasti uusintakokeeseen saapumatta jääneen opiskelijan katsotaan käyttäneen uusintaoikeutensa.

Uusintakuulusteluista annetaan opiskelijoille tieto lukuvuoden koulutyön alkaessa.

 

Vilppi ja vilpin yritys

Vilpillinen toiminta (lunttaus) koetilaisuuksissa johtaa automaattisesti kurssisuorituksen keskeyttämiseen. Muussa itsenäisessä työskentelyssä, esimerkiksi tutkielmien tai esitelmien laadinnassa, vilpillinen toiminta (plagiointi) johtaa joko kurssin osasuorituksen tai koko kurssin hylkäämiseen. Havaitut tapaukset saatetaan huoltajien tietoon.

 

Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Hyväksilukemista on pyydettävä. Luettaessa opintoja hyväksi pitäydytään suoritusoppilaitoksen arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muunnetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavasti:

asteikko 1–5/lukioasteikko/asteikko 1–3 

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1

3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4 (hyvä) 8 (hyvä) 2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi määritellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelija voi myös edellyttää mahdollisuutta osoittaa osaamistaan, mikäli hän ei ole tyytyväinen siirtyvään kurssiarvosanaan.

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.

 

Oppimäärän arviointi

Oppiaineen arvosana määräytyy opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien perusteella. Mitään arvioitua kurssia ei voi jälkikäteen poistaa.

Opiskelijalla voi olla opiskelemistaan kursseista hylättyjä arvosanoja seuraavan taulukon mukaisesti:

Pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja (hylättyjä kurssiarvosanoja enintään):
1-2 (0) 3-5 (1) 6-8 (2) 9 => (3)

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Kurssien aritmeettisen keskiarvon pohjalta määräytyvää arvosanaa voivat oppimäärän arvioijat korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Opiskelijalle, jota ei ole hyväksytty jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa arvosanaa, järjestetään arvosanan korotusmahdollisuus erillisessä kuulustelussa. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Jos opiskelija osoittaa tällöin suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan. Opiskelijat voivat käyttää kuulusteluja myös ylioppilastutkintoon valmistautumisessa. Kunkin oppiaineen korotuskuulusteluun voi osallistua pääsääntöisesti vain kerran.

 

Lukion oppimäärän suoritus

Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston 27.10.2015 antamassa tuntijakopäätöksessä.

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki hänen arvioidut kurssinsa, eikä mitään voi jälkikäteen enää poistaa. Koulukohtaisista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että opiskelija on saanut lukion päättötodistuksen.

 

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

"Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom)

"Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava." (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom)

Poissa-olot

Lukiolaisen tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (Lukiolaki 30§). Toistuva myöhästely on vastoin tätä läsnäolovelvoitetta.

Poissaoloihin puuttumisen malli:
1) Opiskelijalle kertyy poissaoloja => Ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa tilanteesta
2) Opiskelijan poissaolot jatkuvat => Ryhmänohjaaja ottaa yhteyden huoltajaan/täysi-ikäisen opiskelijan kohdalla opiskeluhuoltoon
3) Opiskelijan poissaolot jatkuvat => Rehtori puhuttelee opiskelijaa, tarvittaessa kootaan moniammatillinen työryhmä selvittämään tilannetta 

Pitkät sairauspoissaolot käsitellään tapauskohtaisesti. Poissaolot voidaan vaatia lisätehtävillä korvattaviksi. Poissaolot voivat johtaa kurssin keskeytymiseen, ja poissaolot laskevat kurssin arvosanaa opettajan harkinnan mukaan. Kurssia ei arvioida, ennen kuin kaikki poissaolot on selvitetty.

Etukäteen tiedossa olevat poissaolot, kuten lomamatkat, on ehdottomasti anottava kirjallisesti etukäteen koululta tai kotisivulta saatavalla loma-anomuslomakkeella tai Wilman kautta. Enintään seitsemän (7) työpäivää kestävät poissaolot anotaan ryhmänohjaajalta ja sitä pidemmät rehtorilta. Jos loma-anomusta ei ole tehty etukäteen, kyseiset poissaolot merkitään luvattomiksi.

Sairauden aiheuttama poissaolo kokeesta on ilmoitettava samana aamuna kokeen järjestävälle opettajalle. Sairauspoissaolosta on annettava luotettava selvitys.


Wilman käyttö

Äänekosken lukiossa on käytössä Wilma-ohjelmisto ja siihen liitetyt huoltajatunnukset sekä poissaolorekisteri ja viestitoiminnot. Huoltajat voivat tarkastella Wilmassa nuorensa opintosuorituksia, kurssivalintoja, työjärjestyksiä yms. Lisäksi huoltajat voivat lähettää Wilman kautta viestejä opettajille. Opiskelijoiden tulee käydä säännöllisesti lukemassa viestinsä. 

Poissaolon selvitykseksi hyväksytään huoltajan tai yli 18-vuotiaan opiskelijan Wilmassa tekemä selvitys. Mikäli huoltajalla ei ole mahdollista käyttää Wilmaa, hyväksytään myös huoltajan allekirjoittama poissaoloselvitys. Tällainen selvitys tehdään mieluiten kurssin seuraavalla oppitunnilla. Poissaoloselvitykseen Wilmassa ja kirjallisesti merkitään poissaolon syy.

Selvitetyt poissaolot ovat joko luvallisia tai luvattomia. Luvallisia poissaolon syitä ovat sairaus, muu ylivoimainen este ja opettajan kanssa etukäteen sovittu poissaolo. Luvattomia ovat mm. autokoulu, työssäkäynti, kampaamo- tai parturikäynnit.

Poissaolomerkinnät

Opiskelija ja huoltaja näkevät poissaolot Wilmasta. Alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltaja näkee ja selvittää poissaolot Wilmassa, kun hänellä on tiedossaan Wilman huoltajatunnus. Huoltajatunnus postitetaan kotiosoitteeseen. Huoltajan on varmistettava, että opiskelija ei missään tilanteessa saa huoltajatunnusta tietoonsa.

Huoltajien tunnukset lakkaavat toimimasta, kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Täten täysi-ikäiset opiskelijat selvittävät poissaolonsa itse Wilman kautta. Täysi-ikäinen opiskelija voi kuitenkin antaa luvan huoltajien Wilma-tunnusten käyttämiseen ilmoittamalla siitä kirjallisesti koulusihteerille. Toivomme, että opiskelijat toimisivat näin.

Kun opiskelija itse selvittää poissaolonsa terveydenhoitajan- tai lääkärintodistuksella, opettaja merkitsee kyseisten tuntien kohdalle ”luvallinen poissaolo”.

Opettaja merkitsee Wilmaan myös opiskelijoiden myöhästymiset.

Ylioppilastutkinto

Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta.

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe.

Ylimääräisiä kokeita voi suorittaa kielissä, reaaliaineissa ja/tai matematiikassa (enimmäismäärää ei rajoiteta).

Kielissä ja matematiikassa järjestetään eri tason kokeita, joihin voi osallistua riippumatta siitä, minkä laajuisen oppimäärän ko. aineessa on opiskellut. Kokeen tason saa opiskelija itse valita. Tutkintoon on sisällytettävä ainakin yksi A-tason koe. Äänekosken lukiossa A-tason mukaan opetetaan englantia, saksaa ja pitkää matematiikkaa.

Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon hajauttaminen siis sallii neljän pakollisen kokeen jakamisen kolmeen peräkkäiseen kirjoituskertaan esim. kevät-syksy-kevät. Yo-kokeeseen saa osallistua sen jälkeen, kun aineen pakolliset kurssit on opiskeltu. Tutkinnon suorittamisen voi aloittaa syksyllä tai keväällä. Toki yo-tutkinnon voi edelleen suorittaa myös yhdellä kerralla.