Tuntikoe ma 30.10.

Ohjeet

Tehtävä 1 on kaikille pakollinen.

Tee toinen aineistotehtävistä 2 tai 3.

Kokeen maksimipistemäärä on 20 + 20 = 40.

Tehtävä 1: Väitteet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Valitse jokaisen väitteen kohdalla pitääkö väite paikkaansa vai ei. Oikea vastaus tuottaa 2 pistettä, väärä vastaus 0. Tehtävän yhteispistemäärä on 20.

Venäjän keisari Aleksanteri I lupasi Porvoon valtiopäivillä säilyttää kaikki säätyjen oikeudet.




Suuret nälkävuodet olivat yksi syy Suomen teollistumisen käynnistymiseen.




Ensimmäinen sortokausi alkoi kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhasta.




Perustuslailliset eivät tahtoneet vastustaa Venäjän toimia Suomessa ja ärsyttää Venäjää.




Eduskunta äänesti yksimielisesti itsenäisyysjulistuksen antamisen puolesta joulukuussa 1917.




Suomi luopui ensimmäisestä kuninkaastaan, koska Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan.




Kieltolaki lisäsi väkivaltaisuuksien ja viinasta johtuvien ongelmien määrää Suomessa.




Talvisodan syttyessä Suomen armeija oli hyvin varustautunut ja valmis sotatoimiin.




Jatkosodan aikana rintamakarkuruudesta saatettiin antaa jopa kuolemanrangaistus.




Urho Kekkonen valittiin ylivoimaisella enemmistöllä Suomen presidentiksi jo hänen asetuttuaan ensimmäisen kerran ehdolle vuonna 1956.


Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä 2: Aineistotehtävä

Suomi on koko historiansa ajan - sekä pienuudesta että maantieteellisestä sijainnista johtuen - ollut riippuvainen suuremmista valtioista. Ajoittain Suomi on joutunut myös suurempien valtioiden valtapolitiikan pelinappulaksi.

a. Esittele esimerkkien avulla autonomian ajan alusta nykypäivään, missä historian vaiheissa Suomi on ollut eniten riippuvainen suuremmista valtioista ja niiden päätöksistä. Käytä apunasi alta löytyviä aineistoja. (15p)

b. Pohdi lyhyesti miten Suomen historia olisi muuttunut jos Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia. (5p)

Tilsitin sopimus

Tehtävän palautuskansio

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Tehtävä 3: Aineistotehtävä

Vuodet 1917 ja 1918 ovat muokanneet Suomen historiaa merkittävästi.

a. Lue alta löytyvän Punakaartin marssin sanat. Mitä niiden perusteella voidaan päätellä yhteiskunnallisesta tilanteesta Suomessa vuonna 1917? (5p)

b. Tutki alta löytyvää tilastoa Suomen sisällissodasta. Mitä sodasta voidaan tilastojen perusteella päätellä? Pohdi, myös miksi suomalaiset olivat valmiita veritekoihin vuonna 1918. (10p)

c. Kerro lyhyesti mitä Suomessa tapahtui 1920- ja 1930-luvuilla, jotta sisällissodan repimästä kansasta saatiin yhtenäinen. (5p)

1. Pieni Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.
2. Hallitus on vankka
kätyrlauma sankka
se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.
Urhojansa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.
3. Kiihtyy yhä taisto
vapauden vaisto
köyhälistön keskuudessa kasvaa vaan.
Eipä auta hallitusta
piinat kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.
4. Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirttäminen, mestaus.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kallis ompi vapauden lunastus.
5. Kuinka kauan siellä
teurastusta viellä
kestää kunnes kansalla on vapaus.
Ei nyt taiston tuoksinassa
tiedä kumpi voittamassa
vallankumous vaiko taantumus
6. Kumouksen myrskyt
kapinat ja tyrskyt
riehuu valtakunnan äärest äärehen.
Siellä hirmuhenget saavat
sydänverta janoavat
särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.
7. Kylvömme kun tehdään
kasvaa kerran tähkään
sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika uus.
Silloin Suomen kansanvalta
kiittää sankarpoikiansa
ilonkyyneleitä palkaks' saapi sankaruus.


Tehtävän palautuskansio

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.