vHI4.2 Sami
Kurssikuvaus
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman kehittyminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssilla perehdytään Suomen historian erilaisiin lähteisiin, muuttuviin tulkintoihin ja historian tiedon käyttöön.
Suvun historia autonomian alusta sota-aikoihin
Tehtävä 1. (1808- n. 1850-l.) Miten siirtyminen Venäjän vallan alle näkyi sukusi elämässä?
Tehtävä 2. (1860-1880) Mitä puoluetta sukusi kannattaa säätyvaltiopäivillä? Onko suvullasi ylipäänsä äänioikeutta? Miten teollistuminen vaikutti sukusi elämään?
Tehtävä 3. (1890-1917) a) Miten sukusi suhtautuu venäläistämiseen ja sortokauteen?
b) Mitä puoluetta he äänestävät ensimmäisissä eduskuntavaaleissa?
Tehtävä 4. (1918) Mitä suvullesi tapahtui sisällissodan aikana? Oliko sukusi punaisten vai valkoisten puolella?
Tehtävä 5. (1919-1938) Millaista oli sukusi elämä nuoressa tasavallassa?
Tehtävä 6. (1939-1945) Mitä suvullesi tapahtui toisen maailmansodan aikana?
- suvun historiaa kirjoitetaan kurssin tunneilla noin kolmen ensimmäisen viikon aikana, työn tulisi olla valmis päättöpäivään mennessä
- tehtävät liittyvät Suomen historian ajanjaksoihin autonomian alusta toiseen maailmansotaan
- kirjoita sukusi historiaa jollain sähköisellä työkalulla esim. LibreOffice Writer, Google Docs, Blogger
- voit kirjoittaa esim. päiväkirjamaisesti oman sukusi näkökulmasta tai jonkun ulkopuolisen tarkkailijan (esim. historioitsijan) näkökulmasta, joka tuntee henkilösi tarinan
- yritä pitäytyä mahdollisuuksien mukaan historiallisesti uskottavassa tarinassa ja käytä kurssilla oppimaasi
- valitse itsellesi suvun kantahenkilö seuraavista:
1) Torppari Ville Mäkelä
2) Rovasti Arvo Sarkas (ent. Prask)
2) Ruustinna (rovastin vaimo) Alina Sarkas
2) Rovastin poika, ylioppilas Väinö Sarkas
3) Vapaaherra Axel Lindhof
4) Sahatyömies Aukusti Koskinen
4) Sahatyömiehen vaimo Ulla Koskinen, töissä sahan yhteydessä toimivassa pesulassa
- valitse henkilöllesi asuinpaikka seuraavista:
a) Helsinki
b) Viipuri
c) Tampere
d) Äänekoski
Tehtävä 2. (1860-1880) Mitä puoluetta sukusi kannattaa säätyvaltiopäivillä? Onko suvullasi ylipäänsä äänioikeutta? Miten teollistuminen vaikutti sukusi elämään?
Tehtävä 3. (1890-1917) a) Miten sukusi suhtautuu venäläistämiseen ja sortokauteen?
b) Mitä puoluetta he äänestävät ensimmäisissä eduskuntavaaleissa?
Tehtävä 4. (1918) Mitä suvullesi tapahtui sisällissodan aikana? Oliko sukusi punaisten vai valkoisten puolella?
Tehtävä 5. (1919-1938) Millaista oli sukusi elämä nuoressa tasavallassa?
Tehtävä 6. (1939-1945) Mitä suvullesi tapahtui toisen maailmansodan aikana?
- suvun historiaa kirjoitetaan kurssin tunneilla noin kolmen ensimmäisen viikon aikana, työn tulisi olla valmis päättöpäivään mennessä
- tehtävät liittyvät Suomen historian ajanjaksoihin autonomian alusta toiseen maailmansotaan
- kirjoita sukusi historiaa jollain sähköisellä työkalulla esim. LibreOffice Writer, Google Docs, Blogger
- voit kirjoittaa esim. päiväkirjamaisesti oman sukusi näkökulmasta tai jonkun ulkopuolisen tarkkailijan (esim. historioitsijan) näkökulmasta, joka tuntee henkilösi tarinan
- yritä pitäytyä mahdollisuuksien mukaan historiallisesti uskottavassa tarinassa ja käytä kurssilla oppimaasi
- valitse itsellesi suvun kantahenkilö seuraavista:
1) Torppari Ville Mäkelä
2) Rovasti Arvo Sarkas (ent. Prask)
2) Ruustinna (rovastin vaimo) Alina Sarkas
2) Rovastin poika, ylioppilas Väinö Sarkas
3) Vapaaherra Axel Lindhof
4) Sahatyömies Aukusti Koskinen
4) Sahatyömiehen vaimo Ulla Koskinen, töissä sahan yhteydessä toimivassa pesulassa
- valitse henkilöllesi asuinpaikka seuraavista:
a) Helsinki
b) Viipuri
c) Tampere
d) Äänekoski
Tehtävän palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Keitä Suomessa asui 1800-luvulla?
Aatelisto
-suurtilojen omistus ja niihin liittyvä maanviljely
-kartanotalous, -kulttuuri ja -asuminen
-rikkaita
-Ruotsista
-1800-luvulla alkoi sijoittaa teollisuuteen
-aatelisto oli jaettu kolmeen luokkaan, mutta aatelin luokkajako lakkautettiin vuonna 1869
-aateliston etuoikeuksia karsittiin 1800-luvun lopulla (esim. yksinoikeus korkeimpiin virkoihin)
-poliitikkoja, yliopistomiehiä ja liikemiehiä "aateloitiin" 1900-luvulle asti
-Ruotsista Suomeen tulleet aatelisarvot periytyvät pääsääntöisesti miespuolisen aatelisen jokaiselle lapselle, mutta naispuolisten aatelisten arvot eivät periydy heidän jälkeläisilleen.
Papisto
-Hoiti kirkolliset toimitukset ja lukutaidolliset kuulustelut
-Toiseksi ylin sääty
-Elintaso korkea, Ruoka riitti kaikille ja kirkko vaurastui kirkollisveron myötä
- Vaikuttaa yhteiskunnassa uskonnon ja yhteisesti tunnustetun arvojärjestelmän kautta
-Oli sääty-yhteiskunnassa yksi valtiolliseen elämään osallistuneista valtiosäädyistä (pappissääty)
Tehdastyöläiset
- Herääminen ja säännöllinen töihinmeno äärimmäisen raskasta
- Pitkät työpäivät
- Altistuminen erilaisille myrkyille tehtaissa
- Huono palkkataso
Talonpojat
- Alin sääty
- Pääasiassa köyhiä
- Maanviljelijä, joka viljeli omistamaansa tai vuokraamaansa maata ja sai siitä pääasiallisen toimeentulonsa
- Talonpoikien lisäksi maaseudulla asui torppareita, lampuoteja, palkollisia ja loisia
Helsinki
-Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812
-1827 Turusta yliopisto Helsinkiin
-1812 asukkaita 4000, 1840 asukkaita 20 000 ja 100 000 asukkaan raja meni rikki 1900-luvun alkuun mennessä
-Teollistumisen ja elinkeinojen harjoittamisen vapautumisen myötä Helsinki kasvoi voimakkaasti 1800-luvun lopussa
-Helsingin keskustaa suunniteltiin keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi
-Helsingistä Suomen pääkaupunki 1917
-Punakaartilaiset ottivat Helsingin haltuun sisällissodassa - Senaatti joutui evakkoon Vaasaan
-Toisen maailmansodan aikana Helsingissä suurpommitukset
Tampere
- Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, Tampereella oli alle tuhat asukasta
- Teollistumisen myötä Tampere kasvoi nopeasti: vuonna 1870 asukkaita oli noin 7 000 ja vuonna 1900 jo 36 000
- Paljon työläisiä
- Tampereen kehittyminen Suomen ensimmäiseksi teollisuuskaupungiksi alkoi 1820-luvulla
- 1850-luvulta alkaen Tampereella alkoi kehittyä varsinaista suurteollisuutta
- 1800-luvun lopulla Tampereelle perustettiin maan ensimmäinen työväenopisto
Viipuri
- Viipuri liitettiin Suomen suurruhtinaskuntaan vuonna 1812
- Vuonna 1839 perustettiin Viipurin hovioikeus Suomen kolmanneksi hovioikeudeksi.
- Viipurin kaupunginhallinto ja siviilielämä oli saksalaisten johtamaa vaikka heitä oli v. 1812 kaupungin siviiliasukkaista vain 12 %, ruotsinkielisiä 14 % suomenkielisiä 44 % ja loput 30 % lienee ollut venäjänkielisiä.
- väkiluku ei kasvanut ja suuri osa Itä-Suomea kävi kauppaa Pietarissa Laatokan kautta Viipurin ohitse. Vasta v. 1856 valmistunut Saimaan kanava muutti Viipurin taloudellisen merkityksen.
- Kaupungin laventuminen oli selvästi voimistunut 1860-luvulta alkaen, kun varsinaista kaupunkia ympäröineet vallit purettiin.
- Vuonna 1870 Viipuri oli yhdistetty toisaalta Pietariin, toisaalta Helsinkiin.
- Vuonna 1894 valmistui Karjalan rata Sortavalan kautta Joensuuhun.
Äänekoski
- Teollisuustoiminta alkoi 1800-luvun lopulla
- Konginkankaan kirkon rakentaminen 1864-1866
- Keski-Suomen opistossa koulutusta järjestetty vuodesta 1894
- 1898 rakennettu suojeltu rautatieasema Suolahteen
- Hiskinmökki, Äänekosken vanhin puutalo rakennettu 1800-luvulla
-suurtilojen omistus ja niihin liittyvä maanviljely
-kartanotalous, -kulttuuri ja -asuminen
-rikkaita
-Ruotsista
-1800-luvulla alkoi sijoittaa teollisuuteen
-aatelisto oli jaettu kolmeen luokkaan, mutta aatelin luokkajako lakkautettiin vuonna 1869
-aateliston etuoikeuksia karsittiin 1800-luvun lopulla (esim. yksinoikeus korkeimpiin virkoihin)
-poliitikkoja, yliopistomiehiä ja liikemiehiä "aateloitiin" 1900-luvulle asti
-Ruotsista Suomeen tulleet aatelisarvot periytyvät pääsääntöisesti miespuolisen aatelisen jokaiselle lapselle, mutta naispuolisten aatelisten arvot eivät periydy heidän jälkeläisilleen.
Papisto
-Hoiti kirkolliset toimitukset ja lukutaidolliset kuulustelut
-Toiseksi ylin sääty
-Elintaso korkea, Ruoka riitti kaikille ja kirkko vaurastui kirkollisveron myötä
- Vaikuttaa yhteiskunnassa uskonnon ja yhteisesti tunnustetun arvojärjestelmän kautta
-Oli sääty-yhteiskunnassa yksi valtiolliseen elämään osallistuneista valtiosäädyistä (pappissääty)
Tehdastyöläiset
- Herääminen ja säännöllinen töihinmeno äärimmäisen raskasta
- Pitkät työpäivät
- Altistuminen erilaisille myrkyille tehtaissa
- Huono palkkataso
Talonpojat
- Alin sääty
- Pääasiassa köyhiä
- Maanviljelijä, joka viljeli omistamaansa tai vuokraamaansa maata ja sai siitä pääasiallisen toimeentulonsa
- Talonpoikien lisäksi maaseudulla asui torppareita, lampuoteja, palkollisia ja loisia
Helsinki
-Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812
-1827 Turusta yliopisto Helsinkiin
-1812 asukkaita 4000, 1840 asukkaita 20 000 ja 100 000 asukkaan raja meni rikki 1900-luvun alkuun mennessä
-Teollistumisen ja elinkeinojen harjoittamisen vapautumisen myötä Helsinki kasvoi voimakkaasti 1800-luvun lopussa
-Helsingin keskustaa suunniteltiin keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi
-Helsingistä Suomen pääkaupunki 1917
-Punakaartilaiset ottivat Helsingin haltuun sisällissodassa - Senaatti joutui evakkoon Vaasaan
-Toisen maailmansodan aikana Helsingissä suurpommitukset
Tampere
- Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, Tampereella oli alle tuhat asukasta
- Teollistumisen myötä Tampere kasvoi nopeasti: vuonna 1870 asukkaita oli noin 7 000 ja vuonna 1900 jo 36 000
- Paljon työläisiä
- Tampereen kehittyminen Suomen ensimmäiseksi teollisuuskaupungiksi alkoi 1820-luvulla
- 1850-luvulta alkaen Tampereella alkoi kehittyä varsinaista suurteollisuutta
- 1800-luvun lopulla Tampereelle perustettiin maan ensimmäinen työväenopisto
Viipuri
- Viipuri liitettiin Suomen suurruhtinaskuntaan vuonna 1812
- Vuonna 1839 perustettiin Viipurin hovioikeus Suomen kolmanneksi hovioikeudeksi.
- Viipurin kaupunginhallinto ja siviilielämä oli saksalaisten johtamaa vaikka heitä oli v. 1812 kaupungin siviiliasukkaista vain 12 %, ruotsinkielisiä 14 % suomenkielisiä 44 % ja loput 30 % lienee ollut venäjänkielisiä.
- väkiluku ei kasvanut ja suuri osa Itä-Suomea kävi kauppaa Pietarissa Laatokan kautta Viipurin ohitse. Vasta v. 1856 valmistunut Saimaan kanava muutti Viipurin taloudellisen merkityksen.
- Kaupungin laventuminen oli selvästi voimistunut 1860-luvulta alkaen, kun varsinaista kaupunkia ympäröineet vallit purettiin.
- Vuonna 1870 Viipuri oli yhdistetty toisaalta Pietariin, toisaalta Helsinkiin.
- Vuonna 1894 valmistui Karjalan rata Sortavalan kautta Joensuuhun.
Äänekoski
- Teollisuustoiminta alkoi 1800-luvun lopulla
- Konginkankaan kirkon rakentaminen 1864-1866
- Keski-Suomen opistossa koulutusta järjestetty vuodesta 1894
- 1898 rakennettu suojeltu rautatieasema Suolahteen
- Hiskinmökki, Äänekosken vanhin puutalo rakennettu 1800-luvulla