Kamilla Komulainen
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Aloitan tämän keskustelun havainnolla, joka mieleeni tuli ensimmäisenä. Ensimmäisenä arkiajattelun ja tieteellisen tiedon eroista mieleeni tuli se, että nimenomaan arkiajattelussa monesti ajatellaan olevan vain oikeaa ja väärää tietoa, kun tieteellisessä tiedossa ei Timo Laineen (ma 15.1.18 luento) mukaan ole oikeaa tai väärää tietoa. Lisäksi luennolla tuli ilmi, että tiede on aina ihmisen tekemää tietoa tutkimuksen avulla, jonka takia niin sanotut faktat voidaan todistaa vääräksi uuden tutkimuksen avulla. Tiedon tulkintaan vaikuttavat luennon mukaan aina yksilön arvot ja sitä kautta tunteet. Tieteellistä tietoa käsitellessä tulisi ottaa huomioon kriittisyys ja erilaiset ratkaisumallit erona arkiajatteluun. Mitä ajatuksia tämä sekava aloitus teissä herätti? Tulisiko teillä paremmin mieleen jotain käytännön esimerkkejä aiheesta?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Juulia Rintala
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Hyvä aloitus, Kamilla. Mielenkiintoinen pointti, jota ei ehkä aina tulekaan ajatelleeksi, kun puhutaan tieteellisestä tiedosta, että nykyisetkin "faktat" voidaan joku päivä todistaa vääriksi. Mielestäni se ehkä kaventaa arkiajattelun ja tietellisen tiedon välistä kuilua, jonka ainakin itse tällä hetkellä miellän olemassaolevaksi. Mieleeni tuli, kuten Hurtigkin artikkelissaan Ajattelu ilmiöiden lukemisen taitona mainitsee, että arkiajatteluun liitetään usein "riski" virheellisyydestä. Arkiajattelua ei siis usein koeta pitkälle prosessoituna tai syvällisenä, tiettyihin faktoihin perustuvana. Tieteellinen tieto taas vaatii pidempikestoisen ajattelu- ja työprosessin, jossa otetaan huomioon laajemmat näkökulmat. Ajatustyökin viedään uusiin ulottuvuuksiin, kun tiedon prosessointi on monivaiheisempaa.
Hyvä aloitus, Kamilla. Mielenkiintoinen pointti, jota ei ehkä aina tulekaan ajatelleeksi, kun puhutaan tieteellisestä tiedosta, että nykyisetkin "faktat" voidaan joku päivä todistaa vääriksi. Mielestäni se ehkä kaventaa arkiajattelun ja tietellisen tiedon välistä kuilua, jonka ainakin itse tällä hetkellä miellän olemassaolevaksi. Mieleeni tuli, kuten Hurtigkin artikkelissaan Ajattelu ilmiöiden lukemisen taitona mainitsee, että arkiajatteluun liitetään usein "riski" virheellisyydestä. Arkiajattelua ei siis usein koeta pitkälle prosessoituna tai syvällisenä, tiettyihin faktoihin perustuvana. Tieteellinen tieto taas vaatii pidempikestoisen ajattelu- ja työprosessin, jossa otetaan huomioon laajemmat näkökulmat. Ajatustyökin viedään uusiin ulottuvuuksiin, kun tiedon prosessointi on monivaiheisempaa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Kamilla Komulainen
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Voisin liittää tähän toisen keskustelun aiheen, eli kuinka yliopisto-opintoni ovat haastaneet ajatteluani. Itse olen huomannut kuluneen syksyn aikana, kuinka ajattelutapani ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Ennen opintojen alkua ajattelin mielestäni kapeammin, että ongelmille on vain yksi ratkaisu, joka sopii minun arvomaailmaani parhaiten. Koen, että opintojen edetessä osaan ottaa paremmin huomioon toisten ihmisten näkökulmat ja omaksua niitä suhteellisesti rikastuttaen omaa ajatusmaailmaani. Tämä mielestäni edesauttaa Juulian mainitsemien syvällisen ajattelun ja pitkän prosessoinnin harjoittamista ainakin henkilökohtaisesti. Arkiajattelussa monesti puskaradiosta kuultu tieto mielletään oikeaksi, jos se miellyttää kuulijan korvaa. Jos ei, yksilö kyseenalaistaa kuulemaansa tietoa nopeammin. Tiedon "hyväksymiseen" vaikuttaa käsittääkseni yksilön arvomaailma, josta Timo Laineen (ma 15.1.18) luennolla puhuttiin. Mitä keinoja arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisen eron kaventamiseksi yksilön ajattelussa voisi teidän kysymykseen liittyvien havaintojenne tai kokemustenne perusteella olla? Onko edellä mainittu kaventaminen mielestänne tärkeää, tai kyseenalaistamalla omaa argumenttiani, mihin sitä teidän mielestänne tarvitaan?
Voisin liittää tähän toisen keskustelun aiheen, eli kuinka yliopisto-opintoni ovat haastaneet ajatteluani. Itse olen huomannut kuluneen syksyn aikana, kuinka ajattelutapani ovat laajentuneet ja monipuolistuneet. Ennen opintojen alkua ajattelin mielestäni kapeammin, että ongelmille on vain yksi ratkaisu, joka sopii minun arvomaailmaani parhaiten. Koen, että opintojen edetessä osaan ottaa paremmin huomioon toisten ihmisten näkökulmat ja omaksua niitä suhteellisesti rikastuttaen omaa ajatusmaailmaani. Tämä mielestäni edesauttaa Juulian mainitsemien syvällisen ajattelun ja pitkän prosessoinnin harjoittamista ainakin henkilökohtaisesti. Arkiajattelussa monesti puskaradiosta kuultu tieto mielletään oikeaksi, jos se miellyttää kuulijan korvaa. Jos ei, yksilö kyseenalaistaa kuulemaansa tietoa nopeammin. Tiedon "hyväksymiseen" vaikuttaa käsittääkseni yksilön arvomaailma, josta Timo Laineen (ma 15.1.18) luennolla puhuttiin. Mitä keinoja arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisen eron kaventamiseksi yksilön ajattelussa voisi teidän kysymykseen liittyvien havaintojenne tai kokemustenne perusteella olla? Onko edellä mainittu kaventaminen mielestänne tärkeää, tai kyseenalaistamalla omaa argumenttiani, mihin sitä teidän mielestänne tarvitaan?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Tiina Autio
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Mielestäni "kaventaminen" josta puhuit ei ole tarpeellista, koska arkiajattelu sujuu nopeampaa ja jouhevammin, kuin tieteellinen ajattelu. Tätä kuvaa mielstäni hyvin jo nimin arkiajattelu, sitä tarvitaan arjessa, jokapäiväisessä elämässä. Arkiajattelu mahdollistaa sujuvamman arjen. Tieteellinen ajattelu on johdonmuksita, perusteltua ja seuraa jotain tiettyä prosessia, kuten Laine (2018) luennolla kertoi. Itse ainakin koen arjessa elämisen paljon helpommaksi, kun minun ei tarvitse pohtia tieteellisiä määritelmiä kaikessa tekemisessäni. Tästä syystä itse koen että on ennemminkin tärkeää tehdä tieteellistä ajattelua silloin, kun sitä tarvitsee ja muuten toimia vain arkiajattelun pohjalta.
Mielestäni "kaventaminen" josta puhuit ei ole tarpeellista, koska arkiajattelu sujuu nopeampaa ja jouhevammin, kuin tieteellinen ajattelu. Tätä kuvaa mielstäni hyvin jo nimin arkiajattelu, sitä tarvitaan arjessa, jokapäiväisessä elämässä. Arkiajattelu mahdollistaa sujuvamman arjen. Tieteellinen ajattelu on johdonmuksita, perusteltua ja seuraa jotain tiettyä prosessia, kuten Laine (2018) luennolla kertoi. Itse ainakin koen arjessa elämisen paljon helpommaksi, kun minun ei tarvitse pohtia tieteellisiä määritelmiä kaikessa tekemisessäni. Tästä syystä itse koen että on ennemminkin tärkeää tehdä tieteellistä ajattelua silloin, kun sitä tarvitsee ja muuten toimia vain arkiajattelun pohjalta.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Johanna Tentke
Millaisia havaintoja olet tehnyt arkiajattelun ja tieteellisen tiedon välisistä eroista (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa)?
Olen Tiinan kanssa asiasta samaa mieltä! Toki arkiajattelussakin on tärkeää kyseenalaistaa asioita, ja pohtia kriittisesti. Laine luennollaan (2018), samoin kuin lähes kaikki luennoitsijamme yliopistossa, korostaa kriittistä ajattelua ja asioiden kyseenalaistamista. Mielestäni asioiden kriittinen pohtinen pitäisi näkyä arkiajattelussa ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa meille syötetään paljon asiaa faktoina, ja "oman pään käyttäminen" on tarpeellista korrektien tietojen löytämiseksi tietotulvan seasta. Kannatan siis niin sanottua järkiajattelua. Tieteellinen ajattelu tuntuu itselle vielä melko vieraalta näin alussa opintoja. Arkielämässä asioita tulee harvemmin pohdittua kovinkaan tieteellisesti, eikä tieteellinen ajattelu oikein integroidu päivän touhuihin - ja ehkä näin onkin hyvä.
Olen Tiinan kanssa asiasta samaa mieltä! Toki arkiajattelussakin on tärkeää kyseenalaistaa asioita, ja pohtia kriittisesti. Laine luennollaan (2018), samoin kuin lähes kaikki luennoitsijamme yliopistossa, korostaa kriittistä ajattelua ja asioiden kyseenalaistamista. Mielestäni asioiden kriittinen pohtinen pitäisi näkyä arkiajattelussa ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa meille syötetään paljon asiaa faktoina, ja "oman pään käyttäminen" on tarpeellista korrektien tietojen löytämiseksi tietotulvan seasta. Kannatan siis niin sanottua järkiajattelua. Tieteellinen ajattelu tuntuu itselle vielä melko vieraalta näin alussa opintoja. Arkielämässä asioita tulee harvemmin pohdittua kovinkaan tieteellisesti, eikä tieteellinen ajattelu oikein integroidu päivän touhuihin - ja ehkä näin onkin hyvä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.