Liite 4 Ohjaussuunnitelma

Ohjaussuunnitelma

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden-mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

 

Oppilaanohjaus alaluokilla 1-6

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden-mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.

Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksella edistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saada ohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin ja työelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirin ammateista.

Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisia opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnan taitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin oppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.

Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia että toisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan, valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaa muotoutua.

Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin ja elinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitellä oppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaiden ammatillisen kiinnostuksen heräämistä.

Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa. Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun ja valintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänä yhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

 

Oppilaanohjaus Kaisaniemen ja Taanilan koulujen vuosiluokilla 7-9

1. Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

Yläkoulun oppilaanohjaus alkaa nivelvaiheessa, kun 6.-luokkalaiset tutustuvat yläkouluun 6. luokan keväällä. Siirtotietoja käytetään luokkien muodostamisessa ja oppimisen tuen kohdentamisessa. Huoltajien toiveet ja terveiset otetaan huomioon. Kuudesluokkalaisten huoltajille on vanhempainilta.

Oppilaanohjaus alkaa 7. luokan syksyllä luokkatunneilla. Opinto-ohjaaja pitää luokkatunteja 0,5 vuosiviikkotuntia. Luokkatunneilla käsitellään mm. yläkoulua oppimis- ja toimintaympäristönä, sosiaalisia taitoja, oppimaan oppimisen taitoja, arviointia sekä itsetuntemusta ja asetetaan tavoitteita oppimiselle. Kaikki oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ohjauskeskustelussa. Muita ohjausmuotoja käytetään tarvittaessa. Ryhmäytymistä edistetään esim. kaupungin nuorisopalveluiden, seurakunnan ja 4H:n kanssa yhteistyössä järjestettävällä 7-leirillä ja Kamu-päivillä. 

8. luokalla opinto-ohjaaja pitää luokkatunteja 0,5 vuosiviikkotuntia. Muita ohjausmuotoja käytetään tarvittaessa. Painopiste on ammatti- ja koulutusaloissa sekä Suomen koulutusjärjestelmässä. Oppilaita ohjataan etsimään koulutus- ja työelämätietoa ja arvioimaan itselleen sopivia ammatti- ja koulutusaloja.

9. luokalla opinto-ohjaaja pitää luokkatunteja 0,5 vuosiviikkotuntia. Ohjauksessa painottuvat koulutusvalinnat, ammatinvalinta sekä työelämätiedot ja -taidot . Oppilaita ohjataan käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Muita ohjausmuotoja ovat pienryhmäohjaus ja henkilökohtainen ohjaus jatko-opintojen suunnittelussa ja niihin hakeutumisessa. Tavoite on, että kaikki oppilaat hakevat yhteishaussa kiinnostustaan ja edellytyksiään vastaavaan koulutukseen. 

Oppilaanohjausta antavat ja luokkatunteja pitävät opinto-ohjaajien lisäksi esim. erityisopettajat ja tietotekniikan opettajat. Erityisopettajat/pienluokkien opettajat ohjaavat omia oppilaitaan. Opinto-ohjaajat konsultoivat muita opettajia tarvittaessa. 7. luokan oppilaanohjaukseen kuuluu tieto- ja viestintätekniikkaa 0,5 vuosiviikkotuntia ko. aineenopettajan pitäminä luokkatunteina.

Ohjausta toteutetaan luokkatunneilla, pienryhmäohjauksena ja henkilökohtaisena ohjauksena. Ohjausprosessi ja ohjauksen jatkumo toteutuvat hyvin saman opinto-ohjaajan ohjatessa oppilasta 7. luokan alusta peruskoulun loppuun. Ohjausta eriytetään jatkuvasti esim. oppitunneilla erilaisten tehtävien avulla. Oppilaita rohkaistaan keskustelemaan, auttamaan toisiaan ja tekemään yhteistyötä. Oppilaita ohjataan itsearviointiin ja asettamaan opiskelutavoitteita.

Nivelvaiheessa peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä tehdään yhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Oppilaat tutustuvat lähialueen oppilaitoksiin tutustumiskäynneillä ja tarvittaessa myös itsenäisesti ja/tai huoltajan kanssa. JOPO-luokka ja pienluokat voivat tehdä opintokäyntejä myös omina ryhminään. Oppilaitokset esittäytyvät vanhempainillassa. Seuraaville koulutuksen järjestäjille siirretään tietoa oppilaiden opiskeluun liittyvän tuen tarpeesta.

2. Oppilaanohjauksen työn- ja vastuunjako sekä verkostoituminen

Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden koulunkäyntiä, edistymistä ja tuen tarvetta. Yhteistyötä tehdään mm. luokanvalvojien, erityisopettajien, koulunkäynninohjaajien ja kuraattorin kanssa. Opinto-ohjaaja kutsuu oppilaita henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun tarvittaessa, esim. huolen herätessä opintojen etenemisestä.

Yhteistyötä muiden oppiaineiden kanssa tehdään mm. opiskelutaitoihin ja arviointiin liittyen. Opiskelutaitojen kehittyminen edellyttää ohjausta kaikissa oppiaineissa. Aineenopettajat ohjaavat oppilaita opiskelutaidoissa omassa oppiaineessaan. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia vahvuuksiaan, kannustetaan opiskelemaan ja pyrkimään asettamiinsa tavoitteisiin sekä osallistumaan kouluyhteisön toimintaan. Muiden oppiaineiden tunteja voidaan tarvittaessa käyttää esim. oppilaitosvierailuhin. TET-jakson kokemuksia hyödynnetään muissa oppiaineissa, kuten äidinkielessä raportin kirjoittamisessa.

Oppilaanohjauksen toimijat ja heidän tehtävänsä Ylivieskan yläkouluissa:

Opinto-ohjaaja

ohjaa oppilaita luokkatunneilla, pienryhmäohjauksessa ja henkilökohtaisessa ohjauksessa opetussuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden opintojen etenemistä ja sujumista, huolehtii TET-jaksojen järjestämisestä, valinnaisaineiden valinnasta ja ohjaa kohti peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja.

Rehtori

tekee opiskeluun ja koulunkäyntiin liittyvät hallinnolliset päätökset. Hän luo edellytykset onnistuneelle kokonaisohjaukselle järjestämällä riittävät resurssit, tukemalla opinto-ohjaajaa sekä muita ohjauksen kannalta keskeisiä toimijoita. Rehtori vastaa päättöarvioinnin kriteerien selvittämisestä opettajille sekä niiden tiedottamisesta huoltajille.

Apulaisrehtori

seuraa oppilaiden koulunkäyntiä ja hyvinvointia sekä työskentelee niiden edistämiseksi yhdessä muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Huolehtii oppilaiden valinnaisaineiden vaihdoista sekä luokanvaihdoista yhdessä rehtorin kanssa.

Luokanvalvoja

työskentelee oppilaidensa opintojen sujumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhdessä muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Hän tuntee oppilaan opiskelu- ja elämäntilanteen, luo yhteisöllisyyttä ja turvallista opiskeluilmapiiriä luokassaaan. Luokanvalvoja on säännöllisesti yhteydessä oppilaisiinsa ja heidän huoltajiin. Hän käynnistää tarvittaessa yksilölliset tukitoimet. Luokanvalvoja osallistuu tiedonsiirtoon nivelvaiheessa.

Aineenopettaja

seuraa oppilaiden etenemistä omassa oppiaineessaan, tuntee oman aineensa opiskelutekniikat ja ohjaa opiskelutaidoissa. Aineenopettaja ottaa huomioon opetuksessa ja arvioinnissa myös erilaiset oppijat; arvioi, suunnittelee ja toteuttaa oppimisen tukea, esim. pedagogiset lausunnot, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja kertoo omaan oppiaineeseensa liittyvistä opiskelumahdollisuuksista ja työelämästä.

Erityisopettaja

kartoittaa oppimisen tuen tarvetta, vastaa oppimista mittaavien testien/seulojen järjestämisestä, konsultoi tarvittaessa luokanvalvojia ja aineenopettajia pedagogisista lausunnoista, osallistuu tarvittaessa konsultoiden tiedonsiirtoon nivelvaiheissa ja ohjaa oppilaita opiskelutaidoissa yksilökohtaisesti tai pienryhmässä.

Koulunkäynninohjaaja

auttaa ja tukee oppilasta opiskelussa yhteistyössä opettajan kanssa. Hän edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä, tukee oppilaan/opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä sekä toimii koulun kasvatustavoitteiden mukaisesti. Koulunkäynnin ohjaaja osallistuu tarvittaessa oppilaan pedagogisten asiakirjojen laadintaan, toteuttamiseen ja seurantaan yhdessä huoltajien, opettajan ja moniammatillisen työryhmän kanssa.

Perhetyöntekijä/JOPO-ohjaaja 

keskustelee oppilaan kanssa ja edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Perhetyöntekijä/JOPO-ohjaaja tekee yhteistyötä perheiden ja muiden toimijoiden kanssa esim. nuorisopalvelut ja sosiaalitoimi. Hän tekee yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa, tukee nuorta nivelvaiheessa ja tekee yhteishaun tulosten jälkiseurantaa.

Koulukuraattori

tukee oppilaita erilaisissa elämäntilanteissa. Häneen voi ottaa yhteyttä koulunkäyntiin, kotioloihin, kaverisuhteisiin, elämäntilanteiden muutoksiin tai muuhun omaan vointiin liittyvissä asioissa. Kuraattorin luo mennään omatoimisesti, vanhempien tai koulun aloitteesta tai kuraattorin kutsusta. Kuraattori ohjaa oppilasta tarvittaessa koulun muiden toimijoiden tai muiden palvelujen piiriin. Kuraattori kuuluu koulun oppilashuoltoon ja on vaitiolovelvollinen.

Terveydenhoitaja

tekee terveystarkastukset, ohjaa terveisiin elämäntapoihin ja kertoo tarvittaessa oppilaalle terveydellisten seikkojen vaikutuksista ammatinvalinnassa. 

Koulupsykologi

tukee oppilaan kasvua ja kehitystä. Koulupsykologi tekee oppimiseen liittyviä arviointeja ja lausuntoja.

Koulupsyykkari

tarjoaa tukea nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä haasteissa ja ongelmissa.

Yksilöllinen ja yhteisöllinen oppilashuolto

tukee tarpeen mukaan oppilasta kokonaisvaltaisesti. Oppilashuoltolain perusteella jokainen toimija, jolla nousee huoli oppilaan koulunkäynnistä ja hyvinvoinnista, on velvollinen käynnistämään yksilölliset tukitoimet. Koulujen yhteisölliset oppilashuoltoryhmät kokoontuvat sovitusti lukuvuoden aikana tavoitteenaan kouluyhteisöjen hyvinvoinnin edistäminen.

Oppilaanohjaus toteutetaan laajana yhteistyönä. Opetushenkilöstön lisäksi koulussa oppilasta ohjaavat monet aikuiset. Koulunuorisotyöntekijät tukevat nuoria heidän elämässään ja koulun arjessa yhteistyössä koulun väen kanssa. Koulusihteeri tuntee koulun toimintakulttuurin ja voi auttaa ja neuvoa oppilaita tarkoituksenmukaisesti erilaisissa käytännön tilanteissa. Vahtimestari auttaa ja neuvoo oppilaita tarvittaessa. Myös keittiön ja puhtaanapidon henkilökunta opastavat oppilaita.

Koulun kanssa tekevät yhteistyötä jatkuvasti mm. kaupungin nuorisopalvelut ja seurakunnan nuorisotyön edustajat. Yhdessä järjestetään mm. 7-leiri sekä KaMu-päivät. Koulun ulkopuolisia asiantuntijoita ovat mm. etsivä nuorisotyöntekijä, 4H-yhdistys, poliisi ja hammashoidon työntekijät. Erilaisten hankkeiden, esim. Päihteetön porukka, työntekijät ovat läsnä koulussa kasvattaen ja ohjaten oppilaita. Koulun kerhojen ohjaajat tekevät kasvatustyötä. Vertaistukea antavat esim. kummioppilaat ja oppilaskunnan hallituksen jäsenet.

Paikalliset yritykset ja työpaikat työntekijöineen tulevat oppilaille tutuiksi TET-jaksoilla sekä yritysvierailuilla. He käyvät myös koululla esim. teemapäivinä. Muut oppilaitokset edustajineen vierailevat koululla ja oppilaat tutustuvat oppilaitoksiin. Harrastustoiminta ja esim. urheiluseurojen edustajat ovat mukana koulun arjessa esim. teemapäivinä ja liikuntatunneilla. Kulttuuritalo Akustiikka on monien konserttien ja esitysten tapahtumapaikka. NouHätä -kampanjassa oppilaita kouluttavat palo- ja pelastusalan ammattilaiset ja koulutusta järjestetään myös paloasemalla.

3. Kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa

Kodin ja koulun yhteistyö on osa oppilaanohjausta. Huoltajille järjestetään tilaisuuksia keskustella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan ja huoltajan tapaamisissa. Wilma-järjestelmä on tärkeä yhteydenpitoväline kodin ja koulun välillä ja sitä käytetään aktiivisesti viestintään ja tiedottamiseen. Oppilaita ja huoltajia opastetaan ja kannustetaan aktiiviseen Wilman käyttöön.

Vanhempainiltoja järjestetään kaikilla vuosiluokilla. 7.-luokkalaisten vanhempainillassa ovat mukana koulun henkilökunnan lisäksi mm. kaupungin nuorisotoimi ja seurakunta. 8.-luokkalaisten vanhempainillassa voi olla mukana ulkopuolinen luennoitsija esim. poliisi tai muu luennoitsija. Päättöluokkalaisten vanhempainillassa esittäytyvät yleensä lähialueen toisen asteen oppilaitokset.


4. Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus 

Oppilaalla on oikeus tarvittaessa saada tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta 8. ja 9. vuosiluokalla. Opinto-ohjaaja arvioi yhdessä muiden opettajien/asiantuntijoiden kanssa tehostetun ohjauksen tarpeen, jota toteutetaan eri toimijoiden kanssa monialaisena yhteistyönä. 

Oppilaalle, joka saa tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta, laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma.

5. Työelämäyhteistyö ja TET-jakson järjestelyt

Oppilaat tutustuvat työelämään 7., 8. ja 9. luokalla. 7.-luokkalaiset tutustuvat yleensä vanhempiensa työhön tai muun tutun aikuisen työhön yhtenä koulupäivänä. 8.-luokkalaisilla on neljän päivän pituinen TET-jakso keväällä. 9.-luokkalaisilla on kaksi TET-jaksoa, ensimmäinen syksyllä ja toinen keväällä, yhteensä kaksi viikkoa. Oppilaita ohjataan hankkimaan TET-paikkansa itse. Pienluokan ja JOPO-luokan oppilailla on muita enemmän työelämään tutustumista.

TET-jaksoihin liittyy kirjallisia tehtäviä, mm. työntekijän haastattelu. TET-kokemuksia käsitellään koulussa oppilaanohjauksessa ja muissa oppiaineissa. Oppilaat kirjoittavat 9. luokan TET-jaksosta äidinkielen tunnilla raportin, joka voidaan puhtaaksikirjoittaa esim. tietotekniikan tunnilla. Kiitoskirje ja raportti lähetetään palautteena työnantajalle.

TET-jaksoilla oppilaat saavat kokemuksia työelämästä aidoissa työympäristöissä. Oppilailla on myös mahdollisuus kehittää vuorovaikutustaitojaan ja luoda kontakteja paikallisiin yrittäjiin. TET on Ylivieskassa hyvin tunnettu elinkeinoelämän ja koulun yhteistyömuoto.

TET-jaksoilla oppilaat tutustuvat paikallisiin yrityksiin ja yrittäjiin. Yrittäjyyttä käsitellään oppilaanohjauksen luokkatunneilla sekä esim. kaupallisissa aineissa (koulukohtainen valinnaisaine). Yrityksiin tehdään vierailuja ja yrittäjiä kutsutaan oppitunneille.

6. Tavoitteiden toteutumisen arviointi

Oppilaanohjauksen tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida esim. tarkastelemalla alakoulusta yläkouluun siirtymistä ja edelleen jatko-opintoihin hakemista ja siirtymistä. Ohjauksella pyritään siihen, että kaikki päättöluokkalaiset hakevat yhteishaussa toiselle asteelle tai valmistavaan koulutukseen ja ovat motivoituneita aloittamaan jatko-opinnot. Opinto-ohjaaja seuraa oppilaiden jatko-opintoihin pääsyä ja antaa tarvittaessa kesällä jälkiohjausta. Lisäksi opinto-ohjaaja valvoo oppilaiden jatko-opintojen aloittamista ja niihin kiinnittymistä oppivelvollisuuden tarkistuspäivän saakka. 

Oppilaat tekevät itsearviointia lukuvuoden aikana. He arvioivat oppimistaan ja koulunkäyntiään. Itsearvioinnin avulla voidaan kehittää ja suunnata myös ohjausta. 

7. Kaisaniemen ja Taanilan koulujen oppilaanohjauksen vuosikello

Oppilaanohjauksessa toistuvat tietyt asiat säännöllisesti lukuvuoden aikana. Yläkoulun ohjauksen vuosikellon keskeiset tapahtumat kuukausittain ovat seuraavat:

Elokuu

  • lukuvuoden työn suunnittelu
  • viime lukuvuonna peruskoulun päättäneiden oppivelvollisuuden toteutumisen seuranta tarkistuspäivään asti
  • 9.-luokkalaisten opintokäyntien suunnittelu; toteutus syyslukukauden aikana

Syyskuu

  • 7.-luokkalaisten ryhmäyttäminen
  • 7.-luokkalaisten ohjauskeskustelut; jatkuu koko lukuvuoden
  • 7.-luokkalaisten vanhempainilta
  • tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen kartoitus; jatkuu lukuvuoden ajan

Lokakuu

  • 8.-luokkalaisten vanhempainilta
  • 9.-luokkalaisten TET
  • 9.-luokkalaisten ohjauskeskustelut; jatkuu lukuvuoden ajan

Marraskuu

  • oppilaiden Itsearviointi
  • 7.-luokkalaisten TET-päivä 
  • 9.-luokkalaisten vanhempainilta (tai tammikuussa)

Joulukuu

  • 7.-luokkalaisten ohjaaminen valinnaisiin opintoihin 

Tammikuu

  • 8.-luokkalaisten ohjaaminen valinnaisiin opintoihin
  • Ajokortti työelämään -koulutus

Helmikuu

  • 9.-luokkalaisten yhteishaun ohjaaminen

Maaliskuu

  • 9.-luokkalaisten yhteishaun ohjaaminen

Huhtikuu

  • 8.-luokkalaisten TET

Toukokuu

  • 6.-luokkalaisten tutustuminen yläkouluun
  • 6.-luokkalaisten vanhempainilta
  • 9.-luokkalaisten TET

Kesäkuu

  • 9.-luokkalaisten jälkiohjaus
  • 9.-luokkalaisten nivelvaiheen siirtotietojen toimittaminen jatko-opiskelupaikkoihin 
  • tulevan lukuvuoden työn suunnittelu

Koko lukuvuoden aikana päivitetään koulutus- ja työelämätietoa. Yhteistyötä tehdään jatkuvasti ohjauksen muiden toimijoiden kanssa.