KTKP020-opintojakson teemat olivat kasvatus, yhteiskunta ja muutos. Mielenkiintoisten luentojen ja tehtävien ansiosta ymmärsin, miten vahvasti koulu on yhteiskuntaan kietoutunut. Myös POMM-opintojen historian ja yhteiskuntaopin opintojaksolla pohdittiin mm. opettajan roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja yhteiskunnallisen keskustelun esille tuojana. Koulu ja opettajat ovat aina tahtomattaankin kietoutuneet yhteiskuntaan ja sen rakenteisiin.

 

Suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvällä tasolla moniin muihin maihin verrattuna. Meillä on koko ikäluokalle yhteinen peruskoulu, vähän yksityisiä kouluja, maksuton koulutus myös ylemmillä koulutusportailla ja laaja erityisopetusjärjestelmä. Allemandingerin typologian mukaan Suomen koulutusjärjestelmällä on korkea standardisaatio ja matala kerrostuneisuus. Se tarkoittaa sitä, että Suomessa on kansallisella tasolla yhdenmukainen koulutuksen laatu ja sisältö, sekä vähän/ei juurikaan rinnakkaisia koulutusmuotoja (esim. eriarvoisia, maksullisia yksityiskouluja). Ei kuitenkaan pidä tuudittautua täydellisyyden illuusioon, aina on varaa parantaa.

 

Suomessa monen peruskoulun oppilasainekseen vaikuttaa maantieteellinen oppilaaksiottoalue. Jyväskylän normaalikoulun oppilaaksiottoalue kattaa pitkälti kantakaupungin keskusta-alueen ja sen läheisyydessä olevat omakotitaloalueet. Keskeisen sijaintinsa vuoksi alue on kallista asua. Tämä rajaa monet alemmalla sosiaaliekonomisella tasolla olevat perheet ulos Jyväskylän normaalikoulun oppilaaksiottoalueelta. Tämä näkyy oppilasaineksen heterogeenisyytenä: mm. maahanmuuttajataustaisia lapsia on vähän ja monen lapsen sosioekonominen asema on korkea (ei huolta elämän perusedellytysten tyydyttymisestä). Koulupudokkaiden määrän on huomattu olevan yhteydessä perheen sosioekonomiseen asemaan ja vanhempien koulutukseen. Uskon, että tästä syystä Norssissa myös koulupudokkaiden määrä on vähäinen. Koska Norssi tekee yhteistyötä yliopiston kanssa, on sillä erilainen määrä resursseja käytettävissään verrattuna moniin muihin kouluihin. Tämä tarkoittaa mm.  oppimateriaaleja, tietotekniikkaa, henkilökuntaa (opetusharjoittelijoita paljon, eli parempi mahdollisuus oppilaiden yksilölliseen ohjaukseen), välituntivälineitä yms. Vaikka kaikkien Suomen peruskoulujen pitäisi olla toistensa kanssa tasa-arvoisessa asemassa, ei tämä vastaa aina todellisuutta.