1.1. Kun sähköisesti varattu lasisauva tuodaan neutraalin vaahtomuovisilpun lähelle, vaahtomuovisilpussa olevat sähköiset dipolit pyrkivät kääntymään ja kappale polarisoituu. Sähköisesti varatun lasisauvan lähelle jää vastakkaismerkkinen osittaisvaraus, ja sauva ja vaahtomuovisilppu vetävät toisiaan puoleensa.

1.2. Kenttäviivat osoittavat keskellä olevaan tuntemattomaan hiukkaseen, joten sen täytyy olla negatiivinen. Negatiiviset varaukset hylkivät toisiaan, joten hiukkaseen kohdistuu voima oikealle alaviistoon.

1.3. Kenttäviivat alkavat aina positiivisista varauksista ja päättyvät negatiivisiin. Näin ollen vasemmanpuoleinen [[$Q_1$]] on positiivinen ja oikeanpuoleinen [[$Q_2$]] negatiivinen.

1.4. Kenttään tuotu positiivinen hiukkanen pyrkii liikkumaan kohti keskellä olevaa negatiivista hiukkasta. Mitä pidempi matka sillä on kulkea, sitä enemmän sen liike ehtii kiihtyä. Siten kauempana sillä on enemmän sähköistä potentiaalienergiaa.

1.5. Homogeenisessa sähkökentässä sähkökentän voimakkuus on vakio. Hiukkaseen vaikuttava voima on [[$F=QE$]], joten myös se on vakio. Vakiovoima saa aikaan vakiokiihtyvyyden.

1.6. Hiukkasen sähköinen potentiaalienergia homogeenisessa sähkökentässä on [[$E_\text{sp}=qU$]], missä [[$U$]] on jännite hiukkasen sijaintipaikan ja valitun nollatason välillä. Jos levyjen välistä jännitettä kasvatetaan, tämä jännite kasvaa samassa suhteessa ja hiukkasen sähköinen potentiaalienergia kasvaa. Tällöin enemmän sähköistä potentiaalienergiaa muuntuu liike-energiaksi, ja näin ollen loppunopeus on suurempi.

Takaisin