Itämainen tanssi on kokonaisvaltainen treeni, joka hoitaa kehoa monipuolisesti. Tutkitusti se parantaa rintarangan ja yläraajojen liikkuvuutta sekä auttaa erityisesti niska- ja hartiajännityksiin sekä selkävaivoihin. Tanssin terveysvaikutuksia on tutkittu muun muassa selkäpotilaiden fysioterapiassa (Leinonen, Lindgren & Riento 1994) sekä raskauden aikana ja synnytyksestä toipumisessa hoito- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen ja -opistojen opinnäytetöissä (Osara 1999; Takala & Virtanen 2001). Koordinaatiokyky ja tasapaino kehittyvät liikesarjojen myötä, kun joudut tekemään montaa asiaa samaa aikaa asennoissa, joita et normaaliarjessa kohtaa. Tanssi harjoittaa monipuolisesti myös reisi-, pakara- ja vatsalihaksia sekä helpottaa kehon jännitystiloja.

Tanssiin liittyy koko kehon liikettä päästä varpaisiin. Siihen kuuluvat olennaisesti erilaiset vartalon sekä terävät että pehmeät liikkeet. Tanssi koostuu pääsääntöisesti syviä lantion seudun lihaksia aktivoivista liikkeistä ja liikesarjoista. Lantion pudotus, lantion iskut, lantion kierrot ja värinät ovat ihanteellisia selkää vahvistavia ja kipuja lievittäviä liikkeitä säännöllisesti toistettuna. Syvien selkälihasten vahvistaminen on tunnetusti paras keino selkäongelmista kärsiville. Alaselän kipu on yleistä, ja neljä viidestä aikuisesta kärsii selkäkivusta jossakin elämänvaiheessa. Kivun lievittymisen lisäksi syvien selkälihasten kuntouttaminen parantaa ryhtiä ja vartalon asentoa. Näitä lihaksia voi parantaa itämaisen tanssin lisäksi oikeilla jumppaliikeillä tai vaikkapa Pilates-harjoittelussa. Itämaisessa tanssissa nämä lihakset kuntoutuvat kuin itsestään, tanssin pyörteissä. Koska itämaisen tanssin liikkeet aktivoivat ja vahvistavat selkärangan laajentaa lähellä olevia syviä selkälihaksia, jotka huolehtivat välilevyjen aineenvaihdunnasta, on tämä liikuntamuoto erityisen suosittu selkäsairaiden tai selkäleikattujen kuntoutusmuotona (Leinonen, Lindgren & Riento 1994).

Itämaisen tanssin on koettu myös helpottavan astmaa, sillä se hengityskanavaa. Tanssi vahvistaa luita ja ehkäisee siten osteoporoosia. Lisäksi itämainen tanssi parantaa aineenvaihduntaa, rentouttaa ja venyttää kipeytyneet lihakset, ylläpitää ja parantaa koko elimistön hyvinvointia, avaa jumiutuneet liikeradat, lisää notkeutta, auttaa hahmottamaan omaa kehoa sekä virkistää mieltä. Tanssissa on lumoa ja kuten muukin liikunta, tanssi tuo mukanaan mielihyvää ja helpottaa stressiä. Yleisesti voidaankin puhua tanssillisesta kuntoutusliikunnasta. Fysioterapeutti Anna-Riitta Koivisto (ent. Nora) on kehittänyt vatsatanssista 1990-luvulla monipuolisesti kehoa ja mieltä kuntouttavan lajin, fysionapiksen. Koivisto teki tanssilajia tunnetuksi Ylen kanavillakin esitetyssä Napatanssi-opetusohjelmassa, jossa juuri tanssin terveysvaikutukset nousivat keskiöön. Internet-sivuillaan Koivisto listaa napatanssin terveydellisiä vaikutuksia päästä varpaisiin ja mainitsee myös lantionpohjalihasten eli ”rakastelulihasten” vahvistuvan tanssin myötä. (Katso myös Raivio 2006 itämaisen tanssin terveydellisistä vaikutuksista.) 

 

Terveysvaikutuksia koottuna:

• Parantaa rintarangan ja yläraajojen liikkuvuutta
  
• Edistää selkärangan ja nivelten liikkuvuutta 
• Auttaa erityisesti niska- ja hartiajännityksiin sekä selkävaivoihin
• Parantaa ryhtiä ja tasapainoa
• Edesauttaa kehonhallintaa vahvistamalla reisi-, pakara- ja vatsalihaksia
• Kehittää koordinaatiota
• Lievittää hiirikättä
• Helpottaa astmaa laajentamalla hengityskanavaa
• Vilkastuttaa lymfanestekiertoa ja parantaa aineenvaihduntaa

• Edesauttaa suolen toimintaa

• Ylläpitää ja parantaa koko elimistön hyvinvointia

• Ehkäisee osteoporoosia

• Rentouttaa ja venyttää kipeytyneet lihakset

• Parantaa virtsanpidätyskykyä vahvistamalla lantionpohjan lihaksia

• Edistää naisen seksuaaliterveyttä

• Helpottaa raskauden aikana ja synnytyksestä toipumisessa

• Laukaisee lihasjännityksiä lempeällä ja dynaamisella tavalla

• Avaa jumiutuneet liikeradat ja lisää notkeutta

• Auttaa hahmottamaan omaa kehoa

• Poistaa stressiä
• Virkistää mieltä
  
  
  

Lähteet:

Laukkanen, Anu 2012. Liikuttavat erot. Etnografisia kohtaamisia itämaisessa tanssissa. Turku: Turun yliopiston julkaisuja, 355.

Leinonen, Kaisa, Lindgren, Hannele & Riento, Kaija 1994. Itämaisen tanssin käyttömahdollisuudet selkäpotilaan fysioterapiassa. Turku: Turun terveydenhuolto-oppilaitos

Koivisto, Anna-Riitta (nd): Napatanssi. https://www.rtva.kavi.fi/person/details/person/37024

Osara, Reetta 1999. Liikunta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen: naisten kokemuksia itämaisesta tanssista. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Takala, Satu ja Virtanen, Kati 2001. Itämaisen tanssin kehittämisprojekti pyörätuolia
käyttäville ihmisille. Turku: Turun ammattikorkeakoulu

Raivio, Pirkko 2006. Itämaista tanssia harrastamalla kohti parempaa lantiopohjan lihasten hallintaa ja aktivoitumista. https://www.tanssitalojuulia.fi/9