Vuorovaikutusosaaminen ja moninaisuuteen liittyvä osaaminen
OKLV221
Olen mielestäni jo aiemmin kirjoittanut omassa PROpessani kuuntelemisen tärkeydestä. Kun on itse joskus hiljaa ja kuuntelee, niin saattaa oppiakin jotain. Tätä pyrin omassa toiminnassani mahdollisimman hyvin noudattamaan, mutta sorrun aina ajoittain vastaamaan toiselle liian aikaisin. Asiantuntijuusseminaarin aikana yksi vertaisista nosti esiin erittäin hyvän huomion siitä, että aina kannattaa kuunnella loppuun asti. Jos menee sanomaan toisen juttujen väliin liian aikaisin saattaa tulla katkaisseeksi jonkin ajatuksen, mikä toiselta olisi ollut tuloillaan. Toisaalta myös, jos alkaa miettimään omia vasta-argumenttejaan vai muuten vain dialogin seuraavaa palasta, ei oikeasti kuuntele vaan käyttää kognitiivista kapasiteettiaan johonkin aivan muuhun. Kuuntelun taito ei ole niin helppoa, kuin ensikuulemalla voisikaan olettaa. Tässä kaikessa on kyse läsnäolosta, kun kuunnellaan, niin ollaan läsnä ja ne opettajan niin kutsutut “tuntosarvet” herkkänä.
Olen mielestäni jo aiemmin kirjoittanut omassa PROpessani kuuntelemisen tärkeydestä. Kun on itse joskus hiljaa ja kuuntelee, niin saattaa oppiakin jotain. Tätä pyrin omassa toiminnassani mahdollisimman hyvin noudattamaan, mutta sorrun aina ajoittain vastaamaan toiselle liian aikaisin. Asiantuntijuusseminaarin aikana yksi vertaisista nosti esiin erittäin hyvän huomion siitä, että aina kannattaa kuunnella loppuun asti. Jos menee sanomaan toisen juttujen väliin liian aikaisin saattaa tulla katkaisseeksi jonkin ajatuksen, mikä toiselta olisi ollut tuloillaan. Toisaalta myös, jos alkaa miettimään omia vasta-argumenttejaan vai muuten vain dialogin seuraavaa palasta, ei oikeasti kuuntele vaan käyttää kognitiivista kapasiteettiaan johonkin aivan muuhun. Kuuntelun taito ei ole niin helppoa, kuin ensikuulemalla voisikaan olettaa. Tässä kaikessa on kyse läsnäolosta, kun kuunnellaan, niin ollaan läsnä ja ne opettajan niin kutsutut “tuntosarvet” herkkänä.