Luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on paljon samaa, kuten usko Pyhään Kolminaisuuteen, Raamattu, monet kirkkovuoden juhlat ja kirkolliset toimitukset.

Erojakin on. Luterilaisuudessa pääpaino on Raamatussa. Ortodoksinen kirkko pitää Raamatun ulkopuolista traditiota myös tärkeänä.
Esimerkiksi Neistyt Marian syntymästä kertovat tekstit eivät ole Raamatussa, joten luterialinen kirkko ei juhli kirkkovuodessaan Marian syntymää, kuten ortodoksit. Yhteisiä kirkkovuoden juhlia ovat mm. Pääsiäinen, joulu, helatorstai, helluntai ja palmusunnuntai.

Katolisen kirkon 1500-luvun käytänteet johtivat myös siihen, että Luther ei pitänyt pyhien ihmisten kunnioittamista tai luostarilaitosta tavoiteltavina asioina. Niinpä niitä ei ole luterilaisessa kirkossa.

Luterilaisen kirkon sakramentteja ovat kaste ja ehtoollinen. Ortodoksisessa kirkossa on lisäksi 5 muuta sakaramenttia. Luterilaisessa kirkossa myös nainen voi toimia pappina.

Luterilaista kirkkoa on kutsuttu Sanan kirkoksi. Tämä johtuu siitä, että Raamatun ja saarnan merkitys on jumalanpalveluksissa suuri. Lisäksi kirkot ovat paikoin hyvin yksinkertisesti koristeltuja. Ihmisten huomion tulikin kohdistua sanan kuulemiseen.

Kirkkomusiikissa löytyy myös eroja. Ortodoksisessa kirkossa ei käytetä soittimia, mutta luterilaisessa palveluksessa voi olla urkujen lisäksi muitakin instrumentteja. Ortodoksisessa kirkossa kuoro laulaa pääasiassa palvelusten veisut (tämä johtuu mm. siitä, että ortodoksinen kirkkomusiikki on paikoin melko vaativaa, tekstit ja sävelmistö vaihtuvat jopa päivittäin), kun taas luterilaisessa kirkossa seurakunta laulaa usein yhdessä virsikirjan tuttuja virsiä.