GDPR - Opetuksessa
GDPR – mistä on kyse?
GDPR (General Data Protection Regulation) tulee EU:n jäsenvaltioiden – eli myös Suomen – sovellettavaksi toukokuussa 2018. Asetuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa EU:n tietosuojakäytäntöjä ja parantaa EU:n kansalaisten yksityisyydensuojaa.
Asetus koskee kaikkia niitä Suomessa toimivia organisaatioita, jotka keräävät, säilyttävät ja käsittelevät henkilötietoja, olipa kyseessä sitten iso pörssiyritys, säätiö, yhdistys tai julkishallinnon organisaatio. Koska lähes kaikissa organisaatioissa ylläpidetään jonkinlaista henkilörekisteriä (mm. asiakas- tai jäsenrekisteriä), on asetuksen soveltamisala varsin laaja.
GDPR:ään on syytä suhtautua vakavasti, sillä siihen liittyvien rikkomusten hallinnollinen sakko on maksimissaan 20 miljoonaa euroa tai 4 % yhtiön edellisen vuoden kokonaisliikevaihdosta, riippuen siitä kumpi näistä on suurempi.
Pysähdy ainakin näihin, Opettaja-lehti 4.5.2018
-
Suosi opetuksessa sovelluksia, joissa henkilötietoja kerääntyy mahdollisimman vähän. Asetuksessa henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkea tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja, kuten nimeä, henkilötunnusta ja kuvaa.
-
Jos tietosuoja herättää kysymyksiä, vaadi opetuksen järjestäjältä tai sen asettamalta tietosuojavastaavalta ohjeita. Niiden antaminen on rekisterinpitäjän velvollisuus.
-
Tutustu ohjeisiin. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee oman tietosuojaoppaansa toukokuussa 2018.
-
Mieti, onko henkilötietojen kerääminen kulloisessakin tapauksessa opetuksen kannalta välttämätöntä.
-
Huolehdi entistä tarkemmin siitä, ettei henkilötietoja sisältäviä tietokoneita tai muistikortteja pääse hukkumaan.
-
Lue rekistereistä vain sellaisia tietoja, joita tarvitset työssäsi. Jos jokin rekisteri herättää kysymyksiä tietosuojan kannalta, ota asia puheeksi tietosuojavastaan kanssa.
-
Muista, että tietosuoja-asetus on kansalaisten oikeuksien kannalta tärkeä asia, ja että yksityisyys on perusoikeus.
Lähteet: tietosuoja.fi ja Harto Pönkä
JUHTA-tietosuojahankkeen kannanotto oppilaiden kuvan julkaisu lupaan 4.12.2018
Vastaus riippuu valokuvan käyttötarkoituksesta. Oppilasrekisteriin kuvan tallentaminen ja sen käyttäminen voi liittyä mm. siihen, että sijaiset ja uudet
opettajat saavat tunnistettua oppilaansa. Oppilaan tunnistaminen valokuvan avulla voi olla tarpeen oppilaan suorituksen arvioinnissa ja joskus oppivelvollisuuden
suorittamisen arvioinnissa tai erilaisten kurinpito- ja kiusaamistilanteiden selvittelyssä koulussa. Tällöin kuvaaminen ja kuvan käyttö perustuu lakisääteiseen opetuksen järjestämiseen ja turvallisesta oppimisympäristöstä huolehtimiseen (eli käsittely on perusteltua lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi, ei siksi, että hekilö on antanut suostumuksensa tietojensa (valokuivansa) käsittelyyn)
Kuvan julkaiseminen esimerkiksi koulun kotisivuille enemmän hupitarkoituksessa ja esimerkiksi nettisivujen elävöittämismielessä ei oman käsitykseni mukaan ole välttämätöntä tai edes erityisen tarpeen opetuksen järjestämiseksi. Tällöin käsittelyperuste voisi olla oppilaan (tai tämän huoltajan) suostumus. Suostumuksen tulee olla aito, ottaen huomioon että lähtökohtaisesti rekisteröidyn ja rekisterinpitäjän (oppilaan ja koulun henkilökunnan) välillä vallitsee epätasapaino, eikä sen antamatta jättämisestä saa aiheutua oppilaalle haittaa. Alaikäisille asiat tulee selittää siten että he kykenevät muodostamaan oman käsityksensä asiasta.
GDPR-sosiaalisessa mediassa
Harto Pönkä, Innowise, sosiaalisen median ja koulutusteknologian asiantuntija.
