Konjunktiot
Konjunktiot yhdistävät lauseita
Konjunktioista:
Konjunktiot tekevät tekstistä sidosteisen. Sidosteisuus tarkoittaa, että teksti on kokonaisuus, jossa kaikki lauseet liittyvät toisiinsta. Konjunktiot tuovat esiin sen, mikä on lauseiden välinen suhde.
Konjunktiot voidaan jakaa rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Rinnastuskonjunktiot yhdistävät kahta tai useampaa päälausetta. Alistuskonjunktiot yhdistävät kahta tai useampaa eriarvoista lausetta eli pää- ja sivulauseita. Se, onko konjunktio rinnasteinen vai alisteinen, vaikuttaa esimerkiksi pilkkujen käyttöön, kuten opimme viime kerralla.
Tavallisimmat rinnastuskonjunktiot
ja
voi rinnastaa lauseita tai sanoja.
Esimerkiksi:
Teimme viime viikolla luetun ymmärtämisen ja kuuntelimme puhekielen kuuntelun. Söin aamulla puuroa ja join kahvia. Söin leipää ja jogurttia.
eli
selittää, mitä sana tarkoittaa, tai se voi rinnastaa synonyymit eli samaa tarkoittavat sanat.
Esimerkiksi:
Minulla on tosi kiire, eli tässä kestää vielä ennen kuin pääsen lähtemään. Objekti eli tekemisen kohde on usein partitiivissa. Hän on meksikolainen, eli hän puhuu espanjaa.
tai
on joku vaihtoehdoista.
Esimerkiksi:
Haluaisin työskennellä lentoemäntänä tai matkaoppaana. Haluatko kahvia tai teetä? Käykö sinulle lauantaina tai sunnuntaina?
mutta
Täsmentää päälausetta, usein asialla, joka on hieman vastakohtainen päälauseelle.
Esimerkiksi:
Minulle ei sovi tänään, mutta käykö sinulle perjantaina? Voin tulla perjantaina, mutta en tänään. Olisin tullut, mutta olin sairas. Luin paljon, mutta koe meni silti huonosti.
vaan
tulee negatiiviseen lauseeseen. Merkitys on lähellä samaa kuin mutta-sanan merkitys eli tarkentaa päälausetta vastakkaisella asialla.
Esimerkiksi:
En tarkoittanut tätä kahvilaa vaan sitä, joka on Itäkeskuksessa.
Emme tapaa torstaina vaan perjantaina.
Hän ei ole espanjalainen vaan portugalilainen.
Tavallisimmat alistuskonjunktiot:
että
tulee usein lauseeseen, joka kertoo, mitä joku sanoi, kertoi, teki.
Esimerkiksi:
Sanoin hänelle, että hän voi tulla neljältä. Hän kertoi, että he ostivat uuden asunnon. Ostin sanakirjan, että voin itse tarkistaa sanoja tunnilla.
koska
En voi tulla, koska en saa lapsenvahtia.
Esimerkiksi:
Myöhästyin kurssilta, koska bussi oli vartin myöhässä. Olen väsynyt, koska nukuin huonosti.
kun
ilmaisee aikaa.
Esimerkiksi:
Lähdetään heti, kun olet valmis! Menen käymään kaupassa, kun olen syönyt. Kerron sinulle kaiken, kun tapaamme!
jos
ilmaisee ehtoa.
Esimerkiksi:
Olen tosi iloinen, jos saan sen työpaikan!
Tulen, jos saan vapaapäivän silloin.
Menemme perjantaina tivoliin, jos on hyvä ilma.
vaikka
ilmaisee rajoitusta tai vastakohtaa.
Esimerkiksi:
Kävin pitkällä kävelyllä, vaikka satoi vettä.
Hän pyöräilee töihin, vaikka hänellä on 15 kilometrin työmatka.
Olin siellä onneksi ajoissa, vaikka minun täytyi etsiä kauan parkkipaikkaa.
kuin-sanaa
käytetään vertailussa komparatiivin kanssa.
Esimerkiksi:
Minusta tuo punainen takki on parempi kuin tuo musta.Minusta tämä tehtävä on helpompi kuin se ensimmäinen. Oulu on pienempi kuin Helsinki.
Lue lisää:
https://prezi.com/mdxxpq3pf_i1/konjunktiot/?present=1
Muista pilkun käyttö!
– Virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkulla.
– Pilkulla ei kuitenkaan eroteta kahta päälausetta, jos niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen lauseenjäsen.
– Pilkkua voi käyttää tai olla käyttämättä, kun päälauseita yhdistää rinnastuskonjunktio ja niiden predikaatit ovat 1. tai 2. persoonassa tai passiivimuodossa.
– Pilkulla ei myöskään eroteta kahta sivulausetta, jos niitä yhdistää rinnastuskonjunktio.
– Irralliset selitykset ja täsmennykset erotetaan pilkulla.
– Laske ensin persoonamuotoiset verbit ja päättele niistä lauseiden määrä.
– Tutki sitten, onko lauseissa rinnastuskonjunktioita, alistuskonjunktioita, relatiivipronomineja tai kysymyssanoja.
Tehtävä 1. Että, jotta, joten vai jolloin?
Tehtävä 2: Tehtävä: VAAN vai VAIN
Tehtävä 3: Kun, kuin, jos vai kuten?
Tehtävä 4: Tuleeko "tai" vai "vai"?
Tehtävä 5: Valitse tekstiin sopiva konjunktio
Mursu
Tehtävän 5 oikeita vastauksia
Tehtävän 5 erilaisia vastauksia
ValikkoTehtävän 5 joihinkin kohti sopi useampikin konjunktio. Katso kaikki vaihtoehdot alta:
MURSU (Odobenus rosmarus)
Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji. Mursu kuuluu mursujen heimoon (Odobenidae) ja on sen ainoa jäljellä oleva laji.
Mursut jaetaan jaetaan kolmeen alalajiin. Tyynenmerenmursuja elää Tyynellämerellä ja atlantinmursuja Atlantilla. Erittäin uhanalainen laptevinmursu elää Laptevinmerellä. Tosin nykyisin epäillään, että laptevinmursu ei ole oma lajinsa, vaan tyynenmerenmursujen läntisin populaatio.
Mursu-uroksset painavat noin 1 500 kiloa ja voivat kasvaa 4,5 metriä pitkiksi. Atlantinmursu on hieman tyynenmerenmursua pienempi. Sekä uroksilla että naarailla on yläleuassa jopa lähes puolen metrin mittaiset, syöksyhampaiksi kehittyneet kulmahampaat. Syöksyhampaitaan mursut käyttävät ravinnon kaivamiseen matalissa vesissä ja/sekä nahisteluun kiima-aikana. Mursut käyttävät syöksyhampaitaan myös muun muassa jäälle kiipeämiseen ja hengitysavantojen tekemiseen.
Mursuja tavataan Pohjoisella jäämerellä vain ja/sekä Atlantin ja/sekä (käytä niin, että et toista edellisen vastauksen konjunktioita)Tyynenmeren pohjoisosissa. Levinneisyysalue ei ole yhtenäinen, vaan on jakautunut useiksi eri populaatioiksi. Muinoin mursun levinneisyys on ollut paljon laajempi kuin nykyisin: esimerkiksi Ruotsissa on maaperästä löydetty jääkauden aikaisia mursun jäännöksiä.
Maailmanlaajuisesti mursu on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi. Erityisesti 1800-luvulla kuin ja 1900-luvun alkupuolella mursukannat romahtivat, koska/sillä niitä metsästettiin runsaasti arvokkaan mursunluun vuoksi. Populaatio laski 1950-luvun alkuun saakka, jolloin/kunnes metsästystä rajoitettiin. 1950-luvun lopulta kanta on ollut nousussa, vaikka /mutta nykyisestä määrästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. 2010-luvulla mursuja arvioitiin olevan Atlantissa noin
25 000 ja Tyynessämeressä noin 200 000, mutta/vaikka mursujen salametsästystä on havaittu uudestaan.
Mursujen ruokavalio on proteiinipitoinen: ne syövät pääasiassa simpukoita, ja/mutta pienemmissä määrin myös muita nilviäisiä ja kaloja. Mursun ainoa luontainen vihollinen on jääkarhu, mutta/vaikka sekään ei mielellään kohtaa itseään huomattavasti suurempaa tervettä täysikasvuista mursua.
Mursut oleilevat yleensä laumoina rantojen lähellä kelluvilla ahtojäillä, koska/sillä ne nauttivat seurasta ja ahtojäiden tarjoamasta helposta saaliista. Ne viihtyvät maalla, vaikka/mutta ne voivat sukeltaa noin 100 metrin syvyyteen ja pysyä veden alla jopa puoli tuntia.