Konjunktiot

Konjunktiot yhdistävät lauseita

Konjunktioista:


Konjunktiot tekevät tekstistä sidosteisen. Sidosteisuus tarkoittaa, että teksti on kokonaisuus, jossa kaikki lauseet liittyvät toisiinsta. Konjunktiot tuovat esiin sen, mikä on lauseiden välinen suhde.

Konjunktiot voidaan jakaa rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Rinnastuskonjunktiot yhdistävät kahta tai useampaa päälausetta. Alistuskonjunktiot yhdistävät kahta tai useampaa eriarvoista lausetta eli pää- ja sivulauseita. Se, onko konjunktio rinnasteinen vai alisteinen, vaikuttaa esimerkiksi pilkkujen käyttöön, kuten opimme viime kerralla.


Tavallisimmat rinnastuskonjunktiot

ja
voi rinnastaa lauseita tai sanoja.
Esimerkiksi:
Teimme viime viikolla luetun ymmärtämisen ja kuuntelimme puhekielen kuuntelun. Söin aamulla puuroa ja join kahvia. Söin leipää ja jogurttia.

eli
selittää, mitä sana tarkoittaa, tai se voi rinnastaa synonyymit eli samaa tarkoittavat sanat.
Esimerkiksi:
Minulla on tosi kiire, eli tässä kestää vielä ennen kuin pääsen lähtemään. Objekti eli tekemisen kohde on usein partitiivissa. Hän on meksikolainen, eli hän puhuu espanjaa.

tai
on joku vaihtoehdoista.
Esimerkiksi:
Haluaisin työskennellä lentoemäntänä tai matkaoppaana. Haluatko kahvia tai teetä? Käykö sinulle lauantaina tai sunnuntaina?

mutta
Täsmentää päälausetta, usein asialla, joka on hieman vastakohtainen päälauseelle.
Esimerkiksi:
Minulle ei sovi tänään, mutta käykö sinulle perjantaina? Voin tulla perjantaina, mutta en tänään. Olisin tullut, mutta olin sairas. Luin paljon, mutta koe meni silti huonosti.

vaan
tulee negatiiviseen lauseeseen. Merkitys on lähellä samaa kuin mutta-sanan merkitys eli tarkentaa päälausetta vastakkaisella asialla.
Esimerkiksi: 
En tarkoittanut tätä kahvilaa vaan sitä, joka on Itäkeskuksessa.
Emme tapaa torstaina vaan perjantaina.
Hän ei ole espanjalainen vaan portugalilainen.



Tavallisimmat alistuskonjunktiot:

että
tulee usein lauseeseen, joka kertoo, mitä joku sanoi, kertoi, teki.
Esimerkiksi: 
Sanoin hänelle, että hän voi tulla neljältä. Hän kertoi, että he ostivat uuden asunnon. Ostin sanakirjan, että voin itse tarkistaa sanoja tunnilla.

koska
En voi tulla, koska en saa lapsenvahtia.
Esimerkiksi: 
Myöhästyin kurssilta, koska bussi oli vartin myöhässä. Olen väsynyt, koska nukuin huonosti.

kun
ilmaisee aikaa.
Esimerkiksi: 
Lähdetään heti, kun olet valmis! Menen käymään kaupassa, kun olen syönyt. Kerron sinulle kaiken, kun tapaamme!

jos
ilmaisee ehtoa.
Esimerkiksi: 
Olen tosi iloinen, jos saan sen työpaikan!
Tulen, jos saan vapaapäivän silloin.
Menemme perjantaina tivoliin, jos on hyvä ilma.

vaikka
ilmaisee rajoitusta tai vastakohtaa.
Esimerkiksi: 
Kävin pitkällä kävelyllä, vaikka satoi vettä.
Hän pyöräilee töihin, vaikka hänellä on 15 kilometrin työmatka.
Olin siellä onneksi ajoissa, vaikka minun täytyi etsiä kauan parkkipaikkaa.

kuin-sanaa
käytetään vertailussa komparatiivin kanssa.
Esimerkiksi: 
Minusta tuo punainen takki on parempi kuin tuo musta.Minusta tämä tehtävä on helpompi kuin se ensimmäinen. Oulu on pienempi kuin Helsinki.




Lue lisää:
https://prezi.com/mdxxpq3pf_i1/konjunktiot/?present=1


Muista pilkun käyttö!

Laseiden erottaminen pilkulla

– Virkkeen eri lauseet erotetaan toisistaan pilkulla.
– Pilkulla ei kuitenkaan eroteta kahta päälausetta, jos niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen lauseenjäsen.
– Pilkkua voi käyttää tai olla käyttämättä, kun päälauseita yhdistää rinnastuskonjunktio ja niiden predikaatit ovat 1. tai 2. persoonassa tai passiivimuodossa.
– Pilkulla ei myöskään eroteta kahta sivulausetta, jos niitä yhdistää rinnastuskonjunktio.
– Irralliset selitykset ja täsmennykset erotetaan pilkulla.  
 
Vinkki:
– Laske ensin persoonamuotoiset verbit ja päättele niistä lauseiden määrä.
– Tutki sitten, onko lauseissa rinnastuskonjunktioita, alistuskonjunktioita, relatiivipronomineja tai kysymyssanoja.  
 
Lue lisää pilkuista Kielitoimiston ohjepankista

Tehtävä 1. Että, jotta, joten vai jolloin?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Että-konjunktio voi aloittaa tarkoitusta ja seurausta ilmaisevan sivulauseen. Lisäksi se voi aloittaa syytä ilmaisevan sivulauseen ja monenlaisia muita sivulauseita
Hän ei saapunut kokoukseen siksi, että lento oli myöhässä.
On hauskaa, että pääsit tulemaan. Minun täytyy lukea paljon, että opin tämän.


Jotta-konjunktiolla on osin sama merkitys kuin että-konjunktiolla, mutta sen käyttöala on pienempi: jotta voi aloittaa vain tarkoitusta ja seurausta ilmaisevan sivulauseen.
Usein että ja jotta ovat vaihtoehtoiset. Puhekielessä että on melkein kokonaan korvannut jotta-konjunktion.
Hän käy kurssilla, jotta oppisi suomea. (että)
Minun täytyy lukea paljon, jotta opin tämän. (että)
Sytytä valot, jottet kompastu! (ettet)

jotta + ei = jottei → jotten, jottet, jottemme…, että + ei = ettei → etten, ettet, ettemme…
Joten kertoo syyn, eli minkä johdosta, takia tai vuoksi jotain tapahtuu. Joten ei voi aloittaa virkettä
Minulla on kiire, joten minun täytyy juosta.
Nukuin pommiin, joten myöhästyin töistä.


Jolloin-adverbi viittaa aikaan: se kertoo hetken, jona aikana, jonka tapahtuessa tai jossa tapauksessa jotain tapahtui.
Usein lääkitys ei tehoa, jolloin annetaan fysioterapiaa.
Se oli ilta, jolloin tapasimme ensi kerran.


Että, jotta, joten vai jolloin?

Sinun täytyy antaa työnantajalle ansioluettelo, hän näkee koulutuksesi ja työkokemuksesi.
Minun täytyy nyt juosta, ehdin ajoissa.
Sinun pitäisi lähteä, (Huom! NEGATIIVINEN) myöhästy.
Ulkona sataa, muista ottaa sateenvarjo mukaan.
Kesällä, luonto on kauneimmillaan, on ihanaa kulkea metsässä.
Ostin uudet silmälasit, näkisin paremmin.
Nukuin hyvin, jaksoin opiskella.
Nukun, jaksaisin opiskella.
Opiskelen huolellisesti, osaisin vastata tentissä kaikkiin kysymyksiin.
Opiskelin huolellisesti, osasin vastata tentissä kaikkiin kysymyksiin.
Mikä oli se hetki, tiesit haluavasi opiskella lääkäriksi?

Näet oikeat vastaukset, kun olet tallentanut omat vastauksesi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä 2: Tehtävä: VAAN vai VAIN

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vaan-konjunktio ilmaisee vastakohtaa ja rajoitusta. Se yhdistää kahta lausetta tai lauseen osaa, joista ensimmäinen ilmaisee, miten asia ei ole, ja jälkimmäinen, miten asia on. Hän ei juo kahvia vaan teetä.

Vain-sana on adverbi, jota voidaan käyttää esimerkiksi ilmaisemaan rajoitusta, toteamusta tai arvioita sekä esimerkiksi merkityksessä ’ainoastaan’ tai ’tahansa’. Pakkanen vain kiristyi. Tuon nyt osaa tehdä kuka vain!

Vertaa:
En pysty tekemään tehtävää vain kahdessa minuutissa.
En pysty tekemään tehtävää kahdessa minuutissa vaan tarvitsen kaksi tuntia.
Puhekielessä molemmistä käytetään yleensä muotoa vaan.


Käytä oikea sanaa. Tuleeko VAAN vai VAIN?

1. En halua arvata tahdon tietää, miten se ratkaistaan.
2. Tehtävään saa käyttää kaksi minuuttia.
3. Tähän ongelmaan on yksi oikea ratkaisu.
4. Tiedän, että ratkaisu ei ole vaikea ihan helppo.
5. Silti en ole onnistunut keksimään sitä.
6. Keskittymiskyvyn puute on yksi vaikeuksieni syy.

Näet oikeat vastaukset, kun olet tallentanut omat vastauksesi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä 3: Kun, kuin, jos vai kuten?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kuin-konjunktiota käytetään vertailussa.
Turku on kauniimpi kesällä kuin talvella. Hän osaa kirjoittaa yhtä hyvin kuin minä.
Kun voi ilmaista aikaa tai syytä.
Muutin Turkuun, kun opinnot alkoivat. Tulen, kun ehdin.
Puhekielessä molemmista käytetään yleensä kun-muotoa.
Silloin kun vai silloin kuin? Kielitoimiston ohjepankista voi katsoa lisää esimerkkejä kun– ja kuin-konjunktioiden käytöstä.

Jos-konjunktio kertoo, että tapahtumalla on jokin ehto.
Tulen, jos ehdin.

Kuten-konjunktiolla on kaksi merkitystä: ’niin kuin’ ja ’esimerkiksi’.
Täällä on mukavaa kuten aina. Myytävänä oli elintarvikkeita, kuten leipää ja kahvia.


Kun, kuin, jos vai kuten?

Minä ostan uuden auton, voitan lotosta 100 000 euroa.
hän oli nuori, hän harrasti talvella hiihtoa ja kesällä uintia.
Minä olen mieluummin osa-aikatöissä kokonaan työtön.
Menen uimaan, kesä tulee.
Lähden kaljalle, tentti menee hyvin.
Ulkona sataa vettä, säätiedotus eilen kertoikin.
Sain lahjaksi pyörän, täytin kymmenen.

Näet oikeat vastaukset, kun olet tallentanut omat vastauksesi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä 4: Tuleeko "tai" vai "vai"?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tuleeko TAI vai VAI?
Molempia sanoja käytetään, kun ilmaistaan vaihtoehtoja.
Sana vai esiintyy kysymyksissä. Kun kysytään käyttäen vai-sanaa, odotetaan selkeää joko–tai-vastausta siihen, kumpi vaihtoehdoista valitaan.
Esimerkiksi: Pääsetkö tulemaan maanantaina vai tiistaina? (Kumpana päivänä pääset tulemaan?)

Tai-sana on tavallisin väitelauseissa, mutta sitä käytetään myös kysymyksissä. Se ilmaisee vaihtoehtoista mahdollisuutta: ’jompikumpi’ tai ’yhdentekevää kumpi tai mikä’.
Esimerkiksi: Syön iltapäivän välipalana aina rahkaa tai jogurttia. (Jompaakumpaa, ei merkitystä kumpaa).

Kun kysytään käyttäen tai-sanaa, odotetaan vastausta lähinnä siihen, toteutuuko verbin ilmaisema toiminta.

Maailmanympärysmatka täytyy tehdä nyt ei koskaan!
En osaa päättää, alanko heti kirjoittaa teenkö ensin muistiinpanoja.
Opiskelen tenttiin tänään huomenna.
Aiotko opiskella tänään huomenna?
Opiskelen joko tänään huomenna.
Ulkona oli viileä paremminkin kylmä.

Näet oikeat vastaukset, kun olet tallentanut omat vastauksesi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä 5: Valitse tekstiin sopiva konjunktio

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kirjoita aukkoon sopiva konjunktio. Tässä tehtävässä voit valita kaikista konjunktioista.


MURSU (Odobenus rosmarus)

Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji. Mursu kuuluu mursujen heimoon (Odobenidae) on sen ainoa jäljellä oleva laji.

Mursut jaetaan jaetaan kolmeen alalajiin. Tyynenmerenmursuja elää Tyynellämerellä ja atlantinmursuja Atlantilla. Erittäin uhanalainen laptevinmursu elää Laptevinmerellä. Tosin nykyisin epäillään, laptevinmursu ei ole oma lajinsa, tyynenmerenmursujen läntisin populaatio.

Mursu-uroksset painavat noin 1 500 kiloa voivat kasvaa 4,5 metriä pitkiksi. Atlantinmursu on hieman tyynenmerenmursua pienempi. uroksilla naarailla on yläleuassa jopa lähes puolen metrin mittaiset, syöksyhampaiksi kehittyneet kulmahampaat. Syöksyhampaitaan mursut käyttävät ravinnon kaivamiseen matalissa vesissä nahisteluun kiima-aikana. Mursut käyttävät syöksyhampaitaan myös muun muassa jäälle kiipeämiseen ja hengitysavantojen tekemiseen.

Mursuja tavataan Pohjoisella jäämerellä Atlantin Tyynenmeren pohjoisosissa. Levinneisyysalue ei ole yhtenäinen, on jakautunut useiksi eri populaatioiksi. Muinoin mursun levinneisyys on ollut paljon laajempi kuin nykyisin: esimerkiksi Ruotsissa on maaperästä löydetty jääkauden aikaisia mursun jäännöksiä.

Maailmanlaajuisesti mursu on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi. Erityisesti 1800-luvulla 1900-luvun alkupuolella mursukannat romahtivat, niitä metsästettiin runsaasti arvokkaan mursunluun vuoksi. Populaatio laski 1950-luvun alkuun saakka, metsästystä rajoitettiin. 1950-luvun lopulta kanta on ollut nousussa, nykyisestä määrästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. 2010-luvulla mursuja arvioitiin olevan Atlantissa noin 25 000 ja Tyynessämeressä noin 200 000, mursujen salametsästystä on havaittu uudestaan.

Mursujen ruokavalio on proteiinipitoinen: ne syövät pääasiassa simpukoita, pienemmissä määrin myös muita nilviäisiä ja kaloja. Mursun ainoa luontainen vihollinen on jääkarhu, sekään ei mielellään kohtaa itseään huomattavasti suurempaa tervettä täysikasvuista mursua.

Mursut oleilevat yleensä laumoina rantojen lähellä kelluvilla ahtojäillä, ne nauttivat seurasta ja ahtojäiden tarjoamasta helposta saaliista. Ne viihtyvät maalla, ne voivat sukeltaa noin 100 metrin syvyyteen ja pysyä veden alla jopa puoli tuntia.


(Teksti lainattu wikipediasta hieman tekstiä muuttaen.)

Näet oikeat vastaukset, kun tallennat oman vastauksesi. Huom! Joihinkin kohti voi sopia myös jokin toinen konjunktio!

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävän 5 oikeita vastauksia

Tehtävän 5 erilaisia vastauksia

Tehtävän 5 joihinkin kohti sopi useampikin konjunktio. Katso kaikki vaihtoehdot alta:

MURSU (Odobenus rosmarus)

Mursu (Odobenus rosmarus) on suurikokoinen, vesielämään sopeutunut arktinen nisäkäslaji. Mursu kuuluu mursujen heimoon (Odobenidae) ja on sen ainoa jäljellä oleva laji.

Mursut jaetaan jaetaan kolmeen alalajiin. Tyynenmerenmursuja elää Tyynellämerellä ja atlantinmursuja Atlantilla. Erittäin uhanalainen laptevinmursu elää Laptevinmerellä. Tosin nykyisin epäillään, että  laptevinmursu ei ole oma lajinsa, vaan tyynenmerenmursujen läntisin populaatio.

Mursu-uroksset painavat noin 1 500 kiloa ja voivat kasvaa 4,5 metriä pitkiksi. Atlantinmursu on hieman tyynenmerenmursua pienempi. Sekä uroksilla  että naarailla on yläleuassa jopa lähes puolen metrin mittaiset, syöksyhampaiksi kehittyneet kulmahampaat. Syöksyhampaitaan mursut käyttävät ravinnon kaivamiseen matalissa vesissä ja/sekä nahisteluun kiima-aikana. Mursut käyttävät syöksyhampaitaan myös muun muassa jäälle kiipeämiseen ja hengitysavantojen tekemiseen.

Mursuja tavataan Pohjoisella jäämerellä vain ja/sekä Atlantin ja/sekä (käytä niin, että et toista edellisen vastauksen konjunktioita)Tyynenmeren pohjoisosissa. Levinneisyysalue ei ole yhtenäinen, vaan  on jakautunut useiksi eri populaatioiksi. Muinoin mursun levinneisyys on ollut paljon laajempi kuin nykyisin: esimerkiksi Ruotsissa on maaperästä löydetty jääkauden aikaisia mursun jäännöksiä.

Maailmanlaajuisesti mursu on arvioitu vaarantuneeksi lajiksi. Erityisesti 1800-luvulla kuin ja 1900-luvun alkupuolella mursukannat romahtivat, koska/sillä niitä metsästettiin runsaasti arvokkaan mursunluun vuoksi. Populaatio laski 1950-luvun alkuun saakka, jolloin/kunnes metsästystä rajoitettiin. 1950-luvun lopulta kanta on ollut nousussa, vaikka /mutta nykyisestä määrästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. 2010-luvulla mursuja arvioitiin olevan Atlantissa noin
25 000 ja Tyynessämeressä noin 200 000, mutta/vaikka mursujen salametsästystä on havaittu uudestaan.

Mursujen ruokavalio on proteiinipitoinen: ne syövät pääasiassa simpukoita, ja/mutta pienemmissä määrin myös muita nilviäisiä ja kaloja. Mursun ainoa luontainen vihollinen on jääkarhu, mutta/vaikka sekään ei mielellään kohtaa itseään huomattavasti suurempaa tervettä täysikasvuista mursua.

Mursut oleilevat yleensä laumoina rantojen lähellä kelluvilla ahtojäillä, koska/sillä ne nauttivat seurasta ja ahtojäiden tarjoamasta helposta saaliista. Ne viihtyvät maalla, vaikka/mutta ne voivat sukeltaa noin 100 metrin syvyyteen ja pysyä veden alla jopa puoli tuntia.