Muistuta mieleesi aineistoon viittaamisen käytänteet (kurssi S21):

Kun viittaat aineistoon ensimmäisen kerran tekstissä, tuo esille aineiston julkaisutiedot (=otsikko, kirjoittaja, julkaisupaikka, julkaisuaika) ja esittele aineisto lyhyesti. Älä koskaan viittaa teksteihin 'aineistona', vaan tekstilajin mukaan (esim. artikkeli, kolumni, Youtube-video tms.). Aina ei kaikkia tietoja, esimerkiksi kirjoittajan nimeä, ole saatavilla. Tällöin viittaus tehdään niin tarkasti kuin voidaan.

Julkaistutiedot kirjoitetaan tekstiin vain kerran. Ensimmäisen viittauksen jälkeen voit viitata aineistoon tekstilajilla ja kirjoittajan sukunimellä.

Esimerkkejä kaunokirjallisten tekstien aineistoviittauksista:

Laji	Esimerkki
Romaani	Essi Kummun romaani Loiste (2020) kertoo kahden naisen rakkaustarinan.	Ilmoita romaanin kirjoittaja, nimi ja julkaisuvuosi. Sähköisiin kirjoihin ja äänikirjoihin viitataan samoin kuin painettuihin.
Novelli	Jyrki Vainosen novelli Päät (Yön ja päivän tarinoita 2019) on absurdi ja tummasävyinen.	Ilmoita novellin kirjoittaja, nimi, kokoelman nimi ja julkaisuvuosi.
Runo ja laululyriikka	Aki Salmelan nimettömässä runossa (Eläimen varjo 2019) pohditaan ihmisyyttä eläinmetaforan kautta: ”Luonto suuressa viisaudessaan ei ole / antanut krokotiilille mitään hampaita parempaa keinoa ilmaista / itseään”. Antti Tuiskun Kerran vuodes kirkkoon -kappaleessa (Valittu kansa 2020) pohditaan popmusiikin keinoin uskonnon merkitystä.	Ilmoita runon tekijä, nimi, julkaisuaika ja -paikka sekä kokoelman nimi. Huomaa, että runo voi olla nimetön. Silloin siihen voi viitata nimettömänä runona tai nimenä voi käyttää runon ensimmäistä säettä. Ilmoita laululyriikan esittänyt artisti, laulun nimi, albumin nimi ja julkaisuvuosi.
Näytelmä	Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864) on kaikkein suosituin suomalainen näytelmä.	Ilmoita näytelmän tekijä, nimi ja julkaisuvuosi.
Sarjakuva	Ulla Donnerin nyky-yhteiskuntaa satiirisesti käsittelevä sarjakuva-albumi Sontaa (2019) voitti Sarjakuva-Finlandian.	Ilmoita sarjakuvan tekijä, nimi ja julkaisuvuosi.