36. Kanada
Luvun sisällys
36.1 Amerikan manner36.2 Amerikan kasvillisuus
36.3 Monikulttuurinen Kanada
36.4 Kuvagalleria Kanadasta
36.5 Kanadan ydinalue
36.6 Kanadan rannikkoseutu ja eteläosat
36.7 Kuvagalleria: Kanadan rannikkoseutu ja eteläosat
36.8 Kanadan pohjoiset osat
36.9 Kuvagalleria: Kanadan luontoa
36.1 Amerikan manner
Pohjois-Amerikka ja Etelä-Amerikka ovat maanosia. Yhdessä ne muodostavat Amerikan mantereen. Kanada ja Yhdysvallat (USA) ovat Pohjois-Amerikan suurimmat valtiot. Brasilia on Etelä-Amerikan tunnetuin valtio.
Intiaanit ovat Amerikan alkuperäisasukkaita. Heidän esi-isänsä vaelsivat Aasiasta Amerikkaan jo tuhansia vuosia sitten. Pohjois-Amerikan intiaanit levittäytyivät vähitellen nykyisten Yhdysvaltojen ja Kanadan alueille.
Väli- ja Etelä-Amerikan alangoilla eli ennen eurooppalaisten tuloa toisistaan eristäytyneitä intiaaniheimoja, jotka saivat toimeentulonsa alueesta riippuen kalastuksesta, metsästyksestä, keräilytaloudesta ja myöhemmin myös maanviljelystä. Atsteekit, inkat ja mayat olivat rakentaneet upeita korkeakulttuureita, jotka hävisivät eurooppalaisten saavuttua 1500-luvulla.
Eurooppalaisia, afrikkalaisia ja aasialaisia on siirtynyt Amerikkaan viimeisten vuosisatojen aikana. Länsi- ja Pohjois-Euroopasta tulleet siirtolaiset asuttivat Pohjois-Amerikkaa. Mukanaan siirtolaiset toivat kielensä, kulttuurinsa, tapansa ja arkkitehtuurinsa, ja näiden seikkojen suhteen manner jaetaan kulttuurimaantieteellisesti pohjoiseen Anglo- ja eteläiseen Latinalaiseen Amerikkaan. Afrikasta tuotiin 1600-luvulla noin puoli miljoonaa orjaa erityisesti Yhdysvaltojen puuvillapelloille. Heidän jälkeläiset muodostavat Amerikan afroamerikkalaisten perustan.
36.2 Amerikan kasvillisuus
Amerikan kasvillisuus on mantereen eri osissa hyvin erilaista. Tähän on kaksi syytä:
Vuoristoissa on vuoristokasvillisuutta.
Yhdysvaltojen Kaliforniassa ja Etelä-Amerikan länsirannikolla Chilessä on nahkealehtistä välimerenkasvillisuutta.
- Amerikan manner ulottuu aina Pohjoiselta jäämereltä lähelle Etelämannerta.
- Amerikassa on laajoja alankoja ja korkeita vuoristoja. Mantereen länsiosassa on korkea Kordillieerien vuoristo (Pohjois-Amerikassa Kalliovuoret ja Etelä-Amerikassa Andit), joka vaikuttaa paljon mantereen ilmastoon.
- tundra (heiniä, sammalta ja jäkäliä)
- havumetsä
- aro (ruohosto) – lehtimetsä
- sademetsä.
Vuoristoissa on vuoristokasvillisuutta.
Yhdysvaltojen Kaliforniassa ja Etelä-Amerikan länsirannikolla Chilessä on nahkealehtistä välimerenkasvillisuutta.
36.3 Monikulttuurinen Kanada
Kanada on lähes Euroopan kokoinen valtio (n. 10 miljoonaa neliökilometriä) ja pinta-alaltaan se onkin maailman toiseksi suurin valtio Venäjän jälkeen. Kanadan nimi tulee irokeesikielen "kanata"-sanasta, joka tarkoittaa kylää.
Kanada on liittovaltio, joka kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön ja muodostuu kymmenestä provinssista ja kahdesta pohjoisesta territoriosta.
Kanadan lippu ja mahtavat Kalliovuoret tunnistetaan maailmalla.
Provinssien itsehallinto on laaja, kun taas territorioita koskevista asioista päättää Kanadan hallitus. Alkuperäisasukkaita eli intiaaneja ja inuiteja on vain yksi prosentti väestöstä mutta heitä ei ole yritetty sulauttaa valtaväestöön, vaan päinvastoin rohkaistu pitämään yllä vanhoja kulttuuriperinteitään.
Kulttuurien moninaisuus on nähtävissä maan suurimmassa kaupungissa Torontossa, jossa 40 % asukkaista on siirtolaisia. Toronto onkin äänestetty maailman monikansallisimmaksi kaupungiksi, koska siellä puhutaan yli sataa kieltä. Suurin osa väestöstä on englantilaisten ja ranskalaisten siirtolaisten jälkeläisiä. Viime vuosikymmeninä siirtolaisia on tullut pääasiassa Aasiasta.
Kanada on kaksikielinen maa. Suurin osa puhuu englantia, mutta Quebecin provinssissa ainoa virallinen kieli on ranska. Ranskan kielen asema on turvattu laeilla, jotka rajaavat alueella englannin kielen käyttöä. Kielien ja kulttuurien vastakkainasettelu kuuluu sekä Kanadan historiaan että nykypäivään. Quebec on provinsseista suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin. Vuonna 2006 Kanadan parlamentti hyväksyi lain, joka määrittelee quebeciläiset omaksi kansakunnakseen Kanadan sisällä.
Kanada on liittovaltio, joka koostuu melko itsenäisistä alueista. Kanadan pääkaupunki on Ottawa.
Kanada on liittovaltio, joka kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön ja muodostuu kymmenestä provinssista ja kahdesta pohjoisesta territoriosta.
Kanadan lippu ja mahtavat Kalliovuoret tunnistetaan maailmalla.
Provinssien itsehallinto on laaja, kun taas territorioita koskevista asioista päättää Kanadan hallitus. Alkuperäisasukkaita eli intiaaneja ja inuiteja on vain yksi prosentti väestöstä mutta heitä ei ole yritetty sulauttaa valtaväestöön, vaan päinvastoin rohkaistu pitämään yllä vanhoja kulttuuriperinteitään.
Kulttuurien moninaisuus on nähtävissä maan suurimmassa kaupungissa Torontossa, jossa 40 % asukkaista on siirtolaisia. Toronto onkin äänestetty maailman monikansallisimmaksi kaupungiksi, koska siellä puhutaan yli sataa kieltä. Suurin osa väestöstä on englantilaisten ja ranskalaisten siirtolaisten jälkeläisiä. Viime vuosikymmeninä siirtolaisia on tullut pääasiassa Aasiasta.
Kanada on kaksikielinen maa. Suurin osa puhuu englantia, mutta Quebecin provinssissa ainoa virallinen kieli on ranska. Ranskan kielen asema on turvattu laeilla, jotka rajaavat alueella englannin kielen käyttöä. Kielien ja kulttuurien vastakkainasettelu kuuluu sekä Kanadan historiaan että nykypäivään. Quebec on provinsseista suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin. Vuonna 2006 Kanadan parlamentti hyväksyi lain, joka määrittelee quebeciläiset omaksi kansakunnakseen Kanadan sisällä.
Kanada on liittovaltio, joka koostuu melko itsenäisistä alueista. Kanadan pääkaupunki on Ottawa.
36.4 Kuvagalleria Kanadasta
36.5 Kanadan ydinalue
Suurin osa Kanadan asutuksesta on keskittynyt maan kaakkoisosaan, Suurten järvien ja St. Lawrence -joen ympäristöön, lähelle Yhdysvaltojen rajaa.
Alue on ilmastoltaan, maaperältään ja kasvillisuudeltaan maan parasta aluetta. Seutu on hedelmällistä ja alavaa viljelymaata ja siellä sijaitsevat maan suurimmat kaupungit: talouden keskus Toronto, pääkaupunki Ottawa sekä ranskankieliset Quebec ja Montreal. Quebec on myös Kanadan vanhin kaupunki, ja Montrealissa puolestaan on yksi maailman suurimpia sisävesisatamia, koska jokireitti Suurilta järviltä Atlantille kulkee sen kautta.
Montrealin kaupunkia syksyllä.
Kaksi kolmasosaa kanadalaisista asuu tällä noin 200 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä ja sitä kutsutaankin Kanadan ydinalueeksi. Suurten Järvien Erie- ja Ontariojärvien välissä sijaitsee myös yksi maailman kuuluisimmista nähtävyyksistä Niagaran putous, joka on osittain Yhdysvaltain puolella.
Niagaran putoukset.
Alue on ilmastoltaan, maaperältään ja kasvillisuudeltaan maan parasta aluetta. Seutu on hedelmällistä ja alavaa viljelymaata ja siellä sijaitsevat maan suurimmat kaupungit: talouden keskus Toronto, pääkaupunki Ottawa sekä ranskankieliset Quebec ja Montreal. Quebec on myös Kanadan vanhin kaupunki, ja Montrealissa puolestaan on yksi maailman suurimpia sisävesisatamia, koska jokireitti Suurilta järviltä Atlantille kulkee sen kautta.
Montrealin kaupunkia syksyllä.
Kaksi kolmasosaa kanadalaisista asuu tällä noin 200 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä ja sitä kutsutaankin Kanadan ydinalueeksi. Suurten Järvien Erie- ja Ontariojärvien välissä sijaitsee myös yksi maailman kuuluisimmista nähtävyyksistä Niagaran putous, joka on osittain Yhdysvaltain puolella.
Niagaran putoukset.
36.6 Kanadan rannikkoseutu ja eteläosat
Suuren pinta-alansa vuoksi Kanadan luonnonolot ovat hyvin vaihtelevat. Länsirannikolle ovat tyypillisiä Kordillieerien vuoriston kapeat ja jyrkät merenlahdet. Valtamereltä päin saapuva Alaskan merivirran kosteus on synnyttänyt vuoriston merenpuoleisille rinteille rehevän metsävyöhykkeen, jossa kasvaa jättimäisiä havupuita. Vuoriston keskellä olevissa laaksoissa ilmasto on leuto ja maaperä erittäin hedelmällinen. Kastelun avulla laaksoissa voidaan viljellä hedelmiä, viiniä ja vihanneksia.
Länsirannikon suurin kaupunki on Vancouver, jota pidetään yhtenä maailman miellyttävimmistä kaupungeista asua. Syynä ovat leuto ilmasto, upeat maisemat ja monipuolinen kaupunkielämä. Se on samalla myös metsäteollisuuden keskuspaikka.
Vancouver.
Vuoriston itäpuolella levittäytyvät Suuret tasangot (The Great Plains), jotka ulottuvat myös Yhdysvaltain puolelle. Alueella kasvaa enimmäkseen heinäaroa. Länsiosat ovat kuivempia ja siellä keskitytäänkin karjanhoitoon, kun taas hedelmällisemmässä itäosassa vehnän viljely on tuottoisampaa. Viljatuotteiden jalostuksen keskuspaikka on Winnipeg ja karjanhoitoalueen puolestaan Calgary.
Ainoastaan seitsemän prosenttia Kanadasta on viljeltyä maata, ja väestöstä vain pari prosenttia toimii maatalouden parissa. Koska maan asukasluku on pieni ja tuotantokeinot tehokkaat, suuri osa tuotannosta liikenee kuitenkin myyntiin asti.
Calgary.
Länsirannikon suurin kaupunki on Vancouver, jota pidetään yhtenä maailman miellyttävimmistä kaupungeista asua. Syynä ovat leuto ilmasto, upeat maisemat ja monipuolinen kaupunkielämä. Se on samalla myös metsäteollisuuden keskuspaikka.
Vancouver.
Vuoriston itäpuolella levittäytyvät Suuret tasangot (The Great Plains), jotka ulottuvat myös Yhdysvaltain puolelle. Alueella kasvaa enimmäkseen heinäaroa. Länsiosat ovat kuivempia ja siellä keskitytäänkin karjanhoitoon, kun taas hedelmällisemmässä itäosassa vehnän viljely on tuottoisampaa. Viljatuotteiden jalostuksen keskuspaikka on Winnipeg ja karjanhoitoalueen puolestaan Calgary.
Ainoastaan seitsemän prosenttia Kanadasta on viljeltyä maata, ja väestöstä vain pari prosenttia toimii maatalouden parissa. Koska maan asukasluku on pieni ja tuotantokeinot tehokkaat, suuri osa tuotannosta liikenee kuitenkin myyntiin asti.
Calgary.
36.7 Kuvagalleria: Kanadan rannikkoseutu ja eteläosat
36.8 Kanadan pohjoiset osat
Hudsoninlahden ympärillä levittäytyy laaja ja melko tasainen peruskallioalue Kanadan kilpi, joka maisemaltaan ja ilmastoltaan muistuttaa paljon Suomea. Sama pohjoinen havumetsävyöhyke levittäytyy myös Atlantin toiselle puolelle ja metsät peittävätkin lähes puolet Kanadan pinta-alasta.
Tämän luonnonvaran hyödyntämistä alueen pohjoisosassa vaikeuttavat pitkät kuljetusmatkat ja lyhyt kasvukausi. Metsätalous onkin tuottoisinta eteläosissa, missä ilmasto on paljon suotuisampaa.
Jäämeren rannalla havumetsät muuttuvat pohjoiseen mentäessä vähitellen puuttomaksi tundraksi. Tämä alue on Kanadan harvimpaan asuttua aluetta.
Teiden ja talojen rakentaminen on siellä hankalaa maan routimisen vuoksi. Teitä voidaan rakentaa esimerkiksi siten, että ne ovat paalujen varassa.
Alueen pohjoisosassa ovat Arktiset saaret, joista suuri osa on jäätikön peitossa ja joita ympäröivä merialue on jäässä lähes ympäri vuoden.
