39. Australia

Luvun sisällys

39.1 Australia

39.2 Australian talouselämän perusta

39.3 Australian ilmasto ja kasvillisuus

39.4 Australian eläimistö
39.5 Kuvagalleria Australian eläimistä

39.1 Australia

Australian nimi tulee latinan kielen sanasta "australis" eli eteläinen. Australian pinta-ala on 7,7 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 23 miljoonaa. Se on samalla manner, maanosa ja valtio.

Australian kanssa samaan maanosaan lasketaan Oseanian saaret, ja maanosaa kutsutaan myös nimellä "Australia ja Oseania". Suurimpia Oseanian saaria ovat Uusi-Guinea ja Uuden-Seelannin kaksi pääsaarta.



Australian asuttivat jo 40 000 – 50 000 vuotta sitten kivikauden ihmiset. He saapuivat ennen asumattomalle mantereelle puusta tehdyillä veneillä.

Nämä asukkaat ovat nykyisten alkuperäisasukkaiden aboriginaalien
esi-isiä.

Kapteeni James Cook julisti alueen Ison-Britannian omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen mantereelle alettiin muuttaa Euroopasta. Nykyisin suurin osa asukkaiden esi-isistä on lähtöisin Europasta, erityisesti Iso-Britanniasta. Australian rannikolla on monia miljoonakaupunkeja, kuten kuvan Melbourne.

Australia itsenäistyi 1900-luvulla, mutta Iso-Britannian kuningatar on edelleen valtion muodollinen hallitsija. Englanti on Australian virallinen kieli.


Melbourne.

39.2 Australian talouselämän perusta

Vaikka Australia vaikuttaa etäiseltä ja aavikon hallitsemalta valtiolta, se on rikas hyvinvointivaltio.

Australiassa on paljon luonnonrikkauksia. Esimerkiksi ydinvoimaloiden polttoaineeksi tarvittavaa uraania on Australian kallioperässä paljon. Muita tärkeitä luonnonvaroja ovat kivihiili ja rautamalmi.

Maatalous tuottaa vientiin muun muassa lampaanvillaa ja lihaa sekä vehnää.

39.3 Australian ilmasto ja kasvillisuus

Australia on kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Tästä syystä joulukuu ja tammikuu ovat mantereen lämpimimmät kuukaudet. Jouluna kelpaakin australialaisten esimerkiksi lainelautailla etelärannikon hiekkarannoilla!

Australian pohjoisosat ovat melko lähellä päiväntasaajaa. Siellä kasvaakin sademetsiä.

Laajan mantereen sisäosissa sataa vain vähän vettä. Suurin osa mantereesta onkin savannia tai aavikkoa.

Australiasta kotoisin oleva eukalyptus on puu, jota kasvatetaan nykyään lähes kaikkialla maailmassa rakennuspuuksi tai paperin raaka-aineeksi.

Eukalyptus voi suotuisassa ilmastossa kasvaa jo 20 vuodessa kymmeniä metrejä korkeaksi puuksi!

Eukalyptuksen lehdet kelpaavat vain harvalle eläimelle.

Koala on Australian kotoperäinen eli endeeminen laji, jonka elimistö pystyy käyttämään eukalyptuksen lehtiä ravinnoksi.

39.4 Australian eläimistö

Koska Australia on eristyksissä muista maanosista, sen luonto on kehittynyt ainutlaatuiseksi. Siellä elää monia kasvi- ja eläinlajeja, joita ei tavata missään muualla.

Kun lähes kaikkialta muualta pussieläimet ovat kuolleet sukupuuttoon, Australiassa elää monia pussieläinlajeja.

Pussieläimet ovat nisäkkäitä, joilla on sikiön kasvattamista varten pussi. Poikanen syntyy hyvin pienenä ja karvattomana. Se kiipeää emon karvoja pitkin pussiin ja alkaa imeä ravintoa pussissa olevasta nisästä.

Tunnetuimpia pussieläimiä ovat
kengurut, koalat ja vompatit.

Kaikkein erikoisin Australian eläimistä on
vesinokkaeläin, joka on yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista.