38. Meksiko
Luvun sisällys
38.1 Latinalainen Amerikka38.2 Meksikon maantiedettä
38.3 Meksikon luonnonolot
38.4 Mêxico City – kaupunki, joka kadotti vuoret
38.5 Kuvagalleria Meksikosta
38.6 Kuvagalleria Väli-Amerikasta eli alueelta Yhdysvaltojen ja Kolumbian välistä
38.7 Kuvagalleria Etelä-Amerikasta
38.1 Latinalainen Amerikka
Meksikosta etelään olevaa Amerikkaa kutsutaan Latinalaiseksi Amerikaksi. Alueeseen kuuluvat siis kaikki Väli- ja Etelä-Amerikan valtiot. Latinalaisen Amerikan asukkaat ovat enimmäkseen espanjalaisten ja portugalilaisten jälkeläisiä.
Pääkieli on espanja, jota puhutaan lähes kaikissa muissa valtioissa paitsi Brasiliassa, jossa pääkieli on portugali. Lisäksi muutamilla Karibianmeren saarilla puhutaan englantia, ranskaa tai jotain muuta eurooppalaista kieltä.
Katolisen kirkon asema on vahva kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa. Arkkitehtuurin puolesta monet kaupungit tuovat mieleen Etelä-Euroopan. Myös Latinalaiseen Amerikkaan tuotiin orjia: Länsi-Intian saariston sokeriruokopelloille arviolta 4–5 miljoonaa orjaa ja Brasiliaankin yli 3 miljoonaa.
Kuuntele espanjan kielen oppikirjan tekstiä:
Pääkieli on espanja, jota puhutaan lähes kaikissa muissa valtioissa paitsi Brasiliassa, jossa pääkieli on portugali. Lisäksi muutamilla Karibianmeren saarilla puhutaan englantia, ranskaa tai jotain muuta eurooppalaista kieltä.
Katolisen kirkon asema on vahva kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa. Arkkitehtuurin puolesta monet kaupungit tuovat mieleen Etelä-Euroopan. Myös Latinalaiseen Amerikkaan tuotiin orjia: Länsi-Intian saariston sokeriruokopelloille arviolta 4–5 miljoonaa orjaa ja Brasiliaankin yli 3 miljoonaa.
Kuuntele espanjan kielen oppikirjan tekstiä:
38.2 Meksikon maantiedettä
Meksiko on Argentiinan, Brasilian ja Chilen ohella Latinalaisen Amerikan suurimpia ja kehittyneimpiä valtioita.
Meksiko sijaitsee Pohjois-Amerikan eteläosassa, osittain Keski-Amerikan kannaksella. Sen rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala.
Asukasluvultaan se on maailman suurin espanjankielinen maa (112 miljoonaa asukasta).
Pääkaupunki on Mêxico, josta toisinaan käytetään myös englanninkielistä nimitystä Mexico City. Se on väkimäärältään yksi planeettamme suurimmista kaupungeista. Se sijaitsee ilmastollisesti miellyttävällä Meksikon ylänköalueella. Kaupunki on laaksossa, jota reunustavat vuoristot (Itäinen ja Läntinen Sierra Madre).
Meksikolla on paljon luonnonvaroja, kuten maaöljyä ja hopeaa. Maan vahva talous perustuu näihin rikkauksiin. Bruttokansantuotteeltaan maa on Latinalaisen Amerikan suurin. Pääkaupungin ohella muita tärkeitä kaupunkeja ovat Guadalajara, Monterrey ja Acapulco.
Moniin muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna valtion asiat ovat melko hyvin. Suurin osa kansasta osaa lukea, ja koulujärjestelmä muistuttaakin meidän omaamme. Peruskoulu on kaikille ilmainen ja pakollinen. Väkiluvun nopea kasvu etenkin maaseudulla aiheuttaa suuria ongelmia, koska työtä ei riitä kaikille. Monet lähtevät etsimään onneaan suurista kaupungeista, jolloin ongelmat kasaantuvat niihin, kun kaikille ei riitä asuntoa eikä työpaikkaakaan. Tällöin moni tekeekin päätöksen lähteä siirtolaiseksi pohjoisnaapuriin Yhdysvaltoihin joko laillisesti tai laittomasti. Yhdysvallat puolestaan yrittää hillitä tätä muuttoa ja onkin rakentanut maiden vastaiselle rajalla teräsaidan, "tortillaesiripun".
Meksikon alkuperäiset asukkaat olivat intiaaneja ja alueella sijaitsikin atsteekkien valtakunta espanjalaisten valloittajien, konkistadorien saapuessa. Yli 90 % väestöstä on intiaaneja ja mestitsejä. Meksikolaiset ovat ylpeitä sukujuuristaan mayojen ja atsteekkien jälkeläisinä. Vanhojen intiaanikulttuurien vaikutus näkyy ihmisten vaatetuksessa, käsitöissä, koruissa ja juhlarituaaleissa.
Meksiko sijaitsee Pohjois-Amerikan eteläosassa, osittain Keski-Amerikan kannaksella. Sen rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala.
Asukasluvultaan se on maailman suurin espanjankielinen maa (112 miljoonaa asukasta).
Pääkaupunki on Mêxico, josta toisinaan käytetään myös englanninkielistä nimitystä Mexico City. Se on väkimäärältään yksi planeettamme suurimmista kaupungeista. Se sijaitsee ilmastollisesti miellyttävällä Meksikon ylänköalueella. Kaupunki on laaksossa, jota reunustavat vuoristot (Itäinen ja Läntinen Sierra Madre).
Meksikolla on paljon luonnonvaroja, kuten maaöljyä ja hopeaa. Maan vahva talous perustuu näihin rikkauksiin. Bruttokansantuotteeltaan maa on Latinalaisen Amerikan suurin. Pääkaupungin ohella muita tärkeitä kaupunkeja ovat Guadalajara, Monterrey ja Acapulco.
Moniin muihin Latinalaisen Amerikan maihin verrattuna valtion asiat ovat melko hyvin. Suurin osa kansasta osaa lukea, ja koulujärjestelmä muistuttaakin meidän omaamme. Peruskoulu on kaikille ilmainen ja pakollinen. Väkiluvun nopea kasvu etenkin maaseudulla aiheuttaa suuria ongelmia, koska työtä ei riitä kaikille. Monet lähtevät etsimään onneaan suurista kaupungeista, jolloin ongelmat kasaantuvat niihin, kun kaikille ei riitä asuntoa eikä työpaikkaakaan. Tällöin moni tekeekin päätöksen lähteä siirtolaiseksi pohjoisnaapuriin Yhdysvaltoihin joko laillisesti tai laittomasti. Yhdysvallat puolestaan yrittää hillitä tätä muuttoa ja onkin rakentanut maiden vastaiselle rajalla teräsaidan, "tortillaesiripun".
Meksikon alkuperäiset asukkaat olivat intiaaneja ja alueella sijaitsikin atsteekkien valtakunta espanjalaisten valloittajien, konkistadorien saapuessa. Yli 90 % väestöstä on intiaaneja ja mestitsejä. Meksikolaiset ovat ylpeitä sukujuuristaan mayojen ja atsteekkien jälkeläisinä. Vanhojen intiaanikulttuurien vaikutus näkyy ihmisten vaatetuksessa, käsitöissä, koruissa ja juhlarituaaleissa.
38.3 Meksikon luonnonolot
Valtameret ja suuret korkeuserot vaikuttavat suuresti Meksikon luonnonoloihin. Valtio ulottuu lämpimästä eli subtrooppisesta vyöhykkeestä kuumaan eli trooppiseen lämpövyöhykkeeseen asti. Maa jaetaan korkeuserojen mukaan kolmeen vyöhykkeeseen. Rannikon alankoalueilla on kuuma vyöhyke eli tierra caliente, joka ulottuu merenpinnasta kilometrin korkeuteen. Siellä ilmasto on paikoitellen jopa sietämättömän kuumaa, ja Meksikonlahden puolella puhaltavat koillispasaatituulet tuovat mukanaan runsaasti sateita itärannikolle ja Jukatanin niemimaalle. Tästä syystä alueella kasvaakin erittäin reheviä metsiä. Lännessä Tyynenmeren puolella sademäärä on vähäisempi, ja kasvillisuus on sen vuoksi savannia.
Vuorten joka puolelta ympäröimällä ylänköalueella on lauhkea vyöhyke eli tierra templada, jossa sataa melko vähän ja pohjoisosissa onkin laajoja aavikkoalueita. Muualla kasvillisuus on karua aroa, joka soveltuu maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Ylänköalueilla ilma on myös miellyttävän viileää ja minkä vuoksi aikanaan pääkaupunki Mêxicokin rakennettiin sinne. Ylänköaluetta korkeampana sijaitsee kylmä vyöhyke eli tierra fria. Siellä vuorokautiset ja vuodenaikaiset lämpötilat voivat olla hyvinkin suuria.
Maan pohjoisosa muistuttaa kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään Yhdysvaltain eteläosan luontoa. Meksikon eteläosan luonto on tyypillistä Keski-Amerikkaa agaaveineen ja kaktuksineen sekä tapiireineen, vyötiäisineen ja käärmeineen. Meksikon lounaisosassa on Kalifornian niemimaa, joka löydettiin 1500-luvulla ja jota aluksi luultiin saareksi. Alue on suureksi osaksi aavikkoa, ja siellä elää useita kotoperäisiä eli endeemisiä lajeja, joita ei tavata mistään muualta maailmasta.
38.4 Mêxico City – kaupunki, joka kadotti vuoret
Meksikon pääkaupungin Mêxicon korkeus merenpinnasta on yli kaksi kilometriä ja se sijaitsee sitä ympäröivien vuorten muodostamassa maljassa. Tämä yhdistettynä kaupungin suureen väkimäärään ja sen aiheuttamiin ilmansaasteisiin on saanut aikaan sen, että vuoria ei kaupungista käsin juurikaan enää erota paksun saastesumun eli smogin takaa.
Kaupungissa ja esikaupunkialueilla asuu varovaisesti arvioiden yli 20 miljoonaa ihmistä, vaikka jotkut ovat sitä mieltä, että luku on lähempänä 30 miljoonaa.
Mexico City on perustettu Meksikon keskiylängölle, atsteekkien muinaisen pääkaupungin Tenochtitlânin paikalle. Kaupunki on kulttuuri- ja rakennustaiteen keskus, jossa on useita espanjalaisten rakennuttamia kirkkoja ja hallintorakennuksia mutta myös suuria slummialueita.
Mêxico on miljoonakaupunki.
Mêxico City on viime vuosikymmeninä kasvanut räjähdysmäisesti, kun miljoonat ihmiset ovat saapuneet maaseudulta etsimään parempaa toimeentuloa. Koska kaikille ei riitä työpaikkoja eikä asuntoja, he ovat joutuneet hakeutumaan laitakaupungin slummialueille. Kaupungissa on miljoonia autoja, joiden pakokaasut yhdistettyinä tehtaiden päästöihin ovat tehneet Mêxicosta yhden maailman saastuneimmista ja epäterveellisimmistä kaupungeista. Paksu savusumu, smog, jää roikkumaan kaupungin ylle joka päivä. Se kirvelee silmiä ja vaikuttaa varsinkin vanhusten ja lasten terveydentilaan. Kun ilmanlaatu on todella huono, esimerkiksi lastentarhoissa ja kouluissa saadaan olla ulkona vain tiettyinä aikoina päivästä.
Kaupungin katukuvassa vilisee erivärisiä kuplavolkkareita, joita valmistettiin läheisessä Pueblan kaupungissa vuoteen 2001 asti. Yksityisliikennettä pyritään hillitsemään Hoy no circula -ohjelmalla, jossa autot ovat ajokiellossa tiettyinä päivinä niiden rekisterikilpien numeroiden mukaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä tämä on kuitenkin lisännyt autojen määrää, koska ajokiellossa oleva auto on korvattu ostamalla uusi auto sen tilalle. Myös autojen katalysaattoreihin ja polttoaineen laatuun on panostettu. Julkista liikennettä käyttää päivittäin neljä miljoonaa matkustajaa ja esimerkiksi ruuhka-aikoina osa paikallisjunien vaunuista on varattu naisille ja lapsille.
Saastesumu leijuu kaupungin yllä.
Kaupungissa ja esikaupunkialueilla asuu varovaisesti arvioiden yli 20 miljoonaa ihmistä, vaikka jotkut ovat sitä mieltä, että luku on lähempänä 30 miljoonaa.
Mexico City on perustettu Meksikon keskiylängölle, atsteekkien muinaisen pääkaupungin Tenochtitlânin paikalle. Kaupunki on kulttuuri- ja rakennustaiteen keskus, jossa on useita espanjalaisten rakennuttamia kirkkoja ja hallintorakennuksia mutta myös suuria slummialueita.
Mêxico on miljoonakaupunki.
Mêxico City on viime vuosikymmeninä kasvanut räjähdysmäisesti, kun miljoonat ihmiset ovat saapuneet maaseudulta etsimään parempaa toimeentuloa. Koska kaikille ei riitä työpaikkoja eikä asuntoja, he ovat joutuneet hakeutumaan laitakaupungin slummialueille. Kaupungissa on miljoonia autoja, joiden pakokaasut yhdistettyinä tehtaiden päästöihin ovat tehneet Mêxicosta yhden maailman saastuneimmista ja epäterveellisimmistä kaupungeista. Paksu savusumu, smog, jää roikkumaan kaupungin ylle joka päivä. Se kirvelee silmiä ja vaikuttaa varsinkin vanhusten ja lasten terveydentilaan. Kun ilmanlaatu on todella huono, esimerkiksi lastentarhoissa ja kouluissa saadaan olla ulkona vain tiettyinä aikoina päivästä.
Kaupungin katukuvassa vilisee erivärisiä kuplavolkkareita, joita valmistettiin läheisessä Pueblan kaupungissa vuoteen 2001 asti. Yksityisliikennettä pyritään hillitsemään Hoy no circula -ohjelmalla, jossa autot ovat ajokiellossa tiettyinä päivinä niiden rekisterikilpien numeroiden mukaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä tämä on kuitenkin lisännyt autojen määrää, koska ajokiellossa oleva auto on korvattu ostamalla uusi auto sen tilalle. Myös autojen katalysaattoreihin ja polttoaineen laatuun on panostettu. Julkista liikennettä käyttää päivittäin neljä miljoonaa matkustajaa ja esimerkiksi ruuhka-aikoina osa paikallisjunien vaunuista on varattu naisille ja lapsille.
Saastesumu leijuu kaupungin yllä.
