2. Innsbruck ich muss dich lassen

Innsbruck ich muss dich lassen

Innsbruch ich muss dich lassen on tunnettu teos, joka soveltuu mainiosti varhaisien rytmien opetteluun.
Huomioitavaa on, että koska kappale on kirjoitettu stemmakirjoihin, eikä käytössä ollut vielä tahtiviivoja, yhdessä laulamisen hallinta perustui täysin kuulon varaiseen hahmottamiseen. Tuli kuunnella, missä kohtaa on ajatukset kokoava yhteinen kadenssi. On siis hyödyllistä tuntea kappaleen kaikki stemmat hyvin. Kadenssien löytämistä voi toki helpottaa merkitsemällä nuotteihin pieni merkki kadenssien kohdalle. Niiden avulla yhdessä laulaminen helpottuu.

Nyt aloitamme rytmien opettelun Tenorin stemmalla.
Ensin katsomme mensuraatiomerkin olevan Tempus imperfectum. Se on halkaistu, joten sitä esitetään nopeammassa tempossa.
Voimme ajatella yhden pulssin yksikön olevan Brevis, joka jakautuu kahteen semibrevikseen ja ne taas edelleen kahteen minimaan.



Otamme vakaan sykkeen ja aloitamme pelkän rytmin lukemisella. Tavoitteena on päästä ensimmäiseen taukoon asti.
Äänet tulee laulaa koko mittaansa ja laskea tauot tarkasti niin, ettei rytmin lukemisesta tulee vaikeaa. Ei ole tahtiviivoja, joista näkisi missä ollaan menossa.
Tauon jälkeen miniman perässä on piste, joka on tässä tapauksessa nuottia jatkava piste, koska sen perässä on semiminima.

Kun laulettava rytmi on hallussa, niin sen jälkeen kannattaa ottaa säveltasot mukaan.
C-avain on neljännellä viivalla, joten aloitusääni on f. Huomioi myös alennettu B.

Rivin lopussa on custos. Se on hyödyllinen merkki, joka osoittaa miltä korkeudelta kappale jatkuu seuraavalla rivillä. Sen hyöty tulee erityisesti esiin niissä tilanteissa, joissa nuottiavain vaihtuu riviä vaihtaessa. Edelliseltä riviltä tiedetään, millä korkeudella pitää laulaa ja seuraavalla rivillä korjataan oma nuotinluku vastaamaan laulettua säveltä.

Lopussa on kaksi ligatuuria. Ne molemmat koostuvat kahdesta SB:stä.

Esimerkki stemmasta - VIDEO?

Kun Tenore stemma on harjoiteltu voi mukaan lisätä toisen äänen, Bassuksen tai Contratenorin

Contra:


C-avain kolmannella viivalla, huomioi yksi alennus.
Stemma on vastaääni Tenorille. Se alkaa Longan mittaisella tauolla, mutta imitoi huomattavan paljon Tenore-ääntä. Kaikki pisteet jatkavat sävelen pituutta puolella. Huomioitavaa tässä äänessä on se, että siinä on pieni kirjoitusvirhe. Kirjoitusvirheet ovat tavallisia vanhan musiikin käsikirjoituksissa. Pystytkö löytämään sen? Helpoin tapa löytää virhe on laulaa Tenor ja Contra yhtä aikaa. Olen antanut korjauksen tämän sivun lopussa.

Bassus:

F-avain neljännellä viivalla.
Äänessä on neljä ligatuuria. Kaikki ligatuurit on kaksi SB:n mittaisia. Viimeinen on hieman eri näköinen, mutta siinä katsomalla laatikon kärkiä huomataan, että siinä on d-c sävelet.

ESIMERKKI pelkkä rytmi

Kokoelmasta:

Teos on viiden stemmakirjan kokoelmasta. Näistä neljä kirjaa sijaitsee Münchenin yliopiston kirjastossa. Viidettä kirjaa ei ole löytynyt.
D-Mu MS 8° 328
D-Mu MS 8° 329
D-Mu MS 8° 331


Korjaus:
Ensimmäiseltä riviltä puuttuu viimeinen ääni, joka täydentää fraasin.