Paikkatieto-tehtävät
Paikkatietoaineiston hyödyntäminen
Paikkatietotehtäviä 7-9 luokille ja lukiolaisille
Näiden tehtävien tavoitteena on oppia käyttämään internetistä löytyviä paikkatietoaineistoja. Paikkatietoaineiston avulla voidaan ymmärtää kulttuuriympäristön muotoutumista. Alla olevasta linkistä löytyy paikkatiedon avoin oppimisympäristö, joka sisältää eri oppiaineisiin sovellettuja tehtäviä. Sivustolla on seikkaperäiset ohjeet kaikkiin tehtäviin. Tällä sivulla on myös Kauhajoen kulttuuriympäristön tutkimiseen liittyviä tehtäviä. Tehtävät on suunnitellut maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi. Sivun lopussa on ryhmäpalautuskansio raporttien palauttamista varten. Raportit voidaan toteuttaa myös suurina julisteina, jolloin tiedon jakaminen ja reflektointi on osallistavaa.
Mitä paikkatieto on?
Suurin osa olemassa olevasta tiedosta voidaan paikantaa. Tällaista tietoa kutsutaan paikkatiedoksi.
Paikkatietoa esitetään useimmiten kartalla erilaisten symbolien, viivojen, pisteiden, alueiden, värien eli karttamerkkien avulla. Karttamerkit kertovat kartalla sijaitsevan kohteen ominaisuuksista ja ne kuvataan karttaselitteessä.
Paikkatieto koostuu sijaintitiedosta eli missä jotakin sijaitsee ja ominaisuustiedosta eli mitä jossakin sijaitsee. Ominaisuustietoja voidaan kerätä mittaamalla, kuvailemalla kohteen ominaisuuksia tai käyttämällä omia aisteja, tunteita tai kokemuksia. Ominaisuustiedot voidaan esittää karttamerkkien avulla tai se voi olla valokuva, teksti, numero tai video.
Tehtävä: Paikkatiedot soveltaminen kulttuuriympäristön tutkimiseen.
Tehtävän tavoitteena on ymmärtää, mistä kulttuuriympäristön ominaispiirteet tulevat? Mitkä seikat ympäristössä vaikuttavat asutuksen, viljelysten ja muiden elinkeinojen sijoittumiseen? Tehtävässä tarkastellaan, miten maastonmuodot, maaperä, viljelyolosuhteet, kasvupaikkatekijät, olosuhteiden monipuolisuus, rakennettu ympäristö, arvot ja se, miltä ympäristö näyttä, ohjaavat ihmisen toimintaa.
Valituista kohteista tutkitaan:
1. Maaperä ja sen viljeltävyys
2. Luontoarvot ja rakennetun ympäristön arvot
3. Rakennettavuus
4. Miltä alue näyttää
Tehtävä aloitetaan yhdessä perehtymällä oheisiin ohjeisiin. Muista perehtyä myös käyttöehtoihin, joissa mainitaan mm.: Paikkatietoikkunassa esitettävä sisältö on voitu suojata tekijänoikeuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Käyttäjällä on lupa kopioida ja tulostaa yksityistä käyttöä varten yksittäisiä karttoja.
-
Tutustutaan yhdessä paikkatietoikkunaan ja tietokoneen leikkaustyökaluun.
Klikkaa karttatasot. Esiin ponnahtaa ruutu, joka kysyy, oletko ensimmäistä kertaa karttapalvelussa. Klikkaa Aloita ja käy läpi ohjeet.
Leikkaustyökalu: Avaa tietokoneen valikko ikkuna-ikonista. Klikkaa kaikki sovellukset. Klikkaa windowsin apuohjelmat. Klikkaa kuvakaappaustyökalu. Klikkaa uusi. Rajaa hiirellä haluamasi alue samalla hiiren vasenta painiketta painaen.
Kuvakaappaustyökalu voi olla ikonina myös tietokoneen ruudulla.
- Muodostetaan parit tai pienryhmät
- Kerrataan kasvupaikkatekijät = vesiolosuhteet, ravinteet, maaperä, pH, valo, lämpö
-
Valitaan muutama kohde eri puolilta Kauhajokea. Kannattaa valita erilaisia kohteita.
esim. Korhoskylä, Päntäne, Uuro, Nummijärvi, Keturi,
Jokainen pari/ryhmä valitsee yhden kohteen, josta tekee tutkimuksen
- Etsi kohteen taustakartta: Klikkaa Haku. Kirjoita kohteen nimi, esim. Kauhajoki Korhoskylä.
- Valitse tutkittava asia: Klikkaa Karttatasot, valitse otsikko alla olevien ohjeiden mukaan ja avautuvasta valikosta haluttu ominaisuus.
- Tee kuvakaappaus tutkittavasta alueesta. Kopioi kuvakaappaus: klikkaa hiiren oikealla painikkeella ja valitse kopioi.
- Raportoi kaikki tutkittavat ominaisuudet. Tee johtopäätökset alla olevien ohjeiden mukaan. Liitä raporttiin kuvakaappauksella otetut karttaleikkeet ja merkkien selitykset.
- Reflektointi: Tutustukaan ryhmien tuotoksiin esim. näyttelykävely –menetelmän avulla. (Menetelmä selostettu lopussa.)
1. Maaperä ja sen viljeltävyys
1.1. Vesiolosuhteet ja maaperän laatu
Valitse Karttatasot / Geologia / Maaperä 1:20 000Säädä taso läpinäkyväksi klikkaamalla Valitut tasot ja raahaamalla % palloa vasemmalle. Näin saat taustakartan paikannimet esiin.
Tee kuvakaappaus ja liitä kuva raporttiisi. Avaa karttaselitteet, tee kuvakaappaus merkkien selityksestä ja liitä kartan viereen. Saat maalajit esiin myös klikkaamalla kunkin väristä aluetta, jolloin ponnahdusikkuna kertoo halutut ominaisuudet.
Tulkitse kartasta, onko maaperä alueellasi
- vettä pidättävää, ravinteikasta savea, silttiä tai muuta hienojakoista maalajia
- huonosti vettä pidättävää, vähäravinteista karkeaa maalajia, kuten hiekka, sora
- lajittumatonta karkeaa maalajia, jossa on mukana kiviä eli moreenia
- kalliota
Valitse sitten Karttatasot / korkeus / vinovalovarjoste ja Peruskarttarasterin korkeus
Klikkaa Valitut tasot, raahaa Peruskarttarasterin korkeus (=korkeuskäyrät) päällimmäiseksi ja säädä Vinovalovarjoste -taso läpinäkyväksi kuten edellä. Tee kuvakaappaus ja liitä kuva raporttiisi.
Tulkitse kartasta, onko maasto alueellasi
- jyrkästi viettävää, jolloin vesi valuu nopeasti pois
- tasaista, jolloin vesi valuu hitaasti pois
- onko maastossa notkanteita, joihin vesi kerääntyy ja joihin alkaa muodostua soistuma
Valitse sitten Karttatasot / Hydrografia / VPD Pohjavesi
Klikkaa Valitut tasot, raahaa Pohjavesi päällimmäiseksi, säädä taso läpinäkyväksi. Tee kuvakaappaus ja liitä kuva raporttiisi.
Tulkitse kartasta, onko alueella pohjavesialuetta? Tarkista, onko taustakarttaan merkitty lähteitä?
Valitse sitten Karttatasot / Luonnonriskialueet / Tulvariskialueet
Onko alue merkittävää tulvariskialuetta (Loitonna karttaa, kunnes näät lähimmät tulvariskialueet, jotka on merkitty punaisella)? Onko omia havaintoja tulvimisesta? Lisää huomiosi raporttiin.
1.2. Pienilmasto
Valitse Karttatasot / Korkeus / Vinovalovarjoste ja Peruskarttarasterin korkeus kuten edellä ja raahaa korkeuskäyrät päällimmäiseksi. Voit myös käyttää jo tekemääsi karttaa.
Tulkitse kartasta, onko alue
- alava, hallanarka notko
- varjoinen itä-, koillis- tai pohjoisrinne
- valoisa ja lämpöä keräävä etelä- tai länsirinne
Kerro edellisen karttatarkastelun avulla, miksi pellot ovat sijoittuneet sinne missä ne nyt ovat. Mitä kasvupaikkatekijöitä kartta paljastaa?
2. Luontoarvot ja rakennetun ympäristön arvot
Valitse Karttatasot / Suojellut alueet / Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet, Muinaisjäännökset, Natura 2000 aluemaiset kohteet, Natura 2000 viivamaiset kohteet ja RKY kohteet (3 tyyppiä)
Punaisia pisteitä ja merkittyjä alueita klikkaamalla ilmestyy ponnahdusikkunaan tietoja kohteesta.
Raportoi, onko alueella tai sen lähellä
- Natura-alueita
- muinaismuistoja
- pohjavesialuetta (katso aikaisemmasta tarkastelusta tai ota taso esiin hydrografiasta)
- luonnonsuojelualueita
- Rakennetun ympäristön arvokohteita (RKY)
3. Rakennettavuus
Valitse Karttatasot / geologia / Maaperä 1:20 000
Muokkaa kartta kuten edellä (Valitut tasot, säädä taso läpinäkyväksi), ota kuva kuvakaappauksella ja liitä raporttiisi. Liitä myös merkkienselitykset tai käytä aikaisemmin tekemääsi karttaa.
Tulkitse kartasta, onko maaperä
- Routivaa savea, silttiä tai muuta hienojakoista
- Routimatonta soraa, hiekkaa tai moreenia
- (Vaikeasti muokattavaa) kalliota
- Pehmeää, vettä keräävää turvetta
Valitse Karttatasot / korkeus / vinovalovarjoste ja Peruskarttarasterin korkeus
Muokkaa kartta (Valitut tasot, säädä taso läpinäkyväksi %, raahaa korkeuskäyrät päällimmäiseksi).
Tulkitse kartasta, onko maastonmuodot
- jyrkkiä
- loivapiirteisiä
Muodostuuko maastonmuotoihin pohjois- ja itärinteille varjoisia kohtia, jotka saavat huonosti keskipäivällä ja iltapäivällä & illalla valoa?
Kerro edellisen karttatarkastelun avulla, miksi rakennukset ovat sijoittuneet sinne missä ne nyt ovat. Kuvaile alueen rakentamisolosuhteita: maaperän rakennettavuus, maastonmuotojen sopivuus rakentamiseen, valo ja lämpö (varjo-/valorinne).
4. Miltä alue näyttää
Streetview: Avaa maps.google.com/
Kirjoita hakukenttään ryhmätyökohteen paikannimi, esim. Korhoskylä
Raahaa ukkeli tielle, kulje haluamaasi kohtaan, kääntele näkymää ja ota kuvakaappaus haluamastasi suunnasta. Näkyykö näkymässä niitä ympäristön piirteitä, jotka edellisessä karttatarkastelussa tulivat esiin. Huomioi, että kokonaisuus ei aina hahmotu yhdestä pisteestä katsellen.
Reflektointi
Raportit viimeistellään ja asetetaan seinille. Jokainen ryhmän jäsen valmistautuu esittelemään oman alueensa muille. Muodostetaan uudet ryhmät niin, että kussakin ryhmässä on yksi jokaisen esiteltävän alueen edustaja. Raportit kierretään ryhmissä niin, että oman raportin kohdalla tekijä esittelee ryhmänsä tuotokset muille.
Lopuksi arvioidaan, opittiinko mistä kulttuuriympäristön ominaispiirteet tulevat?
- Maastonmuodot, maaperä, vesiolosuhteet vaikuttavat siihen mihin pellot raivataan.
- Maaperä, pienilmasto, maastonmuodot ja vesiolosuhteet vaikuttavat siihen mihin rakennukset ja tiet rakennetaan.
- Maastonmuodot, maaperä, vesiolosuhteet ja pienilmasto vaikuttavat siihen, miten monipuolista luontoympäristöä syntyy.
- Nämä tuottavat kulttuuriympäristön piirteitä, joihin ihminen liittää arvostuksiaan. Yhteisöjen toiminta ja arvostukset vaihtelevat, jokainen sukupolvi säätää niitä enemmän tai vähemmän tietoisesti.
Palautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.