Ilmasto muutti metsiä varhaisvuosina; jalot lehtipuut vetäytyivät kohti etelää ja niiden tilalle tuli kuusi. Myöhempinä vuosisatoina myös ihminen on ohjaillut metsien olemusta. Parhaat maat on raivattu viljelymaaksi. Tervanpoltto ja sahateollisuus kurittivat mäntymetsiä, ja kuusi hyötyi kilpailussa elintilasta. Nykyään eniten on mäntymetsiä, mutta puulajisuhteeseen vaikuttaa kasvupaikan ja ilmaston lisäksi myös ihmisen valinnat metsänhoidon suunnittelussa. Edelleen suurin osa Kauhajoen pinta-alasta on metsää.

Nykypäivän metsätalous on suunnitelmallista. Metsiä hoidetaan eri tavoin sukkession edetessä. Puuta korjataan metsästä vähitellen. Useimmiten metsäkuvio uudistetaan lopuksi kaatamalla suurin osa puista, jonka jälkeen uusi puusto saatetaan kasvuun taimia istuttamalla tai siemenpuiden avulla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita, kuten puronvarsien metsiä jätetään korjaamatta. Ylhäältä katsoen metsä näyttää tilkkutäkiltä, koska metsälohkot ovat eri kehitysvaiheissa, ja kasvupaikat vaihtelevat. Kauhajoella metsätilat ovat kapeita pitkiä sarkoja. Todella vanhat, luonnontilaiset metsät ovat harvinaisia. Metsien luonnon monimuotoisuutta pyritään kuitenkin rikastuttamaan monilla toimenpiteillä metsänhoidon osana.

Kuva ylhäällä: Ilmakuva Katikasta. Kuvassa näkyvät metsät ovat havupuuvoittoisia, mutta lehtipuitakin näkyy. Pitkäkoski näkyy keskellä tummana juovana, etualla Hosioja. Purojen varsilla kasvillisuus on usein rehevämpää. Taustalla Hyypän peltoja.

Kuva oikealla: Havumetsät näkyvät tumman vihreänä, lehtipuuvaltaiset metsät vaalean vihreänä, pellot keltaisena ja asutus punaisina ruutuina.

Kuva: Katikan metsissä voi kulkea merkityillä reiteillä.