Struven astemittausketju

Struven kolmiomittausketju (Struve Geodetic Arc) liitettiin UNESCOn maailmaperintöluetteloon vuonna 2005. Se on yksi Suomen, seitsemästä maailmanperintökohteesta, jotka edustavat ihmiskunnan kulttuuriperintöä ja luonnon arvoja. Vuonna 1991 listalle hyväksyttiin Vanha Rauma tyypillisenä pohjoismaisena puukaupunkina ja Suomenlinna Itämeren alueen valtapolitiikan ja linnoitustaidon edustajana. Petäjäveden vanha puukirkko pääsi listalle vuonna 1994 edustamaan pohjoismaista puuarkkitehtuuria ja vuonna 1996 listalle hyväksytty Verlan puuhiomo ja pahvitehdas kertoo varhaisesta metsäteollisuudesta. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue, arkeologinen kohde, hyväksyttiin luetteloon 1999. Merenkurkun saaristo edustaa maankohoamisilmiötä ja on yhdessä Ruotsin Höga kustenin kanssa ensimmäinen Suomen luontokohde ja hyväksyttiin listalle vuonna 2006.

Struven astemittausketju on Suomen maailmaperintökohteista laajin, kansainvälisin, monitieteisin, ajallisesti ja paikallisesti monitahoinen. Kolmiomittauksella oli tarkoituksena selvittää maapallon tarkka muoto ja koko. Alueiden kartoitus oli myös tavoitteena kolmiomittausketjun rakentamisen aikoina, jolloin ketju kulki vain Ruotsin ja Venäjän alueilla. Nykyään se ulottuu Pohjoiselta jäämeren rannalta, Norjan Fuglenesista Mustallemerelle, kulkien yli 2800 kilometriä Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Moldovan kautta. Näiden valtioiden yhteisen esityksen pohjalta suojeltaviksi maailmanperintöpisteiksi hyväksyttiin 34 mittauspistettä, joista kuusi, Mustaviiri, Porlammi, Oravivuori, Alatornion kirkko, Aavasaksa ja Stuorrahanoaivi ovat Suomen alueella. Keski-Suomessa on Korpilahden Oravivuoren lisäksi kolmiomittauspisteitä Kuhmoisissa, Sysmässä, Jämsässä, Joutsassa, Toivakassa, Jyväskylässä, Laukaassa, Hankasalmella Konnevedellä ja Konginkankaalla.

Struven ketju monialaisena oppimisympäristönä -hanke 2017-2018

Koska tämä Struven ketju on näin laaja Keski-Suomen kohde, ansaitsee se myös enemmän selvitystyötä. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos haki Museovirastolta hankerahaa ja yhteistyöhön lupautuivat Jyväskylän UNESCO-kouluverkoston opetattajat. Struven Ketju monialaisena oppimisympäristönä –hankkeen tarkoitus on kehittää yhteistyötä Struven ketjun varrella sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten kanssa, vaihtaa kokemuksia ja lisätä ymmärrystä luonnon- ja kulttuurien monimuotoisuudesta ja vaihteluista eri leveyspiireillä.

 Kolmiosaisen hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin ongelma-analyysi Struven ketjun opetustarpeista (kulttuuriperinnön merkitys, kartografia ja maanmittaus, tilan ja maiseman hahmotus ja kuvaaminen) ja kehitettiin tehtäviä yläkoululaisille keväällä 2017 ja niitä testattiin Kilpisen ja Viitaniemen kouluissa 8- ja 9-luokkalaisten kanssa sekä retkillä Korpilahden Oravivuorella. Suunnitteluun lähdettiin neljästä eri näkökulmasta; Struven ketjun kulttuurihistoriallinen merkitys, maanmittauksen ja kartografian matemaattinen hahmottaminen sekä ketjun
ympäristön luonnontieteellinen ja esteettinen kokeminen. Normaalikoulun lukion kuvataiteen lehtori Kerttu
Korhonen rakensi KU2 kurssin Struven henkeen sopivaksi, tilan ja maiseman kuvausta käsitteleväksi. Matematiikan lehtori Tero Hirvi selvitti luennollaan kolmiomittauksen laskennalliset periaatteet, mikä auttoi lukiolaisia ymmärtämään kurssin retkikohteen, Oravivuoren mittauspisteen, merkitystä. KU2 kurssi on raportoitu Opintoretket kohdassa ja luento löytyy asiantuntija painikkeen alta.

Friedrich Georg Wilhelm Struven (1793-1864) mukaan nimetyn kolmiomittausketjun arvon ja historiallisen merkityksen selvittämiseksi eri alojen asiantuntijat lupautuivat esittämään näkemyksiään ja ajattelun lähtökohtia avoimessa luentosarjassa syksyllä 2017. Aloitusluennossa dosentti Osmo Pekonen kertoi Maupertuis´n Tornion retkestä ja Struvea edeltävistä, maapallon muotoa todistavista mittauksista. Maupertuis sivut löytyvät Struve- materiaaleista. Sieltä löytyvät myös Maanmittauslaitoksen teettämä video, joka toimii avauksen Struven ketjun
problematiikkaan.

Karttojen kulttuurihistoriasta ja erityisesti Keski-Suomen mittauspisteistä kertoivat Struve komission jäsenet Heikki Rantatupa ja Ismo Nuuja. Maanmittauksen johtava asiantuntija Kari Rantalainen perehdytti opiskelijoita maanmittauksen menetelmiin ja laitteisiin luennon lisäksi heidän vieraillessaan maanmittausarkistossa. Geodesiaa ja maapallon muodon geometriaan selvitti matematiikan dosentti Joonas Ilmavirta havainnollisessa esityksessään. Yliopiston museonjohtaja Janne Vilkunan toi aikaperspektiiviä ihmisten maailman ja rajallisuuden käsitykseen. Luentojen tekstiversiot ja kuva-aineistot löytyvät Asiantuntijaluennoista.


Kaksi opiskelijaryhmää aloitti syksyn 2017 opintoretkellä Korpilahden Oravivuorelle. Luokanopettaja- ja biologianopiskelijat suunnittelivat ja ohjasivat mittauspisteelle suuntautuvia koululaisten opintoretkiä yhteistyössä opettajien kanssa. Retkille osallistui eri-ikäisiä, alakoululaisista lukiolaisiin ja aikuisopiskelijoihin. Kurssin aikana eri alojen opiskelijoista kootut pienryhmät paneutuivat opetussuunnitelmiin, erityisesti laaja-alaisiin oppimiskokonaisuuksiin ja sovittivat niihin maailmanperintökasvatusta oman kiinnostustensa mukaan. Eri lailla painottuvia retkisuunnitelmia löytyy Opintoretket kohdasta. Luokanopettaja-maisteriopiskelijat suunnittelivat Oravivuoriretken innoittamina pitempikestoisia eri teemoihin suuntautuvia, Metsämaisema, Sää ja Tähtitaivas, kokonaisuuksia. Kaikkia niitä yhdisti luonnossa liikkuminen, eri aistien käyttö tiedonhankinnassa sekä useiden eri oppiaineiden luonteva liittäminen. Tekijät esittelivät suunnitelmansa KEOS-messuilla 2017. Kansainvälinen vaihto-
opiskelijaryhmän rektikokemuksista syksyltä 2018 voit lukea kohdasta Study visits -opintoretket. 

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat harjoittelivat ryhmäytymistä Tikkalan alakoululaisten kanssa ja perustivat tutkimusretkikuntia omaa historiallista retkeään varten. Eri-ikäisistä tutkijoista koostuvat ryhmät valmistautuivat huolellisesti lokakuiselle tutkimusretkelle. Kulttuurisen osaamisen ja työtaitojen lisäksi harjoiteltiin erilaisia tehtävärooleja retkellä selviytymistä varten. Koululaiset jakautuivat hakemuksissa perustellun kiinnostuksensa mukaan eri tehtäviin ja vanhimmat oppilaat saivat retken johtajan tehtävät. Näiden retkikuntien seikkailuista kertova raportti ilmestyy syksyllä 2018 ja linkki löytyy Ideoita ja vinkkejä kohdasta.

Tiedon syventäminen ja sisältöjen kehittäminen jatkuu. Struven ketjun aineisto peda.net sivulla on käytettävissä. Asian edistämiseen voi osallistua tallentamalla kokemuksia Ideoita ja vinkkejä kohtaan tai erilaisessa yhteistoiminnassa kuten Vesuri-ryhmäläiset hakemalla maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin hankkeisiin.
Ehkä tulevaisuudessa tartutaan taiteilija Salla Laurinollin näyttelyhaasteeseen. Hänen eri Struven mittauspisteistä
toteuttamansa maalaukset olivat esillä keväällä 2018 Korpilahden Höyrygalleriassa. Taiteilijan kotisivut
löytyvät Struve – materiaaleista.

Lämpimät kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille!

Marjo Autio-Hiltunen

marjo.autio-hiltunen@jyu.fi