Miksi joella on taipumus mutkitella?

Jos katsoo Kauhajokea ilmasta, huomaa heti, että joki mutkittelee. Joen mutkittelua kutsutaan meanderoinniksi. Se on yleinen ilmiö varsinkin kohtuullisen tasaisessa maastossa. Ilmakuvassa näyy Hyypänjoen mutkittelu.

Meanderointi johtuu siitä, että vesi kuluttaa ulkokaarretta enemmän kuin sisäkaarretta ja muodostaa siten jokeen yhä suuremman mutkan, kunnes seuraava vastarannan mutka viimein syöpyy yhteen edeltävän mutkan kanssa ja synnyttää tällä tavalla putaan. Nimitys juontuu Turkissa sijaitsevan mutkittelevan Menderesjoen vanhasta nimestä Maeander. Mutkittelu alkaa, kun maaston epätasaisuus ohjaa virran voimakkaimman kohdan kohti penkkaa ja se alkaa syöpyä (=eroosio). Sisäkaarteessa vesi virtaa hitaamin, joten sinne alkaa kasautua virran mukana kulkevaa maa-ainesta. Mutkaan muodostuu särkkä.

Kuva: Joki voi mutkitella myös metsässä.

Mutkia syntyy erityisesti laaksoihin, joissa on melko tasainen maa ja hienoa sedimenttiä eli lietteestä ja mudasta kerrostunutta maa-ainesta. Tällainen maa-aines lähtee helposti veden mukaan. Savi, hiekka, hieta ja hiesu ovat otollisia maalajeja mutkittelulle, samoin turve. Maaperä vaikuttaa myös jokiuoman rinteisiin ja joen leveyteen. Hienorakeisessa tai saviperäisessä maastossa uomasta tulee jyrkkärinteinen, kun karkeassa maaperässä, kuten soralla, uomasta tulee loivarinteinen.

Kauhajoki mutkittelee paljon, koska maasto on riitävän tasaista ja maaperä sisältää helposti veden mukana kulkeutuvaa ainesta. Tasaisuuden vuoksi joki myös tulvii herkästi etenkin Hyypässä.

Jos haluat seurata Kauhajoen mutkittelua kartalla, mene http://www.paikkatietoikkuna.fi -sivulle, klikkaa Karttaikkuna, sitten Haku, kirjoita Hyyppä Kauhajoki, kilkkaa Karttatasot, valitse Hydrografia, ja sieltä VPD Joki. Liikuttele karttaa raahaamalla.