Katso luku 5 liitteet 7 (Oppilashuollon käsikirja) ja 8 (Oppilaan tuen käsikirja).


Oppimisen ja koulunkäynnin järjestäminen

Jokaisella oppilaalla on oikeus suorittaa peruskoulun oppimäärä ja saada jatko-opintokelpoisuus. Jos oppilas tarvitsee tukea oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on hänellä mahdollisuus ja oikeus hyötyä koulun tukitoimista, joita ovat mm. eriyttäminen, koulunkäynnin ohjaajan tuki, osa-aikainen erityisopetus, oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja joissakin tapauksissa erityisluokka- tai pienryhmäopetus.

Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tavoite

• toteutetaan varhaisen puuttumisen periaatetta
• työskennellään tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa
• lisätään varhaista puuttumista ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä
• toiminnassa painotetaan moniammatillista työtä
• koululla työskentelee riittävä määrä koulunkäynnin ohjaajia
• lisätään täydennyskoulutuksella yleisopetuksen opettajien valmiuksia työskennellä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa
• kehitetään yleis- ja erityisopetuksen avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä
• tiedonkulku ja yhteistyö sujuvat erityisesti oppilaan opiskelun nivelvaiheissa.

Tukimuodot

Koulussamme käytettäviä tukimuotoja ovat eriyttäminen, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus, erityisopetus ja koulunkäynninohjaajan tuki.

Eriyttää voidaan opetuksen sisältöjä, oppimateriaalia ja -menetelmiä, työtapoja, tehtävien määrää, oppimisympäristöjä, arviointimenetelmiä ja palautteen antamista. Perusopetuslain 16 § mukaan opinnoissa tilapäisesti tai muutoin tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun tuen tarve on havaittu. Tukiopetus voi olla lyhytaikaista tai sitä voidaan tarjota jaksoittaisesti. Tukiopetusta antaa mahdollisuuksien mukaan opettaja, ei koulunkäynninohjaaja.

Osa-aikainen erityisopetus on joustava järjestely samanaikaisopetuksena, pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Tässä tuen muodossa tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikkien kolmen tuen muodon aikana ja sen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaalle ja huoltajille. Opettajat arvioivat yhdessä oppilaan osaamista ja suunnittelevat hänen tarvitsemaansa osa-aikaista erityisopetusta. Samanaikaisopetus voi olla samaan aikaan eriyttämistä ja osa-aikaista erityisopetusta.


Yleinen tuki

Yleinen tuki on kaikille oppilaille tarvittaessa annettavaa tukea. Yleisen tuen keskeisiä toimintatapoja ovat eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, tukiopetus ja samanaikaisopetus sekä osa-aikainen erityisopetus. Osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuminen ei edellytä erillistä päätöstä. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Mikäli yleisistä tukijärjestelyistä huolimatta oppilaan oppiminen ei etene toivotulla tavalla, tehdään oppilaan edistymistä ja opetusta koskeva pedagoginen arvio, joka käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Tämän pohjalta suunnitellaan mahdollisen tehostetun tarve.


Pedagoginen arvio

Pedagogisessa arviossa selvitetään:

• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuudessaan
• oppilaan saama yleinen tuki (mm. tukiopetus ja arvio sen vaikutuksesta)
• oppilaan oppimisvalmiudet ja erityistarpeet
• arvio eri pedagogisten, oppimisympäristöön liittyvien ja oppilashuollon ratkaisujen vaikutuksesta oppilaan tukemisessa
• huomion kohteena ovat työskentelytaidot (toiminnan aloittaminen, keskittyminen, tarkkaavaisuus, jaksaminen, motivaatio ja tavaroista huolehtiminen), sosiaaliset taidot (käyttäytyminen, kielenkäyttö, suhtautuminen aikuisiin, kaverisuhteet, väkivaltaisuus ja kiusaaminen), oppimiseen liittyvät seikat (osaaminen, oppimisvaikeudet, läksyjen tekemättömyys, terveys) ja muut (myöhästymiset, poissaolot ym.)

Tehostettu tuki

Oppilas, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, saa tehostettua tukea. Tehostettu tuki poikkeaa yleisestä tuesta tukitoimien määrän ja keston suhteen. Oppilas voi saada tehostettua tukea koko perusopetuksen ajan.

Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja ehkäistään oppimiseen, vuorovaikutustaitoihin ja kehitykseen liittyvien ongelmien lisääntymistä. Tehostettu tuki on suunnitelmallista tukea, joka perustuu moniammatilliseen pedagogiseen arvioon, ja oppilaalle laaditaan aina oppimissuunnitelma.


Pedagoginen selvitys

Erityisopettaja ja luokanopettaja / luokanvalvoja laativat oppimissuunnitelman ja pedagogisen arvion pohjalta pedagogisen selvityksen, joka käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Pedagogista selvitystä tulee tarvittaessa täydentää psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Päätös erityisen tuen jatkamisesta tehdään tarvittaessa 2. luokan jälkeen tai ennen 7. luokkaa. Päätöksen oppilaan siirtymisestä takaisin tehostetun tuen piiriin, tekee rehtori oppilashuoltoryhmän esityksestä.

Pedagoginen selvitys sisältää oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuudessaan.

• oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulee tukea
• perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa aineessa yksilöllistetyn oppimäärän
• erityisopettaja hankkii opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan kokonaistilanteesta
• selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan tehostetun / erityisen tuen tarpeesta

Erityinen tuki ja HOJKS

Perusopetuslain mukaan erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta. Erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista, oppimisen tukea, muu tuki taas koulunkäynnin tukea.

Mikäli oppilas ei selviydy jonkin aineen yleisopetuksen oppimäärästä hyväksytysti (arvosana 5), voidaan hänen oppimääränsä yksilöllistää. Yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Tämä päätös on määräaikainen ja tarkistetaan vähintään toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemättä luokkaa helmikuun loppuun mennessä. Tarkistamista varten tehdään uusi pedagoginen selvitys, jonka perusteella erityistä tukea jatketaan tai se lopetetaan. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS.


Erityisopetus

Erityisopetus on erityisen tuen muoto, jonka tavoitteena on tukea oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava asiakirja, jossa selviävät opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt ja oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät ratkaisut.

Oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. HOJKS:ssa määritellään mm. opiskelun erityiset painoalueet, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat, oppilaan itsearviointi sekä muut pedagogiset ratkaisut.

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKS:ssa luetellaan nämä aineet sekä määritellään niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä kirjataan, miten edistymistä seurataan ja arvioidaan.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, lukukausitodistuksessa numeroarvosana varustetaan tähdellä. Jos oppilas on HOJKSattu vain jossakin oppiaineessa, HOJKSiin kootaan yhteinen näkemys oppilaan vahvuuksista ja tukea tarvitsevista alueista, tukitoimien toteuttamisesta, tavoitteista, menetelmistä ja oppilaan oppimiseen olennaisesti liittyvistä asioista. Erityisopetus ei ole pelkästään niiden oppiaineiden opetusta, joissa oppimäärä on yksilöllistetty. Jos tuen tarve on esim. sosioemotionaalisella alueella, ei oppilaalla välttämättä ole yksilöllistettyjä oppimääriä. Oppilaan vapauttaminen oppimäärän opiskelusta edellyttää erityisen painavia syitä.

Jos oppilaan ei ole mahdollista saavuttaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita vammaisuuden tai sairauden vuoksi yhdeksässä vuodessa, alkaa oppilaan oppivelvollisuus vuotta aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Pidennetty oppivelvollisuus vaatii erityisen tuen päätöksen.


Joustava perusopetus (JOPO-toiminta)

Toiminta on tarkoitettu niille 7 – 9 -luokkien oppilaille, jotka alisuoriutuvat opiskelussaan, ovat heikosti motivoituneita ja joita näyttäisi uhkaavan syrjäytymminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Toimintaan voidaan ottaa mukaan myös erityistä tukea saava oppilas. JOPO-toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Tässä menetellään päätösten ja järjestlyjen osalta aina tilanteen ja taloudellisten resurssien mukaisesti.


TUKI NIVELVAIHEISSA

Nivelvaihe esiopetuksesta perusopetukseen ja nivelvaihe perusopetuksen 6. luokalta seitsenännelle. Toimintatavat ja käytänteet kirjataan tarkemmin oppilaanohjauksen osiossa. Ks. luku 14.


Oppilaan tuen ja oppilashuollon asiakirjat

Koulutuksen järjestäjä ylläpitää monialaisen opiskeluhuollon rekisteriä (opiskeluhuoltoreksiteri). Rekisteriin tallennetaan koulun opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvät asiakirjat. Koulutuksen järjestäjä nimeää rekisterin vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettaviin tietoihin. Reksiterinpitäjä kirjaa, kenelle tietoja on luovutettu ja milloin.


Oppilashuoltomerkintöjä sisältävien asiakirjojen arkistointi ja tallentaminen

Monialaisella oppilashuoltoryhmällä on kirjaamisvelvoite ja pöytäkirjat säilytetään koulun arkistossa. Ryhmä järjestäytyy tilanteen mukaan ja se kootaan käsiteltävän asian mukaisesti.

Oppimissuunnitelmat, HOJKSit ja muut mahdolliset selvitykset tallennetaan alkuperäisinä oppilashuoltokansioihin ja säilytetään lukitussa koulun palosuojatussa oppilasarkistossa.

Oppilashuoltokansio seuraa oppilasta koko peruskoulun ajan ja peruskoulun päättymisen jälkeen vastuussa oleva opetuksen järjestäjä huolehtii asiakirjat arkistoon, missä niitä säilytetään kymmenen vuotta.

Oppilashuoltokokouksien oppilashuoltomerkinnät, suunnitelmat, selvitykset ja muut salassa pidettävät oppilashuoltodokumentit arkistoidaan sähköiseen muotoon opetuksen järjestäjän antaman ohjeen mukaisesti. Ohjeessa kerrotaan myös siitä, kenellä on oikeus käsitellä ja saada tietoja. Kirjoitussuojattuja sähköisiä dokumentteja ei koskaan lähetetä sähköpostilla.


Salassapito ja tietojen luovuttaminen

Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksittäistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä säädetään.

Henkilötietojen käsittely ja salassapito

Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet ovat salassapitovelvollisia lasten ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä niihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin liittyvät tiedot.

Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.

Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. (24.6.2010/642)

Wilma-lomakkeiden käyttö
Oppimissuunnitelmat ja muut oppimseen liittyvät asiakirjat (pedagoginen arvio ja selvitys) kirjataan Wilmaan.