ANTIIKKI ennen vuotta 476

Antiikin musiikilla tarkoitetaan antiikin Kreikassa ja Rooman valtakunnassa esitettyä musiikkia.

Antiikin Kreikan kulttuurissa musiikilla oli niin tähdellinen asema, että pojille opetettiin musiikkia jo kuusivuotiaasta lähtien. Musiikki yhdistettiin jo silloin vahvasti maailmankaikkeuteen ja matematiikkaan. Siihen lisättiin myös paljon mystiikkaa, varsinkin erilaisiin lukuihin liittyen. Musiikin ja matematiikan vahva yhteys näkyi myös antiikin ajan ihmisten kiinnostuksena viritysjärjestelmiin. Antiikin Kreikassa musiikki liittyi vahvasti myös teatterin syntyyn, koska musiikki oli olennainen osa näytelmää.

Toinen antiikin ajan kulttuuri, jossa musiikilla oli tärkeä merkitys oli Egyptin kulttuuri. Haudoista on löydetty todisteita, että musiikilla oli jopa oma jumalansa.

KESKIAIKA N. 450-1450

1. Kirkollinen musiikki

• gregoriaaninen kirkkolaulu: kuorolaulua, yksiäänistä, vapaa rytmi, latinaksi
• organum: kaksiääninen, toinen ääni kvartin tai kvintin päässä melodiasta

 2. Maallinen musiikki

• aiheina rakkaus ja ritaritarinat
• mukana soittimia esim. fidel, harppu, luuttu, pillit/huilut, lyömäsoittimet
• trubaduurit esittivät
  
  

RENESSANSSI (1400-1600 –LUVUT)

- keskiaikainen musiikki muuttui vähitellen renessanssimaisemmaksi 
- monimutkaisemmat melodiat ja harmoniat
- soitinmusiikki eli maallinen musiikki ja kirkkomusiikki 
- Kirkkomusiikissa Palestrina-tyyli 
- Juhlat lisääntyivät --> tarvittiin soittajia

--> soittimet kehittyivät: viulu, nokkahuilu, ja viola da gamba, krumhorn, fidel, cembalo, klavikordi
Viola da gamba fidel

BAROKKI (1600-1700)

• Soitinmusiikki itsenäistyi ja orkesteri sai nykyisen muotonsa.
• Terassidynamiikka = välillä soitettiin voimakkaasti, välillä hiljaa
• Pyrittiin loistokkuuteen, musiikki oli koristeellista
• ”Etenee kuin juna”, ei hengähdystaukoja
• Kirkkomusiikki oli loistokasta
• sävellyksiä:
  • passio ja oratorio: kerrotaan musiikin keinoin jokin tapahtuma, joka liittyy Raamatun tekstiin
  • kantaatti: kirkkomusiikki, jossa on kuoro-osuuksia, aarioita ja soitinosuuksia.

ANTONIO VIVALDI (1678-1741)

• Italialainen säveltäjä
• pappi, joka joutui luopumaan urastaan
• omistautui viulunsoitolle ja säveltämiselle
• n. 600 soitinsävellystä mm. huilulle, sellolle, oboelle, fagotille, luutulle, mandoliinille
• tunnetuin teos Neljä vuodenaikaa

JOHANN SEBASTIAN BACH (1685-1750)

• saksalainen säveltäjä
• toimi hovimuusikkona, hovisäveltäjänä ja urkurina
• taitava urkuri
• Tunnetuin teos on Toccata ja fuuga sekä Air
• sävelsi lähinnä urkumusiikkia

GEORG FRIEDRICH HÄNDEL (1685-1759)

• saksalaissyntyinen säveltäjä
• muutti Englantiin 1712
• toimi hovisäveltäjänä
• tunnetaan oratorioistaan ja oopperoistaan
• Tunnetuin teos: Messias-oratorio, Ilotulitusmusiikki
  

KLASSISMI

- 1700 -luvulla kyllästyttiin barokin ajan juhlallisuuteen ja teennäisyyteen. 
- Wien oli klassismin ajan musiikillinen keskus 
- Soitinmusiikki vahvistui. 
- Tyylillisesti kausi huipentui wieniläisklassismiin, jonka aikana aloitettiin säveltämään suurille sinfoniaorkestereille. 
- Mieleenpainuvat melodiat, joita säestettiin kevyillä harmonioilla.
- Ihanteena oli kauneus ja keveys 

Wolfgang Amadeus Mozart 

- itävaltalainen säveltäjä 
- musiikinhistorian tunnetuin ihmelapsi
- aloitti säveltämisen 4-vuotiaana 
- sävelsi ensimmäisen sinfoniansa 8-vuotiaana ja ensimmäisen oopperansa 12-vuotiaana 
- isä toimi opettajana 
- teki varhain konserttimatkoja ympäri Eurooppaa 
- säveltäminen oli helppoa --> tuottelias säveltäjä 
- kuoli köyhänä. Haudattiin tuntemattomaan joukkohautaan.
- tunnetuimpia teoksia: Taikahuilu -ooppera, Pieni yösoitto, kuolinmessu Requim 

Ludwig van Beethoven 

- saksalainen säveltäjä 
- kehitti dramaattisuudellaan klassisen tyylin huippuunsa 
- loistava pianisti
- teki tilaustöitä porvaristolle
- kuulo heikkeni jo 30-vuotiaana 
- kuuroutui täysin 45-vuotiaana 
- tunnetuimpia teoksia: Sinfonia nro 5 (kohtalon sinfonia), Für Elise

ROMANTIIKKA (1815-1910)

- jatkettiin klassismin aikana vallinneita perinteitä.
- säveltäjät alkoivat ilmaista sillä tunteita ja käyttää usein hyvin poikkeuksellisia ilmaisutapoja (kun aiemmin musiikissa oli noudatettu tiukkoja kaavoja) 
- teoksen ainutkertaisuutta haluttiin korostaa. 
- suurin merkitys oli toimia viihdykkeenä ylhäisölle, romantiikassa nähtiin jotain syvällisempää.
- aiheet luonnosta, kuten aurinkoisesta kevätpäivästä tai myrskyisästä ulapasta. Innoituksia haettiin myös historiasta, kirjallisuudesta ja runoudesta tai ihmisen psyykestä. Teokset saattoivat perustua suoraan kirjallisuuteen, tai teksti saattoi esiintyä niissä laulun muodossa.

Kansallisromantiikka:

- Kansallisen tunteen värittämä sävelkieli sekä kansantarinoista ja myyteistä kumpuavat aihepiirit
- Sävellysten osana saatettiin käyttää kansansävelmiä tai niiden tyylitelmiä.

-säveltäjiä: 

Chopin: kansanlaulumaisia pianokappaleita 
Paganini: taiturimaisia viulukappaleita
Sibelius: suomalaista kansallisromantiikkaa
Grieg: norjalaista kansallisromantiikkaa
Tsaikovsky: venäläistä kansallisromantiikka

MODERNI MUSIIKKI 1900-luku ->

Klassinen musiikki on jatkanut kehittymistään aina tähän päivään asti. 1900- ja 2000 -luvuilla on kokeiltu useita hyvin erilaisia tyylejä, ja perinteisistä duuri- ja molliasteikoista on eksytty jo varsin kauas. On nähty minimalismia, uusklassismia, sarjallisuutta, ekspressionismia sekä täyttä atonaalisuutta.

Modernin aikakauden sävelletty musiikki kuulostaa äärettömän erilaiselta entiseen verrattuna. Siinä, missä ennen on ollut selkeä lähtösävellaji, jonne kappaleen edetessä pyritään palaamaan takaisin, ei nykymusiikissa sellaista aina ole. Näin suurta muutosta ei klassisessa musiikissa ole ennen koettu, ja onkin mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan tästä sitten edetään.

Tunnettuja 1900-luvun säveltäjiä olivat mm.
Sergei Prokofjev
Igor Stravinski
Béla Bartók
Dmitri Šostakovitš (suhteellisen perinteisiä)