Mediassa käsitellään paljon psykologisiin ilmiöihin liittyvää tietoa, josta ihmiset etsivät apua oman hyvinvointinsa parantamiseen tai esimerkiksi lasten kasvatusta koskeviin kysymyksiin. Osa on hyödyllistä, osa sitkeästi eläviä myyttejä, joille ei löydy tieteellisiä perusteita.

– Myytit aiheuttavat ihmisille omaan hyvinvointiin, terveyteen ja rahan käyttöön liittyviä ongelmia. Eikä pelkästään yksilöille vaan laajemmin yhteiskunnalle, Minna Miao toteaa.

Hän on psykologi, kouluttaja ja tietokirjailija, jonka uusin kirja Harhakäsitykset mielestä – vältä väärän psykologisen tiedon ansa (Tuuma-kustannus) purkaa yleisimpiä myyttejä, kertoo niiden alkuperästä ja esittelee ajan tasalla olevaa tutkimustietoa.

– On toisaalta positiivista, että omaan mieleen ja hyvinvointiin liittyvää tietoa on tarjolla ja ihmiset ovat siitä kiinnostuneita. Kun tietoa on valtavasti, sekaan mahtuu monenlaista tiedon tarjoajaa ja myös vanhentunutta tietoa. Tieteessä on tavallista, että tiedot tarkentuvat ja päivittyvät.

On inhimillistä, että kiireinen ihminen hakee pikaratkaisuja ongelmiinsa. Se mikä kuulostaa hyvältä omaksutaan herkemmin kuin tylsä ja seikkaperäinen asian läpikäynti.

Pelkkä asian otsikointi voi jo johtaa virheellisiin johtopäätöksiin. Nettiympäristössä tunteita herättävä räväkkä otsikointi on enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Voi syntyä virheellinen käsitys sinänsä ihan pätevästä tiedosta. Yksittäisistä tutkimuksista voidaan tehdä aika pitkällekin vietyjä johtopäätöksiä. Voi kysyä kuinka yleispätevästä tutkimuksesta on kyse, jos on tutkittu esimerkiksi kahdenkymmenen ihmisen aivoja.

Miao myöntää, että tiedon popularisointiin liittyy aina ongelmia, mitä nostetaan esiin ja miten se tehdään. Popularisointia kuitenkin tarvitaan, muuten asioista keskustelisivat vain asiantuntijat asiantuntijoiden kielellä.

Miao valitsi Turun Sanomien pyynnöstä yhdeksän psykologista tietoa koskevaa myyttiä, jotka eivät pidä paikkansa. Lisää tietoa löytyy Miaon kirjasta.

1

Ihmisten jako luonteenpiirteiden mukaan

Sanat introvertti ja ekstrovertti ovat useimmille meistä hyvinkin tuttuja. Niitä toistellaan erilaisissa artikkeleissa, joissa käsitellään ihmisten luonteenpiirteitä.

Introvertti on epäsosiaalinen eikä viihdy ihmisten keskuudessa, ekstrovertti sen sijaan on yltiösosiaalinen, ui kuin kala porukkaan kuin porukkaan.

– Tämä ei vastaa nykypsykologian käsitystä persoonallisuudesta. Suurin osa ihmisistä sijoittuu näiden ääripäiden tylsälle keskikaistalle. Kasaudumme sinne, Miao toteaa.

– Monessa tapauksessa tämä luokittelu on harmitonta hömppää, vähän kuin horoskoopit. Haitallista se voi olla, jos ihminen alkaa rajoittaa omaa elämäänsä sen perusteella, että pitää itseään introverttinä. En tee tätä enkä kokeile tuota, koska olen introvertti.

– Itseään toteuttavat ennusteet ovat tyypillinen ilmiö ihmisten käyttäytymisessä. Oletamme olevamme tietynlaisia ja toimimme sen mukaan mikä käsitys meillä itsestämme on.

2

Vastakohdat viehättävät

Varsin yleinen myytti on, että vastakohdat täydentävät toisiaan ja vetävät toisiaan puoleensa.

– Tutkimukset osoittavat aika kattavasti, että niin romanttisissa suhteissa kuin ihmissuhteissa muutenkin meitä vetää puoleensa samanlaisten ihmisten seura. Pitkiin ihmissuhteisiin päädymme useimmiten samanlaisten ihmisten kanssa.

Nykypäivän termi somekupla jo kertoo, että sen sisällä keskustelua käyvät lähinnä samanmieliset ihmiset. Politiikassakin ihmisiä sitoo yhteen samanmielisyys. Hakeudumme herkästi itsemme kaltaisten ihmisten seuraan.

Työelämässä tämä voi olla haitta, jos esimerkiksi palkkaa itsensä kaltaisia ihmisiä, vaikka lähtökohtana työssä pitäisi olla osaaminen.

SHUTTERSTOCK

 

3

Aivojen kapasiteetin käyttö

On virheellinen, mutta sitkeä väittämä, että ihminen käyttäisi aivokapasiteetistaan vain pientä osaa.

– Todellisuus on tylsä. Ei aivoissa ole eikä lajinkehityksenkään kannalta olisi järkevää olla valtavaa määrää hukkatilaa, joka vain odottaisi löytymistään. Kyllä aivoista ihan kaikki irtiotetaan.

Sen voi päätellä siitäkin, että uupuminen on yksi kiireisen ja informaatiorikkaan aikamme suurista ongelmista. Aivokapasiteettia olisi hyvä olla enemmän, mutta kun sitä ei ole.

– Aivot on kehon osa, joka vaatii paljon energiaa. Joku tutkija heittikin, että jos hukkatilaa olisi, ihmisen hereillä oloajasta suurin osa menisi syöden, jotta aivot saisivat tarvitsemansa energian.

– Tästä on voinut syntyä käsitys, että aivoissa loputtomasti avautuisi uusia huoneita elämän edetessä.

4

Aivotutkimus tiedon antajana

Käsitys, että aivoja tutkimalla saisi aina parasta mahdollista tietoa ihmisen mielestä ja käyttäytymisestä, ei Miaon mukaan pidä paikkansa.

– Aivotutkimus on kehittynyt valtavasti ja se kiinnostaa ihmisiä. He tuntuvat tutkitusti ajattelevan, että aivojen kuvantamisesta saa varmempaa tietoa kuin psykologisten testien avulla.

– Aivotutkimukset ovat monesti aika pienen otoksen tutkimuksia, koska kuvantaminen on kallista. On tietenkin tosi hienoa, että kuvia nykyään saadaan. Aivotutkimuksella ja kuvantamisella on paikkansa, mutta on pulmallista jos siihen luottaa sokeasti.

5

Yksilölliset oppimistyylit

Kattavan tutkimusnäytön perusteella yksilölliset oppimistyylit eivät ole toinen toistaan parempia.

– Ihminen voi suosia jotain oppimistapaa. Kuvat voivat tuntua kivemmilta kuin teksti tai toisin päin. Ihminen saattaa siitä syystä ajatella, että mieluisampi oppimistapa on parempi. Siitä ei kuitenkaan ole olemassa mitään näyttöä.

– Päin vastoin, kun jäämme omalle mukavuusalueellemme, joku toimivampi oppimistapa voi jäädä huomaamatta. Esimerkiksi luentoa seuratessa vanhanaikainen muistiinpanojen tekeminen on paras tapa saada asiat jäämään pitkäaikaisesti mieleen. Jos ihminen mieltää itsensä kuulonvaraiseksi oppijaksi, hän ei välttämättä muistiinpanoja tee.

6

Vaaralliset mielenterveysongelmaiset

– Ajatus, että ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, olisivat muille vaaraksi, ei pidä paikkaansa. Mielenterveysongelmien yhteyttä väkivaltaisuuteen liioitellaan tosi paljon, varsinkin viihteessä.

– Jos yhteiskunnassa halutaan lisätä turvallisuutta, päihdeongelmien hoitoon panostaminen olisi siihen paras tapa.

KRISTA OLSSON

Minna Miao on psykologi, tietokirjailija ja kouluttaja.

7

Voiko muistiin luottaa

– Moni ajattelee, että oma muisti on luotettava. Todellisuudessa ihmismuisti on tutkitusti aika epäluotettava ja helposti johdateltavissa. Ihminen voi silti täysin vilpittömästi luottaa omaan muistiinsa.

Muistin häilyvyydestä kertoo myös se, että eri ihmiset voivat muistaa saman tilanteen täysin eri tavoin.

– Muistiin ei kannata liiaksi luottaa. Se on epävarma ja jälkikäteen muokkautuva. Muistiaines ei pysy nätisti arkistoituna vaan siihen voi jälkikäteenkin tulla uusia palasia. Muistaminen on aina jollain tavalla värittynyttä.

8

Viha pitää purkaa

Sitkeässä elää virheellinen käsitys, että viha pitää jotenkin purkaa, muuten se kertyy meihin, vaikka näin ei ole. Vihaisena ei siis kannata hakata halkoja tai nyrkkeilysäkkiä.

– Kattava tutkimusnäyttö yli viidenkymmenen vuoden ajalta osoittaa, että vihan purkaminen on huono tapa hallita aggressiota. Joissain tapauksessa se voi jopa lisätä sitä.

– Liikuntaakin moni harrastaa siinä tarkoituksessa, että pääsee purkamaan päivän kiukut. Tutkimusten mukaan vihan tunnetta vähentävät kuitenkin nimenomaan sykettä laskevat rauhalliset tekemiset, kuten luonnossa kulkeminen.

9

Intuitioon luottaminen

Monissa asioissa ihmistä kehotetaan luottamaan omaan intuitioon.

– Todellisuudessa, jos oma intuitio voi arkikokemuksessa osua oikeaan, niin tosi usein se myös johtaa harhaan. Vaikkapa vihan purkamisessa. Se tuntuu järkevältä ajatukselta, mutta ei sitä sitten tutkimusten mukaan kuitenkaan ole.