Luku 11: Rapautuminen ja eroosio

Luku 11: tiivistelmä

EKSOGEENISET TAPAHTUMAT: rapautuminen ja eroosio 

RAPAUTUMINEN

tarkoittaa kallioperän särkymistä pienempiin osiin eri raekokoihin: irtokiviksi, soraksi jne. 

  • Mekaaninen rapautuminen
    • lämpörapautuminen, kuiva ja kuuma ilmasto
    • pakkasrapautuminen, kylmä ja kostea
    • muodostelmia: tunturien rakkakivikot 
  • Kemiallinen rapautuminen
    • vesi ja siihen liuenneet aineet liuottavat kiveä.
    • Yleisintä kuumissa ja kosteissa ilmastoissa ja kalkkikivialueilla
    • muodostelmia: karstimaat, doliinit, polkeet ja tippukiviluolat
  • Eloperäinen rapautuminen
    • juurten tunkeutuminen kallioperän rakoihin ja lahoavien kasvien osien humushappojen syövyttävä vaikutus
    • muodostelmia: joskus asfaltissa näkyy esiin punkevia juuria, kestopäällysteen vauriot. Kalliossa valmiina oleviin railoihin voivat juuret tunkeutua ja lisätä rapautumista.
  • Suolarapautuminen
    • Kiven raoissa oleva suolainen vesi haihtuu ja jäljelle jäänyt suola kiteytyy ja rikkoo kiveä. 
    • muodostelmia: merten rantakallioissa, kivissä halkeamia ja pirstoutumista varsinkin pehmeissä kivilajeissa. 

EROOSIO 

Eroosio on maanpinnan kulumista ja kulkeutumista pois jonkin eroosiovoiman ansioista: tuuli, vesi (virtaava vesi eli joet, aallot ja jääkansi (rantavoimat), jäätiköt ja painovoima. Eroosiovoimiin ja niiden johdosta liittyviin muodostelmiin liittyy kolme K:ta:  KULUTUS, KULJETUS JA KASAUS.

MASSALIIKUNNOT 

  • Kallioperän rikkonaisuus, rinteiden jyrkkyys ja kasvipeitteen puuttuminen edesauttavat massaliikuntoja.
  • Maa- ja kiviaineksen liikkumista alaspäin PAINOVOIMAN ansiosta.
    • maanvieremät tai vyöryt
    • kivivyöryt
    • mutavyöryt tai muravyöryt (liejua, soraa, kiviä)
    • lumivyöryt eli laviinit
      • irtolumivyöry
      • laattalumivyöry 

TUULI 

  • Tehokas kasvittomilla alueilla ja rannikoilla
  • kuluttaa kallioita hiekkapuhaltamalla esim. sienikallioiksi
  • voi kuljettaa vain hiekkaa tai sitä hienompaa ainesta
  • kasaa niistä lössejä ja dyynejä. 

VIRTAAVA VESI 

  • Maanpinnan korkeuserot ja painovoima saavat pintaveden virtaamaan korkeilta alueilta kohti meriä
  • kulutusmuodostelmat:
    • pohjaeroosio varsinkin jyrkillä alueilla yleensä jokien yläjuoksulla ---- v- uomat ( v-laaksot). Kuivissa ilmastoissa V- uomista saattaa tulla suorareunaisia kanjoneita, kun sadevesi ei kuluta rinteitä loivemmiksi. 
    • sivueroosio loivilla alueilla yleensä jokien alajuoksulla----- meanderit (mutkat) ja makkarajärvet 
  • kuljettaa
    • raahaa kiviä, soraa ja hiekkaa pienemmät ainekset liettyneenä kasautuvat vasta virtauksen melkein pysähtyessä
  • kasaus, sillä veden virtauksen hidastuessa aines laskeutuu lajittuneena raekoon mukaan pohjaan
    • suvannot ja särkät
    • tulvatasangot
    • suisto eli delta syntyy jokisuulle

AALLOKKO (+ jääkansi = rantavoimat muokkaavat rantoja) 

  • Tuulet synnyttävät aaltoja, joissa vesi pyörii ympyrän muotoista rataa aallonpohjan ja harjan välillä.
    • kuluttaa rantatörmiä. Jos alueella on voimakas vuorivesi-ilmiö, törmät saatavat olla erittäin korkeita.
    • kuljettaa ja kasaa rantatasanteita, rantakivikoita, särkkiä ja jyrkänpartaita.