Lasitehdas

Humppilan lasitehdas

Historia 

Helanderin veljekset Olavi, Martti ja Jonni olivat suunnitelleet omaa lasitehdasta. Jaakko Arralla oli tyhjäksi jäänyt navetta Venäjänkylässä Humppilassa, johon aloitettiin suunnittelemaan lasitehdasta. Vanha lasitehdas aloitti toimintansa 1952 loppuvuodesta. Jaakko Ranta toimi vanhassa lasitehtaassa toimitusjohtajana. Lasitehdas osti Humppilan kunnalta n.15 hehtaaria maata Helsinki-Pori valtatien viereen. Vanhan lasitehtaan työntekijät alkoivat rakentamaan tämänhetkistä lasitehdasta. Uusi lasitehdas aloitti toimintansa 1.12.1971. Sen ajan presidentti Urho Kekkonen avasi lasitehtaan. Lasitehdas pyöri todella hyvin ja siellä kävi päivittäin paljon ihmisiä. Uudella lasitehtaalla oli lasiset pöydät ja hyllyt, tehdas, toimisto, kahvio ja talkkarin asunto. Rolf Alander perusti oman lasitehtaan Mannerrakko OY, mutta se ei kestänyt kuin pari viikkoa ja sitten se meni konkurssiin. 












 Martti Helander










 

 Jonni Helander
















 Olavi Helander









Nykytilanne
 

Humppilan lasi on nykyisin kauppakeskus ja sieltä löytyy kauppoina Iittala, apteekki, Finlayson pop-up, Marimekko, Auringon kirja- ja paperipuoti ja Pukimo pop-up. Lisäksi on myös Cafe Lasikello.  

Rakennuksen pinta-ala on nykyään noin 3300 neliötä ja korkeus on 13 metriä. 

Nykyään tehtaan omistaa AR-Capital Oy ja Humppilan Kiinteistöpalvelu hoitaa sekä huoltaa kiinteistöä. 

Rakennus ulospäin ei näytä enää hienointaan ja on vähän kulunut, joten kaikki eivät ole täysin tyytyväisiä. Mutta rakennusta kuitenkin hoidetaan sen verran että se säilyy vielä. 

Enää siellä ei puhalleta lasia koska sen tekeminen lopetettiin vuonna 2016, mutta teollinen lasituotanto lopetettiin jo 2008. Nykyään kauppakeskuksesta löytyy Iittalan Outlet myymälä. 

Lasitehdas ulkonäöltään on valkoinen, siitä löytyy etuovi ja takaovi melkein vastakkain sisältä katsottuna. Rakennus on todella iso ja pitkä.



Marimekko ja Lasitehdas ulkoapäin



Vierailijamme kertomaa
 


Reijo Syrjälän haastattelu 15.11.2023.

Reijo Syrjälä aloitti 17.1.1966 vanhalla lasitehtaalla. Hän työskenteli ensin vanhalla lasitehtaalla neljä vuotta ja uudella 16 vuotta. 

Kun oli Suomi vastaan Ruotsi jääkiekkopeli, oli ihmisiä paljon menossa Helsinkiin. 17 linja-autoa pysähtyi lasitehtaalla. Monta sataa ihmistä tulivat lasitehtaan kahvioon ja halusivat sillivoileipiä ja lasin maitoa. Tytöt kassalla väittivät vastaan ensin, mutta antoivat sitten periksi. Kun jokainen bussilainen lähti tyytyväisinä pois lasitehtaalta, huomattiin aamulla, että leipä ja maito ovat kokonaan loppuneet. Aina kun oli Suomi- Ruotsi jääkiekkopeli tytöt varautuivat tekemällä sillivoileipä ja tarkastivat että maitoa on paljon.  

Jaakko Arran navettaan rakennettiin lasitehdas. Helanderin veljekset eli Olavi, Martti ja Jonni auttoivat sen rakentamisessa. Jaakko Ranta omisti lasitehtaan, mutta pian tajusi, ettei hänestä ole johtajaksi, jonka jälkeen Martti Helander sai johtopaikan. Se alkoi hyvin, mutta pian Martti huomasi, että lasitehdas ei menesty. Martti jätti Lasitehtaan, jonka jälkeen toimitusjohtajaksi tuli Jonni Helander. 

 Lasitehtaalla naisten pukuhuoneeseen mentiin asettamaan lukkoja, ja lukon laittaja laittoi kaikki lukot väärinpäin, niin että oven sai lukkoon ulkoa. Reijo meni apteekkiin ja osti korkkeja, ja ne laitettiin lukon päälle ja siihen maalattiin maalilla päälle.  

Urho Kekkonen, eli Suomen vanha presidentti vihki Lasitehtaan. Lasitehtaan työntekijät ajattelivat, että kun on hyvä sää asiakkaita tulee paljon. Oikeasti sateisella ja myrskyisellä säällä, asiakkaita oli enemmän.




















Cafe Lasikellon ravintola ja Iittalan lasitaidetta


Lähteet: Reijo Syrjälä
 

http://www.humppilanlasi.fi/ 

Humppila: lasitehdas tien varrella (kirja) 

https://www.humppila.fi/client/humppila/userfiles/humppilan- lasitehtaan- historia.pdf  

Kuvat: Minttu Sulonen ja Emilia Hakala 

Kirjoittajat: Minttu Sulonen 7A, Emilia Hakala 7B ja Kaisla Koski 7A 2023 

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä