1.4 Huittinen: Paikallisesti päätettävät asiat
Opetussuunnitelman laatimiseen liittyvät paikalliset ratkaisut ja toimintatavat
Huittisissa perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu siten, että valtakunnallisissa perusteissa määritellyt opetuksen järjestäjän päätettäväksi määrätyt asiat on kuvattu kouluille yhteisessä kaupungin opetussuunnitelmassa. Koska opetussuunnitelman rakenne on hierarkinen, on pyritty välttämään valtakunnallisen opetussuunnitelmatekstin toistamista. Asiat käsitellään perusteiden mukaisessa järjestyksessä siten, että paikallinen osa seuraa aina perustetekstiä. Koulukohtaiset tai vuosittain muuttuvat asiat kuvataan koulujen vuosisuunnitelmissa. Vuosisunnitelman runko ja suunnitelmassa päätettävät asiat määritellään omana kohtanaan opetussuunnitelmassa.
Huittisten kaupungin opetussuunnitelma laaditaan suomenkielisenä. Suunnitelma julkaistaan sähköisessä muodossa Peda.net-ympäristössä sekä tulostettavana pdf-versiona.
Opetussuunnitelmaprosessia on Huittisissa johtanut perusopetuksen koordinaattorina toimivan rehtorin kokoama ydinryhmä. Valmistelutyötä on tehty opettajista muodostetuissa valmisteluryhmissä oppiaineittain sekä yleisten osien osalta ja mm. erityisopetuksen ja tvt-opetuksen osalta. Opetussuunnitelmatekstejä on päässyt kommentoimaan yhteisen blogin ja eperusteet-alustan kautta.
Huoltajat osallistettiin opetussuunnitelmatyöhön wilma-kyselyn kautta. Lisäksi opetussuunnitelma kävi lausuntokierroksella eri tahoilla. Oppilaskunnat osallistuivat ops-työhön oppilaskunnan ohjaavan opettajan tekemän kyselyn kautta.
Siirtymävaiheet esiopetuksesta kouluun ja perusopetuksesta toiselle asteelle on laadittu yhteistyössä ko. tahojen kanssa. Vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelman valmistelusta vastaava ydinryhmä tekee yhteistyötä esiopetuksen opetussuunnitelmaa laativien tahojen kanssa sekä varhaiskasvatuksen edustajien kanssa.
Ohjaussuunnitelmatyössä koulun sosiaalityöntekijä ja koulupsykologi olivat tiiviisti mukana. Lisäksi sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisilla oli mahdollisuus kommentoida opetussuunnitelmatekstiä lausuntokierroksella.
Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö
Perusopetuksen siirtymävaiheiden yhteistyö
Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.
Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa.
Siirtymävaiheiden toiminnankuvaus on ohjaussuunnitelmassa.
Opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät paikalliset asiat
Oppilashuoltolaki astui voimaan1.8.2014, jolloin Huittisissa otettiin käyttöön koulutuslautakunnan vahvistama opetussuunnitelman perusteiden osa Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. Huittisten kaupungin oppilashuoltosuunnitelma on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja sitä tarkennetaan tarvittaessa. Kaupungin monialaisessa oppilashuollon ohjausryhmässä sekä koulujen yhteisöllisissä oppilashuoltoryhmissä on edustus opetustoimesta sekä sosiaali- ja terveystoimesta.
Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen
Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.
Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.
Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.
Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Laatutyön tueksi opetusministeriö tuotti vuonna 2010 perus-opetuksen laatukriteerit, joiden pohjalta on laadittu Huittisten kaupungin koulutoimen arviointisuunnitelma.
Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys on kaksitasoinen: toisaalta arvioidaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen rakenteita, joiden puitteissa toimintaa toteutetaan. Sen rinnalla arvioidaan myös itse opetustoimintaa ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatua.
Rakenteiden laadun osa-alueet ovat johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit ja arviointi. Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu muodostuu yhdeksästä osa-alueesta, jotka kuvaavat oppimisympäristön ja toimintakulttuurin sekä opetuksen ja oppimisen laatua. Näitä osa-alueita ovat opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö, fyysinen oppimisympäristö, oppimisympäristön turvallisuus, koulun aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta.
Arviointikohteet määritellään kolmen vuoden sykleihin siten, että samat teemat toistuvat tietyin väliajoin. Näin saadaan koottua tietoa toiminnan nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä myös sovittujen kehittämistoimien vaikutuksesta toiminnan laatuun.
Opetussuunnitelmaa täydentävät ja toteuttavat paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat
Opetussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon seuraavat paikalliset suunnitelmat:
- varhaiskasvatuksensuunnitelma
- esiopetuksenopetussuunnitelma
- perusopetukseenvalmistavan opetuksen suunnitelma
- aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
- lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
- yhdenvertaisuussuunnitelma
Oppilaiden yhdenvertaisuus nivoutuu aktiivisen toimijuuden kanssa yhteen. Jokaisella yhteisön jäsenellä tulee olla yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet saada opetusta ja olla osallisia oppimisessaan. Koulun tulee taata kullekin erilaisten menetelmien ja tuen muotojen avulla mahdollisuus tasapainoiseen kouluarkeen. Yhteisöllinen oppilashuolto on merkittävässä
osassa tasa-arvoisuuden edistäjänä. Henkilökunnan yhteistyö ja vastuunkanto luovat pohjaa tasapainoisen kouluarjen löytämisessä. Oppilastuntemus ja vuorovaikutus avaavat polkuja yhdenvertaisuuden onnistumiselle.
Opetuksen järjestämiseen liittyvät muut ratkaisut
Opetussuunnitelmassa on kuvattu opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut perusopetuksen yhtenäisyyttä edistävästä siirtymä-vaiheisiin liittyvästä yhteistyöstä. Siirtymävaiheilla tarkoitetaan oppilaan siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen, siirtymistä vuosiluokkakokonaisuudesta (1-2 lk, 3-6 lk ja 7-9 lk) seuraavaan sekä peruskoulusta toiselle asteelle.
Oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun varmistetaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien siirtäminen. Wilma-oppilashallinnon ohjelma turvaa oppilaan tarvitseman ja saaman tuen tietojen siirtymisen Huittisten koulujen välillä. Koulun vaihdosten yhteydessä oppilasryhmille järjestetään ryhmäytymispäiviä ja erilaisia tapahtumia.
Opetusta voidaan järjestää pääsääntöisesti tai satunnaisesti yhdysluokkaopetuksena. Opetusjärjestelyt voivat perustua koulukohtaisten ikäluokkien kokoon tai erilaisiin pedagogisiin ratkaisuihin. Yhdysluokkaopetuksen opetusjärjestelyt kuvataan koulun vuosisuunnitelmassa.
Opetus järjestetään pääosin vuosiluokittain etenevänä. Oppilaskohtaisesti voidaan tehdä päätös vuosiluokkiin sitomattomasti etenevästä, oppilaan omiin opinto-ohjelmiin perustuvasta opetuksesta. Päätöksen tekee rehtori.
Huittisissa perusopetus järjestetään paikallisesti päätetyn tuntijaon mukaan ainejakoisena siten, että monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan eri oppiaineiden yhteistyönä. Eheyttäminen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestäminen kuvataan koulukohtaisissa lukuvuosisuunnitelmissa.
Huittisten kaupungin tuntijako
Opetuksen mahdolliset painotukset
Huittisten perusopetuksessa järjestetään opetus ryhmissä, joiden koko on perusteltavissa oppiaineen ja oppilaiden tarpeista. Äidinkielen ja matematiikan opetukseen painotetaan tuntijaossa 1-6 -vuosiluokilla äidinkielen osalta lisäämällä valtioneuvoston säätämään minimiin yksi vuosiviikkotunti 3-6 vuosiluokilla ja matematiikan osalta yksi vuosiviikkotunti sekä 1-2 että
3-6 vuosiluokilla. Taito- ja taideaineissa on varattu yksi lisävuosiviikkotunti vuosiluokilla 3.-6.,
minkä avulla pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua. Tämän lisäksi 7.vuosiluokalla
on sijoitettu käsitöihin yksi vuosiviikkotunti valinnaisista taito- ja taideaineista. Tarkemmat
tavoitteet ja sisällöt määritelllään Opetus eri vuosiluokilla -osiossa sekä lukuvuosisuunnitelmassa koulukohtaisesti.
Huittisten kaupungin kieliohjelma
Valinnaiset aineet
Valinnaiset aineet määritellään koulukohtaisesti vuosisuunnitelmissa tai niihin liitettävissä valinnaisaineohjelmissa.
Valinnaisaineiden opetuksen sijoittaminen eri vuosiluokille ilmenee Huittisten perusopetuksen tuntijaossa.