Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.

Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjiä arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Laatutyön tueksi opetusministeriö tuotti vuonna 2010 perus-opetuksen laatukriteerit, joiden pohjalta on laadittu Huittisten kaupungin koulutoimen arviointisuunnitelma.

Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys on kaksitasoinen: toisaalta arvioidaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämisen rakenteita, joiden puitteissa toimintaa toteutetaan. Sen rinnalla arvioidaan myös itse opetustoimintaa ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatua.

Rakenteiden laadun osa-alueet ovat johtaminen, henkilöstö, taloudelliset resurssit ja arviointi. Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu muodostuu yhdeksästä osa-alueesta, jotka kuvaavat oppimisympäristön ja toimintakulttuurin sekä opetuksen ja oppimisen laatua. Näitä osa-alueita ovat opetussuunnitelman toteuttaminen, opetus ja opetusjärjestelyt, oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, osallisuus ja vaikuttaminen, kodin ja koulun yhteistyö, fyysinen oppimisympäristö, oppimisympäristön turvallisuus, koulun aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta.

Arviointikohteet määritellään kolmen vuoden sykleihin siten, että samat teemat toistuvat tietyin väliajoin. Näin saadaan koottua tietoa toiminnan nykytilanteesta ja kehittämistarpeista sekä myös sovittujen kehittämistoimien vaikutuksesta toiminnan laatuun.