2.A Katkelma eduskunnan lähetekeskustelusta

Pöytäkirjan asiakohta PTK 64 2019 vp

Täysistunto Torstai 14.11.2019 klo 16.00—20.54

Kansalaisaloite KAA 9/2019 vp

Lähetekeskustelu

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.

Lähetekeskusteluun varataan enintään 2,5 tuntia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.

Arvoisa puhemies! Metsät ovat meille todella tärkeitä niin ihmisten kuin muidenkin lajien näkökulmasta. Metsät eivät ole vain puupeltoja teollisuuden raaka-aineeksi, vaan metsillä on valtava merkitys osana ilmastopolitiikkaa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ne ovat korvaamattoman tärkeä hiilinielu ja hiilivarasto. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta ne ovat koti valtavalle määrälle lajeja, ja Suomen uhanalaisista lajeista suurin osa asuukin metsissä. Ympäristöarvojen lisäksi metsillä on arvoa niin virkistyksen, matkailun kuin harrastustoiminnankin näkökulmasta. Lopulta kyse on myös siitä, että metsillä osana luontoa on itseisarvo.

Nämä metsien moninaiset arvot kertovat siitä, kuinka metsät ovat meille elinehto, henkireikä ja myös ylpeyden aihe. Meidän pitäisikin löytää yhä paremmin tapoja mitata metsien muitakin arvoja kuin puuntuotannollista arvoa. Näistä edellä mainituista syistä on tärkeää, että metsiämme hoidetaan hyvin ja viisaasti.

Nyt me olemme saaneet tänne eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on siirtyä avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmään valtion metsissä. Tämä kansalaisaloite on mielestäni tärkeä, ja haluan kiittää aloitteen laatijoita ja kaikkia allekirjoittaneita.

Valtio on Suomen suurin metsänomistaja, ja valtion maat kattavat noin neljäsosan Suomen tuottavasta metsämaasta.

Avohakkuussa hakkuukypsä metsä kaadetaan miltei kokonaan: jäljelle jätetään tavallisesti muutama puu monimuotoisuutta turvaamaan ja muiden tilalle istutetaan tai kylvetään uusi taimikko. Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monenikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä. Uusia taimia ei lähtökohtaisesti istuteta, vaan metsä uudistuu luontaisesti. Jatkuvassa metsänkasvatuksessa hoitomenetelmät joustavat myös tilanteen ja tavoitteen mukaan.

Miksi jatkuva kasvatus sitten on hyvä asia? Ensinnäkin sen avulla voidaan turvata metsäluonnon monimuotoisuutta, sen avulla voidaan edistää metsien virkistyskäyttöä paremmin, ja sen avulla voidaan myös torjua ilmastonmuutosta. Jatkuva kasvatus myös tukee metsäteollisuuden jalostusasteen nostamista, sillä sen avulla mahdollisimman moni metsän puu saadaan kasvatettua arvokkaaksi tukkipuuksi.

Vasemmistoliitto kannattaa jatkuvaan kasvatukseen siirtymistä niissä valtion metsissä, joissa se on mahdollista. Lähtökohtaisesti meidän tulisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, ja etenkin niin tulisi tehdä turvemaametsissä. Suometsissä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä voidaan lisätä ekologista kestävyyttä, voidaan suojella turvemaan hiilivarastoa ja vähentää siitä lähteviä hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöjä. Samanaikaisesti jatkuvan kasvatuksen menetelmiä tulee tukea myös yksityismetsissä.

Myös hallitus on sitoutunut metsien hoidon parantamiseen. Sain itse hallitusneuvotteluissa istua siinä pöydässä, jossa sovittiin useista metsien käyttöön liittyvistä toimenpiteistä. Hallitus aikoo nyt päivittää Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset siten, että yhteensovitetaan paremmin kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot. Hallitus on linjannut, että Metsähallituksen vuotuisessa tuloutustavoitteessa otetaan nykyistä paremmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teollisuuden puuntarpeen rinnalla. Metsähallitukselle asetetaan nielutavoite. Myös talousmetsien luonnonhoitoa edistetään, ja hallitus on ohjelmassaan sitoutunut siihen, että Metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset laajasti eivät kannata avohakkuita. Myös minä olen kokenut sen, kuinka lapsuuden mökkimaisemani tuttu metsä onkin yhtäkkiä muuttunut avohakkuuaukeaksi. Olen nähnyt Suomessa niin avohakkuuaukeita kuin jatkuvan kasvatuksen hakkuukohteita. Avohakkuista luopuminen ei tietenkään tarkoita metsätalouden lopettamista, ja tällaista ei kukaan ole esittänyt. Tämä aloite kuitenkin osaltaan kertoo siitä, että ihmiset eivät ole tyytyväisiä nykyiseen metsien hoitoon. Eilen julkaistun Ylen uutisen mukaan Luonnonvarakeskuksen laskelmat osoittavat Suomen metsien hiilinielujen olevan vuonna 2035 huomattavasti aikaisemmin odotettua pienempiä. Tämä entisestään korostaa ilmastoviisaan metsäpolitiikan tärkeyttä. Valtion metsät ovat meidän kaikkien yhteistä omaisuutta. On tärkeää, että tätä kansallisomaisuutta käytetään kestävästi metsien moninaiset ympäristö- ja virkistysarvot huomioiden.

Edustaja Rantanen. Meillä on tähän keskusteluun pyydetty etukäteen oliko se kuusi vai seitsemän puheenvuoroa. Ne käytetään ennen kuin debatti aloitetaan.

Arvoisa puhemies! Hyvät kuulijat! Saamme tänään käsiteltäväksi aloitteen, jolla todella on vaikutusta tulevaisuuden metsänhoidolle ja teollisuutemme tulevaisuudennäkymille. Meidän on oltava huolissamme maailmanlaajuisesta metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä. Meidän on oltava huolissamme siitä, kuinka metsien kestävään hoitoon ja käyttöön ja metsien suojeluun kiinnitetään huomiota niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen on oltava keskiössä päätöksiä tehdessämme. Samaan aikaan meidän on oltava huolissamme myös metsäteollisuutemme kilpailukyvystä ja sen ylläpitämisestä ja parantamisesta.

Avohakkuiden kieltäminen Suomessa ei kuitenkaan ole ratkaisu maailmanlaajuiseen metsäkatoon, ja Suomessa meillä ei ole sellaista tilannetta, että avohakkuiden kieltäminen tässä aloitteessa esitetyssä muodossa olisi tarpeen. Meidän metsämme kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. On myös hyvä ymmärtää tässä ilmastokeskustelun ilmapiirissä, että vain kasvavat metsät sitovat ilmakehästä hiilidioksidia. Hiilen kerryttäminen metsiin onnistuu vain hoitamalla metsiä, ja hyvässä metsätaloudessa tulisi sallia sekä avohakkuut että jatkuva kasvatus, niin kuin nytkin. Erilaiset tavat metsien kasvatukseen eri paikoilla painottavat metsätalouden monimuotoisuutta.

EU:ssa metsäpinta-ala on kasvanut viime vuosikymmenten aikana, mutta metsäkato jatkuu maailmalla erittäin huolestuttavaa vauhtia. Syitä tähän metsäkatoon maailmalla ovat muun muassa väestönkasvu ja sitä kautta ruuan, rehun, puun ja muiden hyödykkeiden tarve. Metsäkatoa lisääviä seikkoja ovat myös tiedonpuute, heikko hallinto, laiton toiminta ja maatalouteen käytettävien alueiden laajeneminen ja metsäpalot maailmalla.

Arvoisa puhemies! Metsäkadon torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tarvitsemme kullekin maalle ja maiden sisällä eri alueilla yksilöllisiä toimia ja ratkaisuja. Tarvitsemme kuluttajien tietoisuuden lisäämistä siitä, mistä kaupassa olevat tuotteet ovat tulleet, kuinka eettisesti ja ekologisesti ne on tuotettu ja minkälainen maankäyttöön kohdistuva kulutusjälki tuotteilla on. Esimerkiksi palmuöljy, liha, soija, kaakao ja maissi ovat sellaisia hyödykkeitä, jotka maailmanlaajuisesti aiheuttavat metsäkatoa. Kannustetaan ihmisiä tekemään valintoja, jotka eivät aiheuta metsäkatoa ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Metsät voivat luoda miljoonia kestäviä ja sosiaalista asemaa parantavia työpaikkoja ympäri maailmaa. Tehdään täällä Suomessa sellaista politiikkaa, joka on ennakoitavaa ja pitkäjänteistä.

Aloitteessa avohakkuukielto koskisi valtion omistamia maita. Tässä on ymmärrettävä, minkälaisia alueellisia vaikutuksia aloitteen voimaantulo aiheuttaisi. Valtion omistamista metsämaista suurin osa sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Päätös aiheuttaisi suurta alueellista epäoikeudenmukaisuutta, ja avohakkuukiellolla olisi merkittäviä paikallisia vaikutuksia. Asiaa kokonaisuutena tarkasteltaessa on myös huomattava, että vuosittainen päätehakkuu ja uudistamisala on yhden prosentin metsäpinta-alastamme. Siis yksi prosentti koko maamme metsäpinta-alasta. Samaan aikaan 13 prosenttia metsistämme on täysin suojeltu tai rajoitetussa käytössä. Tästä iso osuus on tiukasti suojeltua, ja näiden Suomessa tiukasti suojeltujen metsien osuus koko EU:n suojelluista metsistä on puolet, siis puolet koko EU:n alueella suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa. Ylpeänä voimme myös kertoa, että yli 90 prosenttia talousmetsistämme on sertifioitu, ja ylpeänä voimme myös todeta, että meillä on hyvä ja toimiva metsälaki nyt.

Tiedän, että metsäsektorin toimijat ottavat vakavasti huomioon luonnon monimuotoisuuden ja ilmastoon liittyvät kysymykset ja ovat aidosti olleet mukana tässä työssä jo vuosia. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja laajapohjainen yhteistyö on erittäin tärkeää. Meidän kaikkien tavoitteena tulee olla metsälajien uhanalaisuuskehityksen pysäyttäminen ja korjaaminen, ja sitä työtä on tehtävä laajasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Meidän tekemien päätösten on perustuttava tutkittuun tietoon, ei tunteeseen. Siitä syystä olenkin iloinen, että Metsähallitus on tänä syksynä ilmoittanut perustavansa jatkuvan kasvatuksen alueita eri puolille Suomea, jotta saamme tutkittuun tietoon perustuvaa, luotettavaa ja käytännössä testattua tietoa [jota] käytetään muun muassa tulevaisuuden ratkaisuja tehdessämme ja annetaan metsänkasvatuksellekin tavoitteita, ei rajaavia keinoja, jotka voivat olla vahingollisia.