ERI TEHTÄVÄTYYPIT YHTEISKUNTAOPIN KOKEISSA

 

VIRITETTY ESSEE:
Viritetyn esseen tehtävänannossa ohjataan käsittelemään annettua tehtävää tietystä näkökulmasta. Ensiarvoisen tärkeää on pitäytyä annetussa näkökulmassa - usein oma vastaus kuitenkin alkaa "viedä" ja kokelas ei suoraan vastaa kysyttyyn asiaan. Vastauksesta tulee helposti tapahtuma- tai asialuettelo. Onkin hyvä aina kirjoittamisen ohessa silmätä kysymystä ja pohtia, vastaanko siihen mitä kysytään. Mieti tehtävänantoa: pyydetäänkö esim. ottamaan kantaa, perustelemaan väite, arvioimaan väitettä, pohtimaan vai kuvailemaan

RISTIRIITATEHTÄVÄ:
Ristiriitatehtävässä kaksi lähdettä antaa samasta tapahtumasta toisistaan poikkeavan kuvan. Ristiriitatehtävät ovat yleensä rakenteellisesti kaksiosaisia. Ensimmäinen osatehtävä liittyy dokumentteihin. tehtävän toinen osa puolestaan laajentaa pohdinnan syvempää tietämystä koskevaksi. Kolmiosaisessa tehtävässä kysytään usein joitain tehtävään tai dokumenttiin liittyviä käsitteitä.

TEKSTIDOKUMENTTITEHTÄVÄ:
Dokumentti on todistuskappale eli alkuperäislähde. Se antaa tietoa laatimisajankohdastaan. Yhteiskuntaopissa (siis myös taloustiedossa) tutkimuksen yleisimpiä lähteitä ovat tekstidokumentit esim. puheet, sanomalehtiartikkelit ja otteet tietokirjoista. Lukiessasi dokumenttia joudut tulkitsemaan sitä ja pohtimaan, mitä sen kirjoittaja on halunnut sanoa tai mitä tietoja se antaa asiasta, laatijan poliittisista ym. mielipiteistä ja kannoista. Kuka ja milloin laatinut?

 

KUVAN/ VIDEO TULKINTA > yhteiskuntaopissa esim. poliittinen pilakuva EU:sta

Kuvaa katsoessasi pohdi:

1. Milloin, miten ja missä kuva/video on tehty?
2. Mihin lajityyppiin kuva/ video kuuluu? Onko taideteos, dokumenttikuva, mainos vai pilakuva /uutispätkä, haastattelu yms.?
3. Mitä kuvasta/videosta voi päätellä?

• Miksi kuva/video on tehty? Mitä lisäarvoa liikkuva kuva antaa kysytystä asioasta?
• Mitä kuva/video kertoo omasta ajastaan, tarkasteltavasta asiasta ja kulttuuripiiristään?
• Onko kuva tai videossa esiintyvät asiat symbolisia? Esim. Suomi-neito kuvaa Suomea ja kaksipäinen kotka Venäjää

 

KARTAN TULKINTA > yhteiskuntaopin tehtävissä esim. vaaleihin tai EU:n liittyviä karttoja

Karttaa tulkitessasi voit edetä seuraavasti:

1. Hahmota, mikä maantieteellinen alue kartassa on esitetty.
2. Mitä tietoa kartan otsikko antaa?
3. Mitä kartan värit ja merkit tarkoittavat?
4. Mitä kartasta voi päätellä?

 

TILASTON TULKINTA > erittäin yleinen yhteiskuntaopin tehtävätyyppi

1. Mitä tietoa taulukon tai kaavion otsikko antaa?
2. Miten taulukko tai kaavio on laadittu?

Ovatko esitetyt luvut

1. absoluuttisia, esim. miljoonaa henkeä?
2. osuuksia jostakin, esim. prosentteja, jolloin osuuksien summa on 100? Tällöin lukujen välinen erotus/summa on prosenttiyksikköjä, ei prosentteja; esim. vaaleissa puolueen kannatus on 15% ja seuraavissa vaaleissa se onkin jo 30%. Kannatus on kasvanut 15%-yksikköä ja prosentteina kasvu on 100%.

Onko kyseessä indeksisarja? Tällöin pohjavuoden tilanne ilmoitetaan luvulla 100, ja muita vuosia verrataan siihen esim. elinkustannusindeksi.

Kuvion valinnalla on mahdollista vaikuttaa siihen, minkälaisen tulkinnan haluaa antaa tilastoista. Sillä, valitsetoo tilaston esittämiseen pylväs- tai viivakuvion tai esimerkiksi piirakkakuvion, saattaa olla vaikutusta kuviosta tehtäviin johtopäätöksiin. Erilaisiin tulkintoihin voi myös pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi muokkaamalla aika-asteikkoa, esittämällä tilaston joko prosentteina tai lukumäärinä sekä vaihtelemalla mitta-asteikon alkamiskohtaa. (lähde: Suomen Pnakki)